Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Solvenssi II:lla on lukuisia vaikutuksia vakuutusyhtiöiden toimintaan. Henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöissä opetellaan koko EU-alueen yhteisiä vakavaraisuuden säännöksiä ja yhteisiä raportoinnin malleja.
<blockquote>Riskianalyyseja on laskettu, niistä on raportoitu ja niitä on valvottu totta kai aiemminkin, mutta Solvenssi II pakottaa yhtiöt dokumentoimaan näitä jo olemassa olevia riskienhallintakeinoja systemaattiseksi kokonaisuudeksi, sanoo PwC:n finanssitoimialan asiantuntija Marko Lehto.</blockquote>
Vakuutusyhtiöitä koskevan uuden vakavaraisuusjärjestelmän taustalta löytyy rakenteellisia vastaavuuksia pankkien Basel II-III -vakavaraisuussäännösten kanssa. Talouskriiseissä isoja finanssiyhtiöitä on Euroopassakin kaatunut, ja laskut näistä ovat usein maksaneet valtiot – eli lopulta veronmaksajat.
Toimialan valvojilla ei ole ollut riittävästi riskienhallintakeinoja, erityisesti monikansallisten yhtiöiden osalta. Komissio haluaa ehkäistä vastaisuudessa talouden heilahtelun vaikutuksia yhtiöiden toimintaan yhteisellä sääntelyllä, jossa valvotaan ensisijaisesti vakavaraisuutta ja riskinottoa.
<blockquote>Keskeisintä Solvenssi II:ssa onkin yhtiöiden vakavaraisuuden seuranta, Lehto tiivistää.</blockquote>
Solvenssi II -sääntelyn avulla EU-alueen vakuutusyhtiöt on mahdollista saada samalle viivalle ja verrata keskenään niiden vakavaraisuutta. Ylisuuret riskinotot saadaan hallittua, sillä riski vastaa jatkossa paremmin vaadittavaa pääomaa.
Solvenssi II -lainsäädäntö auttaa myös muodostamaan laajemman käsityksen siitä, millainen EU-alueen markkinatilanne on kokonaisuudessaan. Lisäksi sen tarkoituksena on edistää EU:n sisäistä kilpailua ja pääomien tehokasta hyödyntämistä. Päämäärä on kaikin puolin kannatettava. Käytännössä uutta direktiiviä ei kuitenkaan ole otettu alalla riemukiljahduksin vastaan.
<h2>Vuosikausien viilausta</h2>
Solvenssi II:n pohjana olevaa direktiiviä puserrettiin kasaan useita vuosia. Alun perin sen piti tulla voimaan 31.10.2012, mutta voimaantuloa muutettiin ja kokonaisuudessaan Solvenssi II -sääntely astui voimaan tämän vuoden alusta.
Syitä lykkääntymiselle oli monia ja yksi niistä oli toimialan kirjavuus: vakuutussektorin asema vaihtelee eri maissa. Myös erilaiset poliittiset vaikutteet hidastivat direktiivin valmistelua. Konsensus piti löytää muun muassa kysymyksiin kuten mitä tarkoitetaan vakavaraisuudella, miten se lasketaan, mitä yksinkertaistuksia eri tilanteissa voidaan sallia ja millaisia toimenpiteitä tulee tehdä, kun yhtiön vakavaraisuusasema heikkenee.
Yhtiöt eri puolilla Eurooppaa ovat pyrkineet varautumaan tulevaan Solvenssi II -sääntelyyn ennakolta, mutta ne ovat joutuneet ampumaan kohti ”liikkuvaa maalia”, kun yksityiskohtia ei vielä oltu määritelty.
Suomessa alan yhtiöiden vakavaraisuus on ollut vähintään kohtuullisen hyvä jo ennen uutta sääntelyä.
<blockquote>Solvenssi II tietää ylimääräistä kuormaa yhtiöille, mikä on pois mm. liiketoiminnan kehittämiseltä. Kuluttaja on se, joka kustannukset lopulta maksaa, Lehto sanoo.</blockquote>
<h2>Pienille yhtiöille haasteellinen</h2>
PwC:n aktuaariasiantuntija Tony Silander huomauttaa, että varsinkin pienille yhtiöille Solvenssi II:n voimaantulo merkitsee haastetta. Vaikka Solvenssi II sisältääkin ns. suhteellisuusperiaatteen, uusi vakavaraisuuden laskentakehikko on kuitenkin hankala ja työläs. Toisaalta tietojärjestelmien saattaminen asianmukaiseksi vaatii kustannuksia.
Solvenssi II mahdollistaa vakavaraisuuden laskennan myös ns. omalla sisäisellä mallilla. Mallin dokumentointi ja hyväksyttäminen on kuitenkin raskas prosessi, joten selkeä valtaosa yhtiöistä ympäri Eurooppaa laskee Solvenssi II:n mukaiset vakavaraisuusvaateet ns. standardikaavalla. Sisäistä mallia vakavaraisuusvaateiden laskentaan käyttävät aluksi vain hyvin suuret yhtiöt tai yhtiöt, joiden riskiprofiili poikkeaa standardikaavan edellytyksistä, Silander toteaa.
Lehto arvioi, että Suomen vakuutussektorille Solvenssi II:n voimaantulosta aiheutuva kustannus voi nousta jopa sataan miljoonaan euroon ja Euroopan tasolla kustannusten on arvioitu olevan minimissään 3–4 miljardia euroa.
Jatkossa on odotettavaa, että Euroopassa vakuutusyhtiöiden osalta tulee tapahtumaan konsolidoitumista.
<h2>Riskienhallintakulttuuri koko yritykseen</h2>
Lehto ja Silander huomauttavat, että Solvenssi II:lla on kaiken kaikkiaan laajat vaikutukset koko vakuutusalan kulttuuriin. Yhtiöiden ylimmän johdon on aidosti ryhdyttävä pohtimaan, miten yksittäiset päätökset vaikuttavat niiden vakavaraisuuteen.
<blockquote>Suurin haaste on saada vietyä Solvenssi II:n edellyttämä riskienhallintakulttuuri yhtiöihin. Luonnollisesti tämän tulee lähteä yhtiöiden ylimmästä johdosta ja levitä sitä kautta eteenpäin, Silander huomauttaa.</blockquote>
Ainakin toistaiseksi direktiivi on nähty välttämättömänä pahana ja isona kulueränä.
Toimeenpanovaiheessa myös maantieteelliset kulttuurierot tulevat näkyviin. Suomessa on oltu direktiivin implementoinnin osalta kuuliaisia. Lehdon kreikkalainen kollega oli puolestaan vastikään kuullut sikäläisen vakuutusyhtiön kommentin: ”direktiiviä ei voi implementoida, koska sen edellyttämiin muutoksiin ei ole varaa”.
<blockquote>Yhtiöiden tilannetta on pyritty helpottamaan kohtuullisen pitkillä siirtymäsäädöksillä, jotka ovat voimassa vuoteen 2032 asti, Lehto huomauttaa.</blockquote>
<h2>Sääntely ei pääty tähän</h2>
Yhtiöt tekevät ensimmäiset uuden Solvenssi II:n mukaiset raportit kevään aikana, vaikkakin raportointia on jo ”harjoiteltu” viime vuonna esiraportoinnilla.
Lehto ja Silander pohtivat, ettei EU:n finanssimaailman regulaatio pääty tähän. Solvenssi II:n onnistumista luonnollisesti seurataan ensin muutama vuosi ja tarvittaessa siihen tullaan tekemään muutoksia. Pankkipuolella on jo nähty, kuinka Euroopan keskuspankki on ottanut kansallisesti tärkeitä pankkeja valvonnan alle. Ei olisi yllätys, jos jotain vastaavaa tapahtuisi tulevaisuudessa vakuutuspuolella.
<blockquote>Vakuutussektori on aiemminkin seurannut pankkisektoria viiveellä, Lehto huomauttaa.</blockquote>

Solvenssi II menee vakuutusyhtiöiden ytimeen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

AIFMD II päivittää Euroopan rahastosääntelyä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marko Lehto

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa