PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Solvenssi II:lla on lukuisia vaikutuksia vakuutusyhtiöiden toimintaan. Henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöissä opetellaan koko EU-alueen yhteisiä vakavaraisuuden säännöksiä ja yhteisiä raportoinnin malleja.
<blockquote>Riskianalyyseja on laskettu, niistä on raportoitu ja niitä on valvottu totta kai aiemminkin, mutta Solvenssi II pakottaa yhtiöt dokumentoimaan näitä jo olemassa olevia riskienhallintakeinoja systemaattiseksi kokonaisuudeksi, sanoo PwC:n finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto.</blockquote>
Vakuutusyhtiöitä koskevan uuden vakavaraisuusjärjestelmän taustalta löytyy rakenteellisia vastaavuuksia pankkien Basel II-III -vakavaraisuussäännösten kanssa. Talouskriiseissä isoja finanssiyhtiöitä on Euroopassakin kaatunut, ja laskut näistä ovat usein maksaneet valtiot – eli lopulta veronmaksajat.
Toimialan valvojilla ei ole ollut riittävästi riskienhallintakeinoja, erityisesti monikansallisten yhtiöiden osalta. Komissio haluaa ehkäistä vastaisuudessa talouden heilahtelun vaikutuksia yhtiöiden toimintaan yhteisellä sääntelyllä, jossa valvotaan ensisijaisesti vakavaraisuutta ja riskinottoa.
<blockquote>Keskeisintä Solvenssi II:ssa onkin yhtiöiden vakavaraisuuden seuranta, Lehto tiivistää.</blockquote>
Solvenssi II -sääntelyn avulla EU-alueen vakuutusyhtiöt on mahdollista saada samalle viivalle ja verrata keskenään niiden vakavaraisuutta. Ylisuuret riskinotot saadaan hallittua, sillä riski vastaa jatkossa paremmin vaadittavaa pääomaa.
Solvenssi II -lainsäädäntö auttaa myös muodostamaan laajemman käsityksen siitä, millainen EU-alueen markkinatilanne on kokonaisuudessaan. Lisäksi sen tarkoituksena on edistää EU:n sisäistä kilpailua ja pääomien tehokasta hyödyntämistä. Päämäärä on kaikin puolin kannatettava. Käytännössä uutta direktiiviä ei kuitenkaan ole otettu alalla riemukiljahduksin vastaan.
<h2>Vuosikausien viilausta</h2>
Solvenssi II:n pohjana olevaa direktiiviä puserrettiin kasaan useita vuosia. Alun perin sen piti tulla voimaan 31.10.2012, mutta voimaantuloa muutettiin ja kokonaisuudessaan Solvenssi II -sääntely astui voimaan tämän vuoden alusta.
Syitä lykkääntymiselle oli monia ja yksi niistä oli toimialan kirjavuus: vakuutussektorin asema vaihtelee eri maissa. Myös erilaiset poliittiset vaikutteet hidastivat direktiivin valmistelua. Konsensus piti löytää muun muassa kysymyksiin kuten mitä tarkoitetaan vakavaraisuudella, miten se lasketaan, mitä yksinkertaistuksia eri tilanteissa voidaan sallia ja millaisia toimenpiteitä tulee tehdä, kun yhtiön vakavaraisuusasema heikkenee.
Yhtiöt eri puolilla Eurooppaa ovat pyrkineet varautumaan tulevaan Solvenssi II -sääntelyyn ennakolta, mutta ne ovat joutuneet ampumaan kohti ”liikkuvaa maalia”, kun yksityiskohtia ei vielä oltu määritelty.
Suomessa alan yhtiöiden vakavaraisuus on ollut vähintään kohtuullisen hyvä jo ennen uutta sääntelyä.
<blockquote>Solvenssi II tietää ylimääräistä kuormaa yhtiöille, mikä on pois mm. liiketoiminnan kehittämiseltä. Kuluttaja on se, joka kustannukset lopulta maksaa, Lehto sanoo.</blockquote>
<h2>Pienille yhtiöille haasteellinen</h2>
PwC:n aktuaariasiantuntija Tony Silander huomauttaa, että varsinkin pienille yhtiöille Solvenssi II:n voimaantulo merkitsee haastetta. Vaikka Solvenssi II sisältääkin ns. suhteellisuusperiaatteen, uusi vakavaraisuuden laskentakehikko on kuitenkin hankala ja työläs. Toisaalta tietojärjestelmien saattaminen asianmukaiseksi vaatii kustannuksia.
Solvenssi II mahdollistaa vakavaraisuuden laskennan myös ns. omalla sisäisellä mallilla. Mallin dokumentointi ja hyväksyttäminen on kuitenkin raskas prosessi, joten selkeä valtaosa yhtiöistä ympäri Eurooppaa laskee Solvenssi II:n mukaiset vakavaraisuusvaateet ns. standardikaavalla. Sisäistä mallia vakavaraisuusvaateiden laskentaan käyttävät aluksi vain hyvin suuret yhtiöt tai yhtiöt, joiden riskiprofiili poikkeaa standardikaavan edellytyksistä, Silander toteaa.
Lehto arvioi, että Suomen vakuutussektorille Solvenssi II:n voimaantulosta aiheutuva kustannus voi nousta jopa sataan miljoonaan euroon ja Euroopan tasolla kustannusten on arvioitu olevan minimissään 3–4 miljardia euroa.
Jatkossa on odotettavaa, että Euroopassa vakuutusyhtiöiden osalta tulee tapahtumaan konsolidoitumista.
<h2>Riskienhallintakulttuuri koko yritykseen</h2>
Lehto ja Silander huomauttavat, että Solvenssi II:lla on kaiken kaikkiaan laajat vaikutukset koko vakuutusalan kulttuuriin. Yhtiöiden ylimmän johdon on aidosti ryhdyttävä pohtimaan, miten yksittäiset päätökset vaikuttavat niiden vakavaraisuuteen.
<blockquote>Suurin haaste on saada vietyä Solvenssi II:n edellyttämä riskienhallintakulttuuri yhtiöihin. Luonnollisesti tämän tulee lähteä yhtiöiden ylimmästä johdosta ja levitä sitä kautta eteenpäin, Silander huomauttaa.</blockquote>
Ainakin toistaiseksi direktiivi on nähty välttämättömänä pahana ja isona kulueränä.
Toimeenpanovaiheessa myös maantieteelliset kulttuurierot tulevat näkyviin. Suomessa on oltu direktiivin implementoinnin osalta kuuliaisia. Lehdon kreikkalainen kollega oli puolestaan vastikään kuullut sikäläisen vakuutusyhtiön kommentin: ”direktiiviä ei voi implementoida, koska sen edellyttämiin muutoksiin ei ole varaa”.
<blockquote>Yhtiöiden tilannetta on pyritty helpottamaan kohtuullisen pitkillä siirtymäsäädöksillä, jotka ovat voimassa vuoteen 2032 asti, Lehto huomauttaa.</blockquote>
<h2>Sääntely ei pääty tähän</h2>
Yhtiöt tekevät ensimmäiset uuden Solvenssi II:n mukaiset raportit kevään aikana, vaikkakin raportointia on jo ”harjoiteltu” viime vuonna esiraportoinnilla.
Lehto ja Silander pohtivat, ettei EU:n finanssimaailman regulaatio pääty tähän. Solvenssi II:n onnistumista luonnollisesti seurataan ensin muutama vuosi ja tarvittaessa siihen tullaan tekemään muutoksia. Pankkipuolella on jo nähty, kuinka Euroopan keskuspankki on ottanut kansallisesti tärkeitä pankkeja valvonnan alle. Ei olisi yllätys, jos jotain vastaavaa tapahtuisi tulevaisuudessa vakuutuspuolella.
<blockquote>Vakuutussektori on aiemminkin seurannut pankkisektoria viiveellä, Lehto huomauttaa.</blockquote>

Solvenssi II menee vakuutusyhtiöiden ytimeen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marko Lehto

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?