PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

En aio pitää tässä verokonsultin ennalta arvattavaa palopuhetta siitä, miten laki on laki ja kaikille sama. Yritän sen sijaan asettaa asian jonkinlaisiin mittasuhteisiin, koska tämä perspektiivi keskustelusta vaikuttaisi tyystin puuttuvan. Selitän lyhyesti ensin olennaisen taustan.
Mikä on ns. ”perusvinouma”?
Linnakankaan terminologiaa hyödyntäen, ”perusvinoumalla” tarkoitetaan karkeasti sitä, että listaamattoman yhtiön osinkoja verotetaan palkkatuloa huokeammin. Hieman oikoen, osinkojen verotus on kaikkein huokeinta silloin, kun osinkojen määrä on alle 8 % yhtiön nettovarallisuudesta, 150 000 euron määräisiin osinkoihin saakka. Jos siis yhtiön nettovarallisuus – varat vähennettynä veloilla – on esimerkiksi 100 000 euroa, yhtiö voi jakaa huokeasti verotettuja osinkoja 8 000 euron edestä. Koska osingon verotus tulee usein palkan verotusta huokeammaksi, yrittäjällä on kannustin jakaa varoja yhtiöstä osinkoina eikä maksaa itselleen palkkaa. 
Mikä on ”vinouma perusvinouman päällä”?
Kuten perusvinoumasta huomataan, huokeasti verotettujen osinkojen enimmäismäärä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Tutkimusartikkelissa oli identifioitu järjestelyjä, joissa some-vaikuttaja oli ilmeisesti alun perin harjoittanut liiketoimintaansa osakeyhtiössä, perustanut toisen yhtiön ja siirtänyt ensimmäisen yhtiön osakkeet toiselle apportilla. Syntyi siis konserni: emo- ja tytäryhtiö. Tytäryhtiö ilmeisesti edelleen näissä tapauksissa harjoitti some-vaikuttamiseen keskittyvää liiketoimintaa. Se voi jakaa osingot emoyhtiölleen verovapaasti. Varsinainen lisämauste on kuitenkin se, että apportissa tytäryhtiön osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Emoyhtiön nettovarallisuus siis kasvaa tuolla arvolla, jolloin emoyhtiö voi jakaa nettovarallisuutensa perusteella lisää huokeasti verotettuja osinkoja.
Tutkimusartikkeli ohjaa vertaamaan tätä konsernijärjestelyä tilanteeseen, jossa konsernia ei perusteta. Jos liiketoimintaa harjoitettaisiin vain yhdessä yhtiössä, tämän yhtiön tulisi rakentaa oma nettovarallisuutensa perinteisin keinoin, eli esimerkiksi tekemällä vuodesta toiseen voittoa. Konsernijärjestely sen sijaan mahdollistaa sen, että liiketoiminta arvostetaan käypään arvoon välittömästi. Näillä on selvä yhteys. Käypä arvo on tulevien kassavirtojen nettonykyarvo. Päästään siis nopeammin samaan lopputulemaan.
Oikeasti: mitä sitten?
Edellä esitetty näkökulma – sama lopputulos, mutta nopeammin – on mielestäni aivan keskeinen. Tutkimusartikkelissa sitä ei kuitenkaan kovinkaan näkyvästi käsitellä, vaan pikemminkin näkökulma antaa ymmärtää, että kyse olisi jollain tavoin pysyvästä vinoumasta. Toinen tähän liittyvä erittäin keskeinen näkökulma, joka tutkimusartikkelista nähdäkseni puuttuu, on vinouman merkityksen kvantifiointi. Otetaan siis esimerkki, jonka oletukset toivottavasti ovat lähellä ihan oikeaa maailmaa.
Oletus 1: 
Haluamme maksimoida huokeasti verotettavat osingot. Tämä on mahdollista 150 000 euroon saakka. Jotta siis 8 %:n nettovarallisuudesta vastaisi tuota euromäärää, nettovarallisuuden tulisi olla 1 875 000 euroa. 
Jotta konsernijärjestelyllä päästäisiin tähän lopputulokseen, yhtiön käyvän arvon tulee vastata vähintään tätä summaa. Jos käytetään nettonykyarvon laskentaan diskonttauksessa 15 %:n korkoa tästä ikuisuuteen, yhtiön vuosituloksen pitäisi olla hieman runsaat 280 000 euroa. Otetaan se laskennan lähtökohdaksi.
Oletus 2:
Nostamme yhtiöstä vain tarvittavan määrän käteistä ja loput jäävät yhtiöön. Yhtiö sijoittaa kertyneen varallisuuden (kuten myös tutkimusartikkelissa identifioidut some-vaikuttajat olivat kertoneet), koska sijoitusten tuottoa verotetaan tyypillisesti yhtiössä kevyemmin. Varallisuus siis kertyy nopeammin, kun isompi siivu tuotoista voidaan sijoittaa uudestaan.
Oletetaan, että tarvitsemme sähkömersumme tankkaamiseen muiden kulujen ohessa vuodessa 60 000 euroa, eli 5 000 euroa kuukaudessa. Tämä määrä tulee saada yhtiöstä ulos joko osinkoina tai palkkana. Oletetaan tietysti, että nostamme osinkoina niin paljon kuin huokean verotuksen puitteissa pystymme ja loput maksetaan palkkana.
Sekalaiset yksinkertaistukset:
Oletetaan, että palkkaa verotetaan 50 %:n verokannalla. Yksinkertaistuksen vuoksi en ota huomioon sivukuluja. En myöskään ota huomioon yhtiöön kertyneen varallisuuden tuottoa (eli oletetaan varojen makaavan tilillä).
Näillä lähtökohdilla vinoumien vinouman merkitys voidaan tiivistää ehkä seuraaviin huomioihin, jotka toivottavasti antavat keskustelulle jotain perspektiiviä:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ilman konsernijärjestelyä yhtiö on viidessä vuodessa tilanteessa, jossa se voi maksaa vuosittain tarvittavat 60 000 euroa huokeasti verotettuina osinkoina. Tämä on siis relevantti aikajänne, jonka jälkeen tilanteet vastaavat toisiaan.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Konsernijärjestelyssä maksetaan viiden vuoden aikana veroa n. 450 000 euroa (yhtiön tulovero + osingoista maksettava vero). Ilman konsernijärjestelyä veroa maksetaan (yhtiön tulo + osinko + palkka) 490 000 euroa. Ero on siis noin 40 000 euroa viidessä vuodessa, eli 8 000 euroa vuodessa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Konsernijärjestelyn verosäästö on näin laskettuna alle 10 % kaikista veroista. Tuloon suhteutettuna konsernijärjestelyn efektiivinen veroaste on rapiat 2 % matalampi. </li>
</ul>
Ollaan siis varsin kaukana tutkimusartikkelissa ja mediassa pyöritetyistä luvuista, joissa ei ole sinänsä ymmärtääkseni mitään virhettä. Ne vain perustuvat jokseenkin maailmasta irtautuneille oletuksille – maksimaaliselle yhden vuoden verohyödylle ottamatta kunnolla huomioon todellisia vaihtoehtoja.
Otetaan pari numeerista perspektiiviä lisää:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tutkimuksessa käytiin läpi 50 yhtiötä, jotka harjoittivat some-vaikuttamista. Näistä kolmessa oli ilmeisesti tehty kyseinen konsernijärjestely. Voi tietysti olla, että tutkimusartikkelilla on ollut pedagoginen vaikutus, ja useampi on sen jälkeen omaksunut vastaavan toimintamallin. Mutta jos unohdetaan tällainen dynamiikka, niin konsernijärjestely on tilastollisesti käytössä 6 %:ssa tapauksista.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Seuraava arvioni syntyy puhtaasti stetson-menetelmällä, kun aika ei riitä syvällisempään tutkimukseen: Tilastokeskuksen mukaan Suomessa ymmärtääkseni oli vuonna 2021 (tuorein saatavilla oleva luku) n. 18 000 konserniyhtiötä. Liioitellaan esimerkin vuoksi: Oletetaan, että kaikki konsernit olisivat kahden yhtiön konserneja. Liioitellaan lisäksi, että vaikkapa neljäsosassa näistä olisi tehty kuvattu konsernijärjestely. Konsernijärjestelyä käyttäisi tällöin 2 250 yrittäjää.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Jokainen vuosi nämä yrittäjät säästäisivät konsernijärjestelyllä yhteensä 2 250 x 8 000 euroa, eli 18 miljoonaa euroa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Valtion talousarvioesityksessä ansio- ja pääomatuloveroa sekä yhteisöveroa maksetaan vuonna 2024 ymmärtääkseni runsaat 33 miljardia euroa. Konsernijärjestelyjen vuoksi saamatta jää noin puoli promillea veroista.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tuolla määrällä olisi voitu rahoittaa vaikkapa noin puolet heti remonttiin menevästä uudesta Espoon Matinkylän uimahallista, tai jossain määrin otsikoissakin paistatelleen valtiontalouden tarkastusviraston vuoden toimintamenot.</li>
</ul>
Vaikka puhutaankin mukavista summista, uskallan väittää, että ollaan kaukana verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta uhkaavasta lisävinoumasta. Tietoisena ironiasta (osallistunhan itsekin keskusteluun) uskallan myös väittää, että asiaa on käsitelty mediassa ”hieman” sen todellista merkitystä laajemmin. Toki laskelmani oletuksilla voi leikkiä, mutta enpä usko, että tästä kovin merkittävää ongelmaa saadaan vääntämättä viisareita väkisin punaiselle.
Ehkä lopuksi on hyvä todeta, että Finnwatchin tutkimusartikkeli liittyy nähtävästi laajempaan kampanjaan osinkoverotuksen perusvinouman poistamiseksi. Tätä aihetta on vatvottu jo puoli ikuisuutta, enkä oikein näe, että tämän lisävinouman heiluttelu tikun nokkaan valikoituneiden some-vaikuttajienkaan tuomalla näkyvyydellä tosiasiassa toisi asiaan uusia näkökulmia. Lisähuomio tuskin ”murentaa viimeisiäkin osinkoverohuojennusta puolustavia näkemyksiä”, kuten tutkimusartikkelissa todetaan. 
Osinkoverohuojennuksen kritiikkiä se sen sijaan saattaa murentaa. Olihan Finnwatch esimerkiksi aiemmassa <a href="https://finnwatch.org/fi/julkaisut/osinkoverojaerjestelmaen-epaetasaisesti-jakautuvat-hyoedyt-seurantaraportti">seurantaraportissaan</a> esittänyt muun muassa, että osinkoverohuojennuksesta hyötyvät eniten pääomavaltaisilla aloilla toimivien yhtiöiden omistajat (koska näissä nettovarallisuus on oletettavasti suurempi). Eikö punttien tasaaminen nyt puheena olevin ”kirjanpidollisin” keinoin pikemminkin lisää verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta, ainakin yhdessä suhteessa?

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa