PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mitä tarvitaan toimivaa johtoryhmää varten? Kysymystä selvittivät lokakuisessa webinaarissa PwC:n palkitsemispraktiikan vetäjä KTT Timo-Pekka Uotila sekä toimitusjohtaja, dosentti Mikko Luoma. 
Heti tilaisuuden alussa osallistujilta kysyttiin, mitkä johtoryhmän toimintaan liittyvät kysymykset ovat omassa johtoryhmässä oleellisempia. 
Osallistujat vastasivat, että yleisin kysymys tulee johtoryhmän toimintakäytännöistä, pelisäännöistä. Myös viestintä muualle organisaatioon herättää kysymyksiä. Täysin selviä asioita eivät ole myöskään johtoryhmän kokoonpano, jäsenten sitoutuminen sekä johtoryhmän ja muiden johtavien foorumien välinen työnjako. 
Johtoryhmätyöskentelyä tutkinut KTT Mikko Luoma sanoo vastausten noudattavan akateemisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Johtoryhmien ongelmat kumpuavat yleensä pelisäännöistä, kun niissä on epäselvyyksiä. 
Kysymyksiä on myös johtoryhmien kokoonpanossa. 
 
Johtoryhmä on projekti 
Luoman mielestä johtoryhmä kannattaa nähdä projektina, niin oudolta kuin se saattaa kuulostaa. Projektilla – kuten siis myös johtoryhmällä – on alkunsa ja loppunsa, ja tuona aikana johtoryhmän on kyettävä saamaan aikaan merkittäviä päätöksiä sekä luotua organisaatiolleen lisäarvoa. 
Hän jakaa johtoryhmän elinkaaren kolmeen vaiheeseen: muotoutumiseen, uudistamiseen ja vakiinnuttamiseen. 
Muotoutumisen vaiheessa se määrittelee itselleen pelisäännöt. 
”On toivottavaa, ettei muotoutumisvaiheessa oleva johtoryhmä joudu heti kovaan paikkaan, sillä näin varhaisessa vaiheessa onnistuminen on kiinni yksittäisten jäsenten toiminnasta eikä niinkään yhtenäisen ryhmän toiminnasta.”  
Tärkeä osa muotoutumisen vaihetta on yhteisen tilannekuvan, prioriteettien sekä uudistustavoitteiden muodostaminen.  
Ihanteellisessa tilanteessa tärkeimmät tehtävät ovat listalla uudistamisen vaiheessa. Silloin hoidetaan esimerkiksi kansainvälistymistä tai saneerausta. 
Vakiinnuttamisen vaiheessa tahti johtoryhmässä hidastuu, kun uudistava työ siirtyy operatiivisille toiminnoille. 
Luoma sanoo, että vaikka johtoryhmä työskentelisi hyvin tavoitteellisesti ja tehokkaasti, täydellistä johtoryhmää ei ole olemassa – vaikka talousmedia kertoo tarinoita dreamteameista. 
Toisaalta vaikka johtoryhmän yksittäinen kokous olisi katastrofi, se ei tee ryhmätyöstä kokonaisuutena huonoa.  
”Johtoryhmän puheenjohtajan tulee osata arvioida ryhmän suorituskykyä. Vielä parempi tilanne on, jos myös muut jäsenet voivat osallistua itsediagnoosin tekoon.” 
Hän kehottaa jokaista johtoryhmää pohtimaan, missä vaiheessa tehtäväänsä se kokee olevansa sekä onko sen kokoonpano tarkoituksenmukaisin juuri tässä tilanteessa. 
 
Uusi strategia suunnitteille hyvissä ajoin 
Johtoryhmä syntyy uudelleen aina, kun sen puheenjohtaja vaihtuu. Luoma sanoo, että silloin on hyvä tilaisuus tarkistaa pelisäännöt ja kokoonpano. 
Johtoryhmän pituuden hyvä mitta hänen mielestään on strategia. Kun se uudistetaan, myös johtoryhmän tulisi uudistua. Toisin sanoen hyvä kesto on muutama vuosi. 
Johtoryhmän vetäjän tulisi alkaa miettiä strategiakauden loppupuolella, asioiden vielä kesken ollessa, mitä seuraavassa strategiassa tulisi olla ja millaista ryhmän kokoonpanoa sen toteuttaminen edellyttäisi. 
 
Yksi vai seitsemän näkemystä tilanteesta? 
Johtoryhmässä on puheenjohtajan lisäksi keskimäärin kuusi jäsentä. Huonoimmassa tilanteessa ryhmällä on seitsemän erilaista käsitystä siitä, missä ollaan ja mitä kohti menossa. 
Luoma huomauttaa, että yhteisen tilannekuvan tekeminen ei ole matematiikkaa. Siitä ei toisin sanoen pidä tehdä keskiarvoa mutta sitä ei myöskään tule muodostaa kovaäänisimmän jäsenen ehdoilla. 
Tilannekuvaa muodostettaessa tulisi ottaa huomioon kolme ulottuvuutta: ulkoinen toimintaympäristö, organisaation sisäinen tilanne sekä johtoryhmän oma toiminta. 
Tilannekuvaa tarvitaan toimivaa päätöksentekoa varten, ja sitä varten tarvitaan jäsenten havaintoja sekä niiden tulkintoja.  
Hyvä tilannekuva sisältää johtoryhmän kokonaisvaltaisen käsityksen olosuhteista ja kehityksestä.  
Jäsenten erilaisuudesta voi olla hyötyä tai haittaa. 
 
Merkitykselliset ajatusmallit  
Johtoryhmän työskentelyssä sen jäsenten ajatusmalleilla on paljon merkitystä. 
PwC:n palkitsemispraktiikan vetäjä KTT Timo-Pekka Uotila huomauttaa, että toimivassa johtoryhmässä jäsenet voivat tuoda esille erilaisia näkökulmia ja kykenevät keskustelemaan niistä kriittisesti. Tuolloin saadaan vankka pohja päättää, millaisia toimenpiteitä organisaatiossa tarvitaan. 
Jotta tähän päästään, jäsenten on ymmärrettävä toistensa erilaisia näkökulmia ja luotettava toisiinsa. 
Uotila on havainnut, että kun ajatukset lukkiutuvat tiettyihin kaavoihin, organisaation menestymisen kannalta merkityksellisiä asioita saattaa keskusteluissa jäädä huomiotta.   
Ajatusmallit eivät ole outoa mystiikkaa, vaan ne on mahdollista tunnistaa ja tehdä näkyväksi, mikä parantaa ryhmän yhteistyötä ja suorituskykyä.  
Toimintaympäristön muutosten tulkinta on johtoryhmän keskeisiä tehtäviä. Jäsenten kyky käydä avointa keskustelua yhtiöstä ja muuttuvista olosuhteista on aivan keskeistä yhteisen näkemyksen muodostamisen lisäksi muutoksen viestimiseksi organisaatiolle. 
Luoma huomauttaa, että johdon tehtävä on viestinnällään tehdä maailmasta yksinkertaisempi johdettavilleen. 
 
Johtoryhmä ei ole edunvalvontafoorumi 
Uotila huomauttaa, että jäsenillä on yleensä yhteinen näkemys tavoitteesta. Sen sijaan ajatukset, millä keinoilla tavoitteeseen päästään, voivat vaihdella. 
Luoman mielestä johtoryhmä lähtee väärille jäljille, jos sen työskentelystä tulee edunvalvontafoorumi, jossa jäsenet huolehtivat lähinnä omasta vastuualueestaan. 
”Johtoryhmä on johtamisen foorumi, jonka toiminnan perustana on yhteinen näkemys. Päätökset tehdään siihen pohjautuen”, Luoma sanoo. 
Kun johtoryhmän jäsenet vetävät eri tulosalueiden alajohtoryhmiä, he voivat toimia vahvemmin omien alueidensa omistajina. 
Johtoryhmätyöskentelyssä kannattaa sopia, mitä asioita toimintaympäristöstä seurataan ja kenelle mitkäkin tehtävät kuuluvat oman alueen lisäksi. 
 
Projektin mittainen palkkio 
Pelisäännöt on tehtävä selviksi myös johtoryhmän jäsenten palkitsemista varten. Palkitsemisen perusteena voi olla tavoitteiden toteutuminen, mutta poikkeuksellista ei ole myöskään jättää maksamatta johtoryhmätyöskentelystä. 
Peruspalkka muuttuvine osineen on tällä tasolla muutoinkin iso. 
Luoma haastaa miettimään, voisiko johtoryhmäprojektissa työskentelystä maksaa projektin keston verran palkkiota. Kun johtoryhmäjäsenyys päättyy, projektilisä lakkaisi ilman muutosneuvotteluja. 
”Muutoin organisaatioon syntyy eliittijoukkue, jolla voi teettää vain kaikkein kalleimpia töitä.” 
 
Tehtäväanto strategiasta 
Paineen ja kiireen alla työskentely ei ole millään tavoin harvinaista johtoryhmille. Kun kiireisimpiä tehtäviä hoidetaan pois alta, ennakointi jää helposti liian vähälle huomiolle. 
Luoma kehottaa pohtimaan, mistä johtoryhmän käsiteltävänä olevat asiat tulevat. Johtamiskäytännöt eivät todennäköisesti ole selviä, jos agendalla on asioita, jotka tulisi päättää muualla organisaatiossa. 
Tai ehkä johtoryhmän on kiinnitettävä enemmän huomiota organisaationsa strategiaan. Hän huomauttaa, että strategian korostaminen kerta toisensa jälkeen voi kuulostaa tylsältä, mutta johtoryhmän tehtävät ja sanasto tulevat sieltä. 
”Jokaisen johtoryhmän tulisi aika ajoin pysähtyä miettimään omaa toimintaa ja suoriutumista. Silloin kysytään, miten me toimimme ryhmänä ja millaisia kehitystoimenpiteitä johtoryhmämme tarvitsee”, Luoma huomauttaa.

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Pienet eleet, suuret vaikutukset – Aineettoman palkitsemisen merkitys työntekijöiden sitouttamiselle

Lähijohtamista kehittämällä voidaan parantaa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa