PWC Uutishuone

Riskiarvio laadittuna ennen vuodenvaihdetta?

Uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017 (”uusi laki”) tuli pääosin voimaan 3.7.2017. Tavoitteena oli uudistaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, paljastamista ja selvittämistä koskeva lainsäädäntö siten, että torjunta perustuu nykyistä selvemmin riskien arvioimiseen.

Uuden lain mukaisilla ilmoitusvelvollisilla on enää alle neljä kuukautta aikaa laatia riskiarvionsa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, sillä ilmoitusvelvollisen riskiarvion on oltava valmiina 31.12.2017 mennessä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa Finanssivalvonnan valvottavat sekä asianajajat, kiinteistönvälitysliikkeet ja tilintarkastajat.

Ilmoitusvelvollisilla on aiemminkin ollut velvollisuus asiakkaidensa riskiperusteiseen arviointiin, joten riskiperusteisuus ei ole ilmoitusvelvollisille täysin uusi toimintamalli. Kuitenkin nyt uuden lain myötä ilmoitusvelvollisille tulee velvollisuus kirjallisen riskiarvion laatimiseen. Tämän riskiarvion myötä riskiperusteisen toimintatavan merkitys ilmoitusvelvollisen toiminnassa korostuu ja ilmoitusvelvollisen tulee kirjalliseen riskiarvioonsa tukeutuen laatia omat toimintaohjeensa ja käytäntönsä aiempaa tarkemmalla tasolla.

Mikä on riskiarvio?

Ilmoitusvelvollisen on uuden lain mukaan tunnistettava ja arvioitava rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta toiminnalleen aiheutuvia riskejä sekä laadittava tähän tarkoitukseen kirjallinen riskiarvio.

Riskiarviolle ei ole olemassa yhtä kaikille ilmoitusvelvollisille sopivaa mallia, vaan riskiarvion laajuutta ja kattavuutta suunniteltaessa on otettava huomioon ilmoitusvelvollisen toiminnan luonne, koko ja laajuus. Ilmoitusvelvollisen tulee arvioinnissaan huomioida ainakin sellaiset riskitekijät, jotka liittyvät ilmoitusvelvollisen asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin ja jakelukanaviin.

Sääntely edellyttää, että ilmoitusvelvollisella on käytössään toimintaperiaatteet, valvontatoimenpiteet ja menettelytavat, joilla vähennetään tai hallitaan tehokkaasti toiminnassa tunnistettuja riskejä. Ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus seurata ja kehittää näitä toimintaperiaatteitaan, menettelytapojaan ja valvontaansa.

Riskiarvio käytännössä

Jatkossa asiakkaan tuntemis- ja tunnistamisvelvoite perustuu laajemmin ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon ja uuden lain myötä tietyistä lakisääteisistä yksinkertaistettua ja tehostettua asiakkaan tuntemista koskevista menettelysäännöksistä on luovuttu. Sen sijaan ilmoitusvelvollisella on aiempaa laajempi velvollisuus huolehtia riskiperusteisesti asiakkaan tuntemisesta ja tunnistamisesta, mutta myös enemmän harkinnanvaraa menettelyjen osalta mahdollistaen yksinkertaistetun menettelyn vähäisen riskin tilanteissa.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta on osa ilmoitusvelvollisten riskienhallintaa, luotettavaa hallintoa ja sisäistä valvontaa.

Riskiarvion laatimista kannattaisikin miettiä ilmoitusvelvollisen käytännön toimintaohjeiden perustana ja osana muuta asiakassuhteeseen liittyvää riskienhallintaa.

Riskiarvion vapaamuotoisuudesta johtuen jokaisen ilmoitusvelvollisen täytyy itse suunnitella juuri omaan toimintaansa sopiva riskiarvion laadintamenetelmä sekä muoto. Muutos antaa siten ilmoitusvelvollisille jatkossa vapaammat kädet toimia oman toimintaympäristönsä riskien mukaisesti sen sijaan, että suuret ja pienet toimijat erilaisilla asiakaskunnilla, maantieteellisillä alueilla ja toimialoilla pakotettaisiin samaan muottiin.

Uudella lailla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017 pannaan täytäntöön rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/849 sekä kumotaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettu laki 503/2008.

Tarvitsetko apua riskiarvion laatimisessa? Käänny puoleemme!