Suomalaisjohtajat luottavat oman yhtiönsä kasvuun

Oli erittäin mukava nähdä, että suomalaiset toimitusjohtajat ovat globaaleja kollegoitaan luottavaisempia omien yhtiöidensä kasvun mahdollisuuksiin. Suomalaisjohtajista 39 % on erittäin luottavaisia yrityksensä liikevaihdon kasvuun seuraavan vuoden aikana ja 40 % kolmen vuoden ajanjaksolla.

Suomessa toimitusjohtajien luottamus on vuoden ajanjaksolla vahvempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa (33 %) ja Saksassa (31 %). Yhdysvaltalaiset toimitusjohtajat loistavat kuitenkin positiivisuudellaan: heistä noin puolet on erittäin luottavaisia oman yhtiönsä kasvun mahdollisuuksiin.

Euroopan kannalta tärkeää oli huomata, että saksalaisten toimitusjohtajien luottamus omien yhtiöidensä kasvuun vahvistuu voimakkaasti tarkasteluajanjakson pidentyessä kolmeen vuoteen. Sekä Saksan että Yhdysvaltojen toimitusjohtajista 52 % luottaa oman yrityksensä kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana.

Klikkaamalla saat kuvat isommaksi

Toimiakohtaisissa näkymissä isoa vaihtelua

COVID-19-pandemia on kohdellut eri toimialoja hyvin eri tavoin. Tilanne on ollut kylmän raaka toisille toimialoille, kun taas toisille se on luonut yllättävästi kasvun mahdollisuuksia ilman suurempia häiriöitä. Kun luottamusta oman yrityksen kasvuun tarkastellaan eri toimialojen kautta, on näky luonnollisesti varsin hajautunut.

Toimitusjohtajat teknologiasektorilla, pääomasijoittamisen toimialalla ja terveydenhuollossa ovat kaikista luottavaisimpia oman yrityksensä kasvuun seuraavan vuoden aikana, kuten alla oleva kuva globaalin tason vastauksista näyttää. Metsä- ja paperiteollisuuden sekä matkailutoimialan luottamus oman yrityksen kasvuun on taas selvästi heikompaa.

On selvää, että pahiten pandemiasta kärsineillä toimialoilla, kuten matkailussa ja sitä lähellä olevilla palvelualoilla, saattaa kestää useita vuosia toipua edes pandemiaa edeltävällä tasolle. Osa toimialoista ja yrityksistä on myös perustavanlaatuisen muutoksen edessä.

Mistä yritysjohtajat hakevat kasvua?

Kysyttäessä toimitusjohtajilta, miten seuraavan 12 kuukauden kasvua haetaan, saatiin esille mielenkiintoisia näkökulmia. Suurin osa toimitusjohtajista hakee lähiajan kasvua operatiivisen tehokkuuden sekä orgaanisen kasvun kautta. Muut kasvuun tähtäävät aktiviteetit tulevat varsin kaukana perässä. Ottaen huomioon yritysjärjestelymarkkinan aktiviteetin tason tällä hetkellä Suomessa ja muuallakin maailmassa, voi vastauksia pitää jopa hieman yllättävänä. Toki selvää lienee se, että myös yrityskauppoja tekevät yhtiöt hakevat samalla kasvua operatiivisen tehokkuuden ja orgaanisen kasvun kautta, mikä varmasti hieman selittää tuloksia.

Entä miltä näyttää työllistymisen kehitys?

Tuhannen taalan kysymys on, että näkyykö luottamus talouden kasvuun myös yritysten työllistämisnäkymissä? Ilokseni voin todeta, että kysely nostaa esiin myönteisen vireen myös työllistämisnäkymissä. Viime vuonna yritykset varautuivat vähentämään työvoimaansa, mutta nyt 40 % kyselyyn vastanneista suomalaisjohtajista aikoo palkata lisää työntekijöitä. Vahvasti henkilöstömäärän kasvuun uskovat myös toimitusjohtajat mm. Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Moni yhtiö on pystynyt pandemian aikana sopeuttamaan kulujaan merkittävästi. Osa lomautusten ja muiden henkilöstökululeikkausten kautta, mutta myös sen takia, että koronan takia monia aikaisemmin isojakin kulueriä ei vaan ole syntynyt. Tekemisiä ja matkustamista sekä tapahtumia on pitänyt radikaalisti vähentää. Kulut on monessa yrityksessä saatu merkittävästi alemmalle tasolle ja niihin on saatu aikaisempaan parempi läpinäkyvyys.

Jäävätkö kulut aikaisempaa alhaisemmalle tasolle vai nousevatko normaalille tasolle? Mikä näiden kaikkien kerrannaisvaikutus on esim. eri palvelualojen työllisyyteen? Tämä jää nähtäväksi. Itse uskon, että kulut eivät enää samalla tasolla kaikilta osin palaa ainakaan vähään aikaan. Esimerkiksi liikematkustamisen budjeteista pandemia leikkasi pysyvästi pois ainakin kolmanneksen, kun kaikki ovat oppineet toimimaan etänä ja huomanneet, että monia asioita voi tälläkin tavalla hoitaa varsin ketterästi ja ennen kaikkea tehokkaasti aikaa ja rahaa säästäen. Lähes kaikissa yhtiössä mietitään aktiivisesti, millä tavalla pandemian aikana syntyneet säästöt saataisiin enemmän tai vähemmän pysyviksi.

Pandemialla on monenlaisia vaikutuksia – onko henkinen kuoppa kuopista syvin?

Fazer Groupin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum totesi CEO Survey -tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021, että pandemian aiheuttama henkinen kuoppa voi ehkä olla lopulta syvempi kuin pandemian taloudellinen kuoppa, kun nyt ennustettuja kasvulukuja katsoo. Hän peräänkuulutti sitä, että tässä tilanteessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen työpaikoilla. Yhtiöillä on tässä luonnollisesti erittäin iso rooli. Kun riittävän iso määrä työntekijöistä on rokotettu, on jo henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että pystyttäisiin jälleen palaamaan työpaikoille ja aloittamaan uusi normaali arki.

Christophin näkemyksiin on helppo tämän osalta yhtyä ja itse ainakin odotan innolla, että pääsen työskentelemään tulevaisuudessa ns. hybridimallissa, jossa lähi- ja etätyö ovat molemmat kiinteä osa työskentelyä aina tilanteesta ja tarpeista riippuen. Selvää on, että paluuta vanhaan ei enää ole.

Toimitusjohtajat ovat erittäin luottavaisia talouden kasvuun. Nyt on aika tehdä yhteistyötä valtiovallan, yritysten ja työmarkkinaan vaikuttavien järjestöjen kesken ja tehdä tästä luottamuksesta totta myös käytännössä. Nyt ei ole vastakkainasettelun aika, vaan nyt on aika tehdä yhdessä.
Vaikka toimitusjohtajien luottamus globaaliin talouskasvuun ja oman yhtiönsä kasvuun on vahva, ovat toimitusjohtajat hyvin tietoisia siitä, että elämme edelleen epävarmoja aikoja ja monet erilaiset riskit vaanivat nyt toipuvaa taloutta ja yrityksiä. Mitkä riskit toimitusjohtajat kokevat tutkimuksemme perusteella suurimmiksi tällä hetkellä? Näihin näkemyksiin keskityn blogisarjani seuraavassa osassa.