Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvunäkymät yleistä kotimaista kasvua valoisampina
Toimitusjohtajien tulevaisuuden talousnäkymiä voi kuvata lyhyesti sanalla pessimistinen. Tilanteen vahvisti PwC:n tuore kansainvälinen Global CEO Survey -raportti, jonka mukaan näkymät ovat huonoimmat kautta raportin yli 20-vuotisen historian. Partneri Hannu Suonio PwC:ltä kertoo, että ainoastaan finanssikriisin aikaan näkymät olivat yhtä heikot. Raportin mukaan toimitusjohtajista 73 % ympäri maailmaa uskoo, että maailmantalouden kasvu hidastuu seuraavien 12 kuukauden aikana.
Toimitusjohtajien tulevaisuuden talousnäkymiä voi kuvata lyhyesti sanalla pessimistinen. Tilanteen vahvisti PwC:n tuore kansainvälinen Global CEO Survey -raportti, jonka mukaan näkymät ovat huonoimmat kautta raportin yli 20-vuotisen historian. Partneri Hannu Suonio PwC:ltä kertoo, että ainoastaan finanssikriisin aikaan näkymät olivat yhtä heikot. Raportin mukaan toimitusjohtajista 73 % ympäri maailmaa uskoo, että maailmantalouden kasvu hidastuu seuraavien 12 kuukauden aikana.
PwC julkisti tuoreen raporttinsa helmikuisessa tilaisuudessa, jossa omia tulevia näkemyksiään kertoivat toimitusjohtajat Annikka Hurme Valiolta, Katja Keitaanniemi OP Yrityspankista ja Loihde Oyj:n Samu Konttinen.
PwC:n raportissa oli suomalaisittain mielenkiintoisia tuloksia. Globaalisti 42 % toimitusjohtajista uskoo oman yrityksen liikevaihdon kasvuun seuraavan vuoden aikana. Sitä vastoin kolmen vuoden aikavälillä kasvuun uskoo jo 53 %.
Suomessa usko oman yrityksen liikevaihdon kasvuun on globaalia vahvempaa, sillä yli kuusikymmentä prosenttia (64 %) toimitusjohtajista uskoo oman yrityksen kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Ruotsissa toimitusjohtajat ovat suomalaisia huomattavasti pessimistisempiä ja pitkän aikavälin kasvuun uskoo vain 45 % vastaajista.
Vastuullisuus yhä merkityksellisempää
Partneri Mirva Laaksonen PwC:ltä toteaa, että vaikeassa tilanteessa aiotaan leikata liiketoiminnan kuluja, nostaa hintoja ja kehittää tuote- ja palvelutarjontaa.
– Globaaliin tilanteeseen verrattuna Suomessa eri toimenpiteet on aloitettu aktiivisesti, hän jatkaa.
OP Yrityspankin Keitaanniemi kertoo, että PwC:n raportin tulokset ovat linjassa pankin tekemän suuryritystutkimuksen kanssa.
– Esimerkiksi alihankintaverkoston uudistaminen nousee selkeästi esiin molemmissa tutkimuksissa. PwC:n kyselyssä jopa lähes 60 % suomalaisten yritysten toimitusjohtajista kertoi uudistavansa alihankintaketjujaan.
Taustalla on monta kriisiä, jotka ovat paljastaneet omien ketjujen haavoittuvuuden. Toimintavarmuus korostuu nyt hinnan ja tehokkuuden ohella.
Hän lisää, että myös vastuullisuuden vaateet vaikuttavat tilanteeseen. OP:n tutkimuksen vastaajista jopa 86 % sanoo, että heillä on vastuullisuussitoumusten takia painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia. Yli 40 % yrityksistä on jo uusinut hankintaketjuaan vastuullisuuden takia ja vauhti kiihtyy tulevaisuudessa.
Haasteita kysyttäessä esiin nousivat inflaatio ja työvoiman saatavuus.
Keitaanniemi on sen sijaan ilokseen huomannut, että itsetunto suomalaisissa yrityksissä sekä usko itseen ovat kasvaneet.
– Yleisesti ottaen suuryritysten tilanne on vakaa, taseet ovat vahvoja ja maksuvalmius hyvä.
Yritysten ylin johto näkee valoa myös OP:n tutkimuksessa.
Yli 86 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä kertoo olevansa valmis investoimaan nopeasti, jos kysynnän voidaan ennakoida kasvavan keskipitkällä aikavälillä.
Mitä yritysten sitten kannattaa ottaa huomioon uutta rahoitusta hakiessaan?
– Mitä vaikeampia aikoja eletään, sen enemmän korostuu vuoropuhelu. Pankin kanssa kannattaa esittää asiat selkeästi. Meitä kiinnostavat maksuvalmius ja kassavirtalaskelmat ja yleensä asiat, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan. Myös ESG-asioiden merkitys korostuu. Mitä huolellisemmin ne dokumentoidaan, sen parempi.
Investointeja kyberturvaan
PwC:n raportissa toimitusjohtajilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän mielestään heidän edustamansa yritys pysyy elinkelpoisena, jos toimintaa ei muuteta tai kehitetä. Vastaajista melkein 40 % uskoo, että jos yrityksen toiminta jatkuu ennallaan, yritys ei ole taloudellisesti elinkelpoinen vuosikymmenen kuluttua.
Uhkiin on varauduttava, ja Suomessa korostuvat geopoliittisen konfliktin ja kyberuhkien riskit. Lähes 90 % aikookin lisätä kybertuvallisuuden ja tietosuojan investointeja. Kansainvälisesti luku jää alle 50 %.
Valion Annikka Hurme kertoo yhtiön liiketoiminnan mullistuneen sen jälkeen, kun pakotteet alkoivat Venäjän hyökättyä Krimille 2014.
– Tuolloin 400 miljoonan euron arvoiseksi arvioitu vuosiliikevaihto katosi meiltä muutamassa viikossa, ja parissa tunnissa piti saada valtava määrä vientiin tarkoitettuja maitotuotteita muutettua muiksi maitotuotteiksi.
Tuolloin 1,9 miljardista maitolitrasta vuodessa noin 400 miljoonaa vietiin Venäjälle eri tuotteina.
Vientimaidosta tehtiin muun muassa maitojauhetta ja voita.
– Pystyimme tekemään muutoksen, mutta taloudellinen isku oli kova.
Valio on sittemmin tehnyt toiminnassaan valtavat strategiset muutokset, joihin kuuluvat muun muassa tuotevalikoiman laajentaminen, kumppaneiden roolin korostus sekä vastuullisuuden nostaminen kaikkeen toimintaan. Myös tuotekehitys on aiempaa merkityksellisemmässä asemassa.
Turvallisuus lukuisten asioiden kokonaisuus
Myös Loihteen Konttinen näkee samoja asioita arjessa, joista myös PwC:n raportti kertoo. Asiakkaat pohtivat turvallisuutta yhä enemmän. Datasta, tiedollajohtamisesta ja tekoälystä halutaan saada nykyistä enemmän irti.
Sen sijaan yrityksissä on hänen mielestään kehitettävää siinä, ettei turvallisuutta nähdä isona kokonaisuutena. Siinä on otettava huomioon niin kulunvalvonta kuin pääsy tietoverkkoihin – käytännössä koko toiminta.
– Olisi tärkeää tehdä selväksi myös, miten toimitaan, jos jotakin kaikesta huolimatta tapahtuu.
Hänen mukaansa liian vähälle huomiolle jää myös ”pilvistyminen”. Kun data siirretään pilvipalveluihin, ajatellaan, että isot toimijat huolehtivat samalla turvallisuudesta.
– Tietoturvaa ei voi ulkoistaa, sillä omalle vastuulle jää paljon asioita.
Tilaisuudessa puhuneet korostivat viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, kuinka tärkeää on ketteryys, kyky reagoida muutoksiin. Tulevan ennustaminen on käynyt aina vain vaikeammaksi.
Suomi elää innovatiivisuudella, lakkoympäristö tuhoaa kilpailukykyä
– Valitettavasti toimitusjohtajat kautta maailman ovat tällä hetkellä historiallisen pessimistiä tulevan vuoden talousnäkymien osalta. Muistetaan silti, että taantuman jälkeen seuraa aina uusi nousu – ennemmin tai myöhemmin. Uuteen nousuun mukaan pääseminen vaatii jatkuvaa uudistumista monellakin eri tavalla, PwC Suomen toimitusjohtaja Mikko Nieminen kiteyttää.
Uudistumisen laaja käsite voi tarkoittaa niin sisäistä yrityskulttuurin muuttamista ketterämmäksi kuin ripeää reagointia ulkopuolelta tuleviin, yllättäviinkin muutospaineisiin esimerkiksi yrityksen strategian, asiakkaiden kuin uusien liiketoiminta-avausten osalta. Tutkimuksen mukaan edellä mainitut asiat – tulevaisuuden miettiminen sekä asiakkaisiin ja strategiaan keskittyminen – ovat asioita, joihin toimitusjohtajat haluaisivat käyttää enemmän aikaansa.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimitusjohtajat ovat globaaleja kollegoitaan innokkaampia investoimaan automaatioon, uusien teknologioiden implementointiin ja liiketoimintojensa hiilineutraaliuteen.
– Investointimyönteisyys on tutkimuksen positiivisin asia Suomen näkökulmasta. Suomi on aina elänyt innovatiivisuudella ja se pitää Suomea pystyssä tulevaisuudessakin. On tärkeää ottaa kilpailijamaita nopeammin käyttöön automaatioon ja uusiin teknologioihin liittyviä asioita, joiden avulla luomme kilpailukykyä omaan toimintaamme ja pärjäämme globaalissa kilpajuoksussa, Nieminen toteaa.
Niemisellä on myös painava viesti kilpailukyvyn jatkuvuuden kannalta.
– Nykyisen kaltainen lakkoiluympäristö on katastrofaalinen teollisuuden toimialoille ja tuhoaa kilpailukykyä. Pitäisi löytää keinot, ettei Suomea tarvitse ajaa alas niin usein, kuin mitä tänä päivänä tapahtuu.
Lataa PwC:n Global CEO Survey -raportti ja Suomen tulokset verkkosivuiltamme.
