PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Sisaryhtiösulautumisen käsite osakeyhtiölakiin
Sulautumista koskevat säännökset löytyvät osakeyhtiölain 16 luvusta. Muutosten myötä osakeyhtiölakiin otettiin sisaryhtiösulautumista koskeva määritelmä. Aiemmin sisaryhtiösulautumista ei ollut määritelty terminä lain tasolla, vaikka se käytännössä onkin ollut yleisesti käytössä oleva termi niin verotus- kuin yhtiöoikeuskäytännönkin puolella. Osakeyhtiölaissa sisaryhtiösulautumisella tarkoitetaan nyt vastikkeetonta absorptiosulautumista, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. Huomionarvoista määritelmän osalta on se, että se kattaa myös välillisen omistuksen: verolainsäädäntö tai -käytäntö eivät lähtökohtaisesti tunnista välillistä omistusta sisaryhtiösulautumisessa. Käytännössä verolainsäädännön edellytyksistä seuraakin, että sulautumisvastiketta on yleensä annettava silloin, kun vastaanottava yhtiö ei ole sulautuvan yhtiön välitön emoyhtiö tai sellaisen kokonaan omistama yhtiö. 
Uudella sisaryhtiösulautumisen määritelmällä ei ole tarkoitus miltään osin estää tai rajoittaa sulautumisvastikkeen käyttöä. Esimerkiksi verotuksellisista syistä voi johtua, että vastikkeen antamista pidetään tarpeellisena myös niissä järjestelyissä, joissa sama osakkeenomistaja omistaa sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet. Vastikkeettomiin sulautumisiin ei kuitenkaan sovelleta osakeyhtiölain sisaryhtiösulautumiselle mahdollistamaa yksinkertaistettua menettelyä.
Kuten tytäryhtiösulautumisessa, sisaryhtiösulautumisessa ei ole tarvetta soveltaa kaikkia tavallista absorptiosulautumista koskevia vaatimuksia. Poikkeuksista on säädetty osakeyhtiölain 16 luvussa nimenomaisesti. Sisaryhtiösulautumisessa esimerkiksi riittää tilintarkastajan lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Lisäksi sisaryhtiösulautumisessa hallitus voi tehdä päätöksen sulautuvan yhtiön sulautumisesta. Tämä on mahdollista, koska sisaryhtiösulautumisen määritelmän mukaan kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet ja erityiset oikeudet ovat määritelmän mukaan samalla omistajalla. Myös kuulutuksen velkojille voi tehdä sisaryhtiösulautumisessa vastaanottava yhtiö. Muut poikkeukset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sulautumismenettelyä, liittyvät sulautumissuunnitelmissa annettaviin tietoihin ja hallituksen selvityksen laatimiseen.
Sisaryhtiösulautumista koskevat uudet säännökset helpottavat omalta osaltaan konsernin sisäisten järjestelyjen toteuttamista. Sisaryhtiösulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan niin kansallisissa kuin rajat ylittävissä sulautumisissa.
Uusi jakautumistyyppi: yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen
Jakautumista koskevat säännökset löytyvät osakeyhtiölain 17 luvusta. Jakautumisia koskevista muutoksista merkittävin on kokonaan uuden jakautumistyypin määrittely. Jakautuminen on voitu aiemmin voimassa olleiden osakeyhtiölain säännösten mukaan toteuttaa joko kokonaisjakautumisena (jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaan vastaanottavalle yhtiölle/yhtiöille) tai osittaisjakautumisena (osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy vastaanottavalle yhtiölle/yhtiöille) vastineeksi siitä, että jakautuvan yhtiön omistajille annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita.
Muutoksena aiempaan osakeyhtiölakiin on lisätty uusi jakautumistyyppi, ”yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen”. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita. 
Käytännössä yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen on pitkälti vastaavan tyyppinen menettely kuin liiketoimintasiirto, mutta koska kyseessä on jakautuminen, sitä koskevat jakautumiseen liittyvät yleisseuraantoluonteiset piirteet mm. sopimusten siirtymistä koskien, ja siinä noudatetaan velkojainsuojamenettelyä. Yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa ei sovelleta lunastusmenettelyä koskevia säännöksiä, eli osakkeenomistaja ei voi vaatia lunastusvastikkeensa lunastamista. Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen on osakeyhtiölain mukaan mahdollinen myös rajat ylittävissä jakautumisissa. Yhtiöittämällä toteutettavaa jakautumista suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että kyseistä jakautumistyyppiä ei mainita verolainsäädännössä. On mahdollista, että verotuskäytännössä järjestelyyn tullaan soveltamaan liiketoimintasiirtoa koskevaa verolainsäädäntöä. Niin kauan kuin julkaistua oikeuskäytäntöä kysymyksestä ei ole, asia on kuitenkin tulkinnanvarainen. Ennen yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen täytäntöönpanoa verokohtelu on siksi suositeltavaa varmistaa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla. 
Muita muutoksia
Sekä sulautumis- että jakautumissuunnitelman sisältöä on muutoksilla sekä tarkennettu että hieman laajennettu. Suunnitelmaan tulee esimerkiksi sisällyttää tarkempi selvitys velkojien saatavien suorittamisesta tai niiden maksamisen turvaamisesta, sekä järjestelyn toteuttamisen tarkemmasta aikataulusta.
Osakeyhtiölain muutokset liittyvät eräiltä osin myös esimerkiksi määräaikoihin sekä toimenpiteiden ajoitukseen. Esimerkiksi sulautumisiin ja jakautumisiin liittyvää kuulutusta velkojille on haettava uudistuksen myötä kuukauden kuluessa suunnitelman rekisteröimisestä, aikaisemman neljän kuukauden sijaan. Sulautumis- tai jakautumismenettelyssä velkojalle mahdollisesti annettuihin vakuuksiin liittyen on nyt säädetty, että velkoja voi vaatia suoritusta vasta aikaisintaan sulautumisen/jakautumisen voimaantulon jälkeen. 
Muut muutokset koskevat lisäksi esimerkiksi asiakirjojen rekisteröintiä ja nähtävänä pitoa koskevia velvollisuuksia sekä lunastusmenettelyä.

Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa