Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on painottanut seuraamusvaihtoehdoista sakkojen sijaan rekisterinpitäjien ohjaamista ja tämän linjan mukaisesti yhtäkään sakkoa ei Suomessa tähän kevääseen mennessä ollut määrätty. 18.5.2020 tilanne kuitenkin muuttui, kun seuraamuskollegio määräsi seuraamusmaksun kolmelle yritykselle tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. 
<blockquote>Näiden seuraamusmaksujen perusteena olleet rikkomukset koskivat rekisteröityjen puutteellista informointia tietosuojaoikeuksistaan, mm. oikeudesta vastustaa käsittelyä ja sitä kautta oikeudesta estää omien tietojen luovutus suoramarkkinointiin, vaikutustenarvioinnin laiminlyöntiä sekä tarpeettomien henkilötietojen keräämistä ja dokumentoinnin puutetta. </blockquote>
Muissa EU/ETA-maissa annetut sakot ovat tyypillisesti koskeneet tapahtuneita tietoturvaloukkauksia (esim. asiakkaiden henkilötietojen hakkerointia), rekisteröityjen pyyntöihin vastaamatta jättämistä, myyntipuheluita ilman suostumusta, sähköisen suoramarkkinoinnin lähettämistä kiellosta huolimatta ja sähköpostin lähettämistä siten, että vastaanottajat näkevät toistensa osoitteet. Lisäksi sakkoja muissa EU/ETA-maissa on tullut mm. laiminlyönneistä tehdä tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sekä siitä, ettei tietojenkäsittelylle ole ollut riittäviä perusteita. 
<h2>Rekisteröidyn oikeudet korostuvat</h2>
Tapauksista käy ilmi, että seuraamusmaksuja on määrätty hyvin erilaisista tietosuojalainsäädännön rikkomuksista lähtien perusasioista, kuten lainmukaisesta perusteesta henkilötietojen keräämiselle ja käsittelylle, aina teknisten ja organisatoristen käytännön ratkaisujen toteuttamiseen. Tämä osoittaa, että kaikki tietosuojalainsäädännön velvoitteet on syytä täyttää eivätkä ne lainvalvojan silmissä miltään osin ole ohitettavissa. Edellytyksenä on, että lainsäädännön vaatimukset on täytetty, toteutettu käytännön ratkaisuina ja tämä kaikki on osoitettavissa dokumentein. 
Yksi seikka tapauksissa näyttää korostuvan ja se on rekisteröidyn oikeudet (mm. informointi käsittelystä, pääsy tietoihin, oikeus oikaista tietoja, oikeus rajoittaa ja vastustaa käsittelyä sekä oikeus tulla unohdetuksi), jotka rekisteröidyt näyttävät nyt tiedostaneen. 
<blockquote>Rekisteröidyille on selkeästi kerrottava heidän kaikista tietosuojaoikeuksistaan ja myös käytännössä toteutettava oikeudet sekä dokumentoitava, miten tämä on asianmukaisesti ratkaistu. </blockquote>
Sakko tietosuojarikkomuksesta voi olla suuruudeltaan jopa 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Suomessa määrättyjen sakkojen suuruudet vaihtelevat 12 500 ja 100 000 euron välillä. Myös suurin osa muualla Euroopassa annetuista sakoista on ollut suhteellisen pieniä, mutta suuriakin on nähty. Yritysten lisäksi myös luonnollisia henkilöitä on sakotettu.
<h2>Henkilötietojen käsittely ja dokumentaatio syyniin</h2>
Tavoitteena tietosuoja-asetuksen säätämisessä on ollut yhtenäistää EU/ETA-maiden tietosuojakäytännöt. Tämän johdosta myös sakkoja koskevan käytännön pitäisi olla jokaisessa maassa sama. Kuten nyt on osoitettu, myös Suomessa voi saada sakkoja tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Tähän mennessä saatu sakkokäytäntö osoittaa, että sakkoja voi saada hyvin erilaisista rikkomuksista ja niiden suuruudet vaihtelevat rajusti. 
Sakkojen lisäksi lainvastaisesta henkilötietojen käsittelystä seuraa merkittävä mainehaitta rekisterinpitäjälle. Seuraamusmaksun saanut organisaatio tulee nimetyksi tietosuojavaltuutetun toimiston tiedotteissa silloin, kun asia arvioidaan yleisesti merkittäväksi tai organisaatio voitaisiin sekoittaa toiseen toimijaan. Suomen kolmesta ensimmäisestä seuraamusmaksusta kahden yhteydessä on nimetty kyseessä oleva yritys ja kaikki kolme tapausta ovat saaneet laajaa mediahuomiota. 
Viimeistään nyt kunkin rekisterinpitäjän on siis syytä käydä läpi henkilötietojen käsittelykäytäntönsä ja niiden tietosuoja-asetuksen mukaisuus sekä laatia kaikki tarvittava dokumentaatio tämän osoittamiseksi. Näin voidaan varmistaa, ettei tietosuojasakko ja sen aiheuttama mainehaitta osu omalle kohdalle.

Suomen ensimmäiset tietosuojasakot annettu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Hirsiniemi

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa