Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Osakeyhtiölain sulautumisia, jakautumisia ja rajat ylittäviä rakennejärjestelyitä koskeviin säännöksiin on tullut 31.1.2023 alkaen muutoksia. Rajat ylittäviä järjestelyitä koskevista muutoksista kerroimme 3.2.2023 julkaistussa kirjoituksessamme, ja tässä kirjoituksessa avaamme myös kotimaisia järjestelyitä koskevia muutoksia.

Sisaryhtiösulautumisen käsite osakeyhtiölakiin

Sulautumista koskevat säännökset löytyvät osakeyhtiölain 16 luvusta. Muutosten myötä osakeyhtiölakiin otettiin sisaryhtiösulautumista koskeva määritelmä. Aiemmin sisaryhtiösulautumista ei ollut määritelty terminä lain tasolla, vaikka se käytännössä onkin ollut yleisesti käytössä oleva termi niin verotus- kuin yhtiöoikeuskäytännönkin puolella. Osakeyhtiölaissa sisaryhtiösulautumisella tarkoitetaan nyt vastikkeetonta absorptiosulautumista, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. Huomionarvoista määritelmän osalta on se, että se kattaa myös välillisen omistuksen: verolainsäädäntö tai -käytäntö eivät lähtökohtaisesti tunnista välillistä omistusta sisaryhtiösulautumisessa. Käytännössä verolainsäädännön edellytyksistä seuraakin, että sulautumisvastiketta on yleensä annettava silloin, kun vastaanottava yhtiö ei ole sulautuvan yhtiön välitön emoyhtiö tai sellaisen kokonaan omistama yhtiö.

Uudella sisaryhtiösulautumisen määritelmällä ei ole tarkoitus miltään osin estää tai rajoittaa sulautumisvastikkeen käyttöä. Esimerkiksi verotuksellisista syistä voi johtua, että vastikkeen antamista pidetään tarpeellisena myös niissä järjestelyissä, joissa sama osakkeenomistaja omistaa sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet. Vastikkeellisiin sulautumisiin ei kuitenkaan sovelleta osakeyhtiölain sisaryhtiösulautumiselle mahdollistamaa yksinkertaistettua menettelyä.

Kuten tytäryhtiösulautumisessa, sisaryhtiösulautumisessa ei ole tarvetta soveltaa kaikkia tavallista absorptiosulautumista koskevia vaatimuksia. Poikkeuksista on säädetty osakeyhtiölain 16 luvussa nimenomaisesti. Sisaryhtiösulautumisessa esimerkiksi riittää tilintarkastajan lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Lisäksi sisaryhtiösulautumisessa hallitus voi tehdä päätöksen sulautuvan yhtiön sulautumisesta. Tämä on mahdollista, koska sisaryhtiösulautumisen määritelmän mukaan kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet ja erityiset oikeudet ovat määritelmän mukaan samalla omistajalla. Myös kuulutuksen velkojille voi tehdä sisaryhtiösulautumisessa vastaanottava yhtiö. Muut poikkeukset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sulautumismenettelyä, liittyvät sulautumissuunnitelmissa annettaviin tietoihin ja hallituksen selvityksen laatimiseen.

Sisaryhtiösulautumista koskevat uudet säännökset helpottavat omalta osaltaan konsernin sisäisten järjestelyjen toteuttamista. Sisaryhtiösulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan niin kansallisissa kuin rajat ylittävissä sulautumisissa.

Uusi jakautumistyyppi: yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen

Jakautumista koskevat säännökset löytyvät osakeyhtiölain 17 luvusta. Jakautumisia koskevista muutoksista merkittävin on kokonaan uuden jakautumistyypin määrittely. Jakautuminen on voitu aiemmin voimassa olleiden osakeyhtiölain säännösten mukaan toteuttaa joko kokonaisjakautumisena (jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaan vastaanottavalle yhtiölle/yhtiöille) tai osittaisjakautumisena (osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy vastaanottavalle yhtiölle/yhtiöille) vastineeksi siitä, että jakautuvan yhtiön omistajille annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita.

Muutoksena aiempaan osakeyhtiölakiin on lisätty uusi jakautumistyyppi, ”yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen”. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita.

Käytännössä yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen on pitkälti vastaavan tyyppinen menettely kuin liiketoimintasiirto, mutta koska kyseessä on jakautuminen, sitä koskevat jakautumiseen liittyvät yleisseuraantoluonteiset piirteet mm. sopimusten siirtymistä koskien, ja siinä noudatetaan velkojainsuojamenettelyä. Yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa ei sovelleta lunastusmenettelyä koskevia säännöksiä, eli osakkeenomistaja ei voi vaatia lunastusvastikkeensa lunastamista. Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen on osakeyhtiölain mukaan mahdollinen myös rajat ylittävissä jakautumisissa. Yhtiöittämällä toteutettavaa jakautumista suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että kyseistä jakautumistyyppiä ei mainita verolainsäädännössä. On mahdollista, että verotuskäytännössä järjestelyyn tullaan soveltamaan liiketoimintasiirtoa koskevaa verolainsäädäntöä. Niin kauan kuin julkaistua oikeuskäytäntöä kysymyksestä ei ole, asia on kuitenkin tulkinnanvarainen. Ennen yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen täytäntöönpanoa verokohtelu on siksi suositeltavaa varmistaa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla.

Muita muutoksia

Sekä sulautumis- että jakautumissuunnitelman sisältöä on muutoksilla sekä tarkennettu että hieman laajennettu. Suunnitelmaan tulee esimerkiksi sisällyttää tarkempi selvitys velkojien saatavien suorittamisesta tai niiden maksamisen turvaamisesta, sekä järjestelyn toteuttamisen tarkemmasta aikataulusta.

Osakeyhtiölain muutokset liittyvät eräiltä osin myös esimerkiksi määräaikoihin sekä toimenpiteiden ajoitukseen. Esimerkiksi sulautumisiin ja jakautumisiin liittyvää kuulutusta velkojille on haettava uudistuksen myötä kuukauden kuluessa suunnitelman rekisteröimisestä, aikaisemman neljän kuukauden sijaan. Sulautumis- tai jakautumismenettelyssä velkojalle mahdollisesti annettuihin vakuuksiin liittyen on nyt säädetty, että velkoja voi vaatia suoritusta vasta aikaisintaan sulautumisen/jakautumisen voimaantulon jälkeen.

Muut muutokset koskevat lisäksi esimerkiksi asiakirjojen rekisteröintiä ja nähtävänä pitoa koskevia velvollisuuksia sekä lunastusmenettelyä.