Suunnattu varojenjako yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta
Verohallinto on julkaissut hiljattain päivitetyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjaosta verotuksessa. Ohjeessa on osoitettu uutena mahdollisuutena jakaa varoja suunnatusti yhtiön SVOP-rahastosta siten, että varojenjako verotetaan ainoastaan saajalla tavanomaisen pääomanpalautuksen verotusperiaatteiden mukaisesti eli osinkona tai tietyin edellytyksin luovutuksena. Kuten jäljempänä on tarkemmin kuvattu, aiemmin verotuskäytännössä on usein noudatettu tilanteessa ns. suosivan osingonjaon periaatteita, mikä on voinut luonnollisten henkilöiden omistamissa yrityksissä johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Verohallinnon ohjeessa osoitettu uusi mahdollisuus on kuitenkin suhteellisen rajoitettu ja sen hyödyntäminen edellyttää käytännössä ohjeessa esitettyjen edellytysten huomioimista jo pääomansijoitusta suunniteltaessa.
Verohallinto on julkaissut hiljattain päivitetyn ohjeen Vapaan oman pääoman rahaston varojenjaosta verotuksessa. Ohjeessa on osoitettu uutena mahdollisuutena jakaa varoja suunnatusti yhtiön SVOP-rahastosta siten, että varojenjako verotetaan ainoastaan saajalla tavanomaisen pääomanpalautuksen verotusperiaatteiden mukaisesti eli osinkona tai tietyin edellytyksin luovutuksena. Kuten jäljempänä on tarkemmin kuvattu, aiemmin verotuskäytännössä on usein noudatettu tilanteessa ns. suosivan osingonjaon periaatteita, mikä on voinut luonnollisten henkilöiden omistamissa yrityksissä johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Verohallinnon ohjeessa osoitettu uusi mahdollisuus on kuitenkin suhteellisen rajoitettu ja sen hyödyntäminen edellyttää käytännössä ohjeessa esitettyjen edellytysten huomioimista jo pääomansijoitusta suunniteltaessa.
Suunnatun varojenjaon yhtiöoikeudellinen käsittely
Osakeyhtiölain varojenjakosäännökset määrittelevät, miten ja millä ehdoin osakeyhtiö voi jakaa varojaan osakkeenomistajille. Nämä säännökset ovat suunniteltu ennen kaikkea yhtiön velkojien suojaksi. Yksi osakeyhtiölain mahdollistamista varojenjaon muodoista on varojen jakaminen vapaasta omasta pääomasta, kuten sijoitetun vapaanoman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto). Artikkelissa keskitytään tällaisten varojen suunnattuun jakamiseen.
SVOP-rahasto on osakeyhtiön omaan pääomaan kuuluva rahasto. Rahaston tarkoituksena on tarjota joustavuutta yrityksen rahoituksessa ja investoinneissa ja samalla mahdollistaa oman pääoman palautus osakkeenomistajille. SVOP-rahasto voi karttua esimerkiksi yhtiön perustamisvaiheessa tai osakeannin yhteydessä. Tällöin osa osakkeiden merkintähinnasta voidaan päättää merkitä SVOP-rahastoon. Lisäksi SVOP-rahastoon voidaan kirjata muun muassa vastikkeettomia sijoituksia ja yritysjärjestelyiden yhteydessä saatavia varoja.
Osakeyhtiön varojenjaon tulee kaikissa tilanteissa täyttää osakeyhtiölain varojenjakoa koskevat määräykset. Jotta varojenjako voidaan suorittaa, yhtiössä on oltava jakokelpoisia varoja viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaan, yhtiön on oltava maksukykyinen eikä yhtiön maksukyky saa vaarantua jaon seurauksena. Jos osakeyhtiössä on tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Varojenjaossa on huomioitava tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.
Osakeyhtiön varojenjaon pääsääntö on varojen jakaminen osakeomistuksen suhteessa. Jos varojenjaossa halutaan poiketa osakeomistuksen suhteesta, voidaan yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätä osakelajeista, jotka oikeuttavat varojen jakamisen osakkeenomistajille muussa kuin osakkeiden lukumääräisessä suhteessa. Myös SVOP-rahastoon kirjattuja varoja jaettaessa jaon tulee tapahtua lähtökohtaisesti kaikille yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksensa suhteessa. SVOP-rahastoon tehdyt sijoitukset ovat siis lähtökohtaisesti ns. korvamerkitsemättömiä sijoituksia riippumatta siitä, onko sijoitukset tehty sinne vastikkeellisesti vai vastikkeetta.
Yksimieliset osakkeenomistajat voivat kuitenkin poiketa varojenjaossa osakeomistukseen perustuvasta pääsäännöstä myös silloin, kun yhtiöjärjestyksessä ei ole varojenjakoa koskevia määräyksiä. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi tilanteessa, jossa SVOP-rahastoon sijoittaneelle henkilölle halutaan palauttaa takaisin hänen rahastoon sijoittamansa varallisuus. Kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella voidaan siis päättää (hallituksen varojenjakoa koskevan ehdotuksen tai suostumuksen puitteissa) jakaa varoja yhtiön SVOP-rahastosta ns. suunnatusti, eli esimerkiksi tietyille osakkeenomistajille tai jopa muulle taholle kuin yhtiön osakkeenomistajalle.
Suunnatun varojenjaon tuloverokäsittely
Verolainsäädännössä ei ole työpanososinkoa lukuun ottamatta nimenomaisia säännöksiä osakeomistuksen suhteesta poikkeavan varojenjaon verotuksesta. Omistussuhteista poikkeava varojenjako on mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa osakeyhtiössä on erilajisia osakkeita, joiden osalta yhtiöjärjestyksessä on määrätty erilaisista varojenjaon periaatteista. Mikäli poikkeavista varojenjakoperiaatteista ei ole yhtiöjärjestyksen määräyksiä, verotuskäytännössä on usein sovellettu ns. suosivaa osingonjakoa koskevia periaatteita. Suosivan osingonjaon verokäsittely on tavanomaisesti hyvin ankaraa, koska varojenjakoon voi kohdistua kaksinkertainen verotus: osinkoverotus sen verovelvollisen osalta, kenelle osinko olisi osakeomistuksen perusteella kuulunut ja lahjaverotus sen verovelvollisen osalta, kenelle osinko on tosiasiallisesti maksettu. Koska suunnattuun varojenjakoon on liittynyt tällainen riski, ns. korvamerkittyjen sijoitusten tekeminen oman pääoman ehtoisena on ollut hankalaa. Tästä syystä ns. korvamerkittyjä pääomansijoituksia on käytännössä voinut olla mahdollista tehdä vain esimerkiksi osakeyhtiölain mukaisen pääomalainan muodossa.
Verohallinnon hiljattain päivitetyssä ohjeistuksessa (Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa) on kuitenkin tietyin rajoitetuin edellytyksin osoitettu mahdollisuus siihen, että suunnattu varojenjako yhtiön SVOP-rahastosta verotetaan tavanomaisten verotusperiaatteiden mukaan, eli palautuksen saajan saamana osinkona tai tietyin edellytyksin luovutuksena. Tämä ohjeistus muuttaa pääomansijoituksien palautusten verotuskäytäntöä aikaisempaa selvästi joustavammaksi. Verohallinnon ohjeen mukaan edellytyksenä on ensinnäkin, että palautettavien varojen tulee olla peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat tulee palauttaa sijoituksen tekijälle ja varoja voidaan jakaa ainoastaan tehdyn pääomansijoituksen verran. Lisäksi Verohallinnon ohjeistuksessa on asetettu edellytyksiä sille, miten jo sijoituksen tekemisen yhteydessä tulee yksilöidä tehtävä vastikkeeton sijoitus ja sen alkuperä esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa tai muussa vastaavassa sopimuksessa, ja toiseksi sopia siitä, että nämä varat palautetaan sijoituksen tekijälle. Edellytyksenä on lisäksi, että sijoitusta ei ole tehty olosuhteissa, joiden perusteella yhtiön muiden osakkaiden voitaisiin katsoa saaneen pääomansijoituksen tekijältä lahjan.
Tuloverotuksessa asetetut edellytykset suunnatulle palautukselle ovat verrattain tiukat, ja ne tuleekin ottaa huomioon jo pääomansijoitusta suunniteltaessa, koska edellytysten täyttäminen myöhemmillä toimenpiteillä voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tehtyjen sijoitusten palautusten osalta tulee ottaa huomioon myös se, että esimerkiksi luonnollisille henkilöille tavanomaisesti verotuksellisesti edulliseen pääomanpalautuksen verottamiseen luovutuksena sisältyy muita vaatimuksia sijoituksen riittävää yksilöintiä ja aikarajoja koskien.
