PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yritysjärjestelytilanteeseen liittyy usein runsaasti selvittelytyötä, määrittelyä ja vaihtoehtojen kartoittamista. Tällöin taloustoiminnon työkuorma kasvaa huomattavasti ja tarvitaan erityisosaamista; päivittäisen, normaalin liiketoiminnan pyörittämisen lisäksi on varmistettava sijoittajaviestintä, transaktion juridinen puoli sekä usein varsin moniulotteiset verotukselliset kysymykset. Tämän lisäksi täytyy määritellä &#8211; tai vähintäänkin tarkentaa &#8211;  taloustoiminnon tavoitetila sekä toimintamalli muuttuneessa tilanteessa. Tässä blogissa keskitytään taloustoimintojen suunnitteluun yritysjärjestelyiden yhteydessä. 
<a href="https://www.pwc.de/en/deals/separation-and-integration/the-finance-function-as-the-key-to-successful-transactions.html">PwC:n tutkimuksen </a>mukaan onnistunut taloushallinnon integraatio tai carve-out korreloi vahvasti koko yritysjärjestelyprosessin onnistumisen kanssa: 9/10 integraatiosta tai carve-outista onnistui vähintään odotusten mukaisesti, kun taloushallinnon integraatio tai carve-out on onnistunut. Talousjohtajan rooli on keskeinen: taloudella on kyvykkyyksiensä puolesta avainrooli koko yritysjärjestelyprosessin menestyksen kannalta. Taloustoiminnon ja yrityksen muiden toimintojen välinen yhteistyö on luontevaa, sillä taloudella on näkyvyys yrityksen arvonluontiprosesseihin sekä mahdollisuudet tukea niitä. 
Talouden palveluiden tuottaminen ja tehokkuus 
Usein yritysjärjestelyiden yhteydessä halutaan erityisesti varmistaa uuden ostettavan liiketoiminnan kannattavuus, kassavirta ja toiminnan tehokkuus tulevaisuudessa. Taloustoiminnon on paitsi tuotettava talouden palvelut – kuten transaktioiden käsittely, sidosryhmien ja johdon taloudellinen raportointi sekä liiketoiminnan kumppanuus – myös sovitettava omat toimintansa ja palveluiden tuottamisen mallit uusien vaatimusten mukaisesti ja uuteen tilanteeseen sopivasti mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Resursointi ja kyvykkyydet mitoitetaan tarpeiden mukaisiksi. 
Talouden järjestelmien ja raportoinnin integroiminen uuteen malliin tai itsenäisten kyvykkyyksien rakentaminen vaativat suunnittelua ja aikaa, vaikka asiantuntijoiden ja modernien järjestelmäratkaisujen avulla toimenpiteitä voidaan nopeuttaa huomattavasti. Varsin usein väliaikaisesti turvaudutaan ostettuihin palveluihin. Vaikka näin tehtäisiin tilapäisesti, on jo palveluiden hinnoittelussa (TSA, Transactional Service Agreement tai ulkoistetut palvelut) tärkeää huomioida, miten palvelusopimuksista irtautuminen tullaan tekemään tulevaisuudessa: millä aikataululla, mitä omia kyvykkyyksiä tarvitaan tämän tekemiseksi sekä mitä niiden rakentaminen käytännössä vaatii. Esimerkiksi mahdollisuus joustavaan tai vaiheittaiseen irtautumiseen sopimuksesta on tavoiteltavaa. Suunnittelu tehdään lähtien siitä, mitä tulevaisuudessa on tärkeää pitää omissa käsissä ja mitä laissa velvoitetaan, jotta vastuusäädökset täyttyvät.
Valmistelut ja valmisteluiden aloitusajankohta 
Olemme havainneet, että merkittävissä yritysjärjestelyissä ei usein kiinnitetä tarpeeksi huomiota liiketoiminnan ohjaamisen kyvykkyyksien varmistamiseen ennen kaupan closingia. “Muu pakollinen työ” saa korkeamman prioriteetin. Suunnitelmien edistäminen tai niiden alkuun saattaminen voi tuntua haastavalta, kun uutta johtoryhmää ei ole vielä nimitetty tai osa keskeisistä johtoryhmän jäsenistä ja päättäjistä puuttuu. 
Kaupan toteuttamisen (closing) nopeuttamiseksi ja sujuvuuden varmistamiseksi tulee taloushallinnon toiminnan suunnittelu tehdä samanaikaisesti henkilövalintojen ja liiketoimintamallin suunnittelun kanssa. Talouden tuottamat palvelut sekä organisoituminen muuttuneen mitoituksen mukaiseksi tulee määritellä hyvissä ajoin ennen closingia  ja uuden liiketoiminnan ensimmäistä toimintapäivää (Day-1). 
Talouden toimintamalliin määrittelyyn tarvitaan alustava käsitys liiketoiminnan raportointi- ja seurantakohteista. Samassa yhteydessä varmistetaan yhtenevät, sujuvat prosessit ja kontrollit riskien välttämiseksi. Talouden järjestelmät ovat avainasemassa raportoinnin ja prosessien määrittelyssä. 
Tiedonjakoon ja kommunikointiin liittyvät juridiset rajoitukset tulee ottaa prosessissa huomioon. Suunnittelun lainmukainen eteneminen on yritysjärjestelyissä erityisen tärkeää. Suunnittelua voidaan tehdä varsin rajatuin osin ennen kaupan toteutumista (closing). Toteuttaminen voidaan aloittaa vasta, kun kauppa on toteutunut.
Taloustoimintojen suunnittelu vaatii aikaa. Jos suunnitelmat jäävät viime hetkeen juuri ennen closingia, voi edessä olla isoja haasteita. Vastaavasti ennakoiva valmistelu ja pian closingin jälkeen mallikkaasti hoidettu kommunikointi edistävät osaltaan asioiden sujuvuutta normaalia haastavammassa tilanteessa. 
Muutoksen johtaminen 
Kun tekemistä on paljon, deadlinet painavat päälle ja yritysjärjestelyhankkeen lisäksi on hoidettava päivittäiset työt, on koko organisaatio ja erityisesti talousorganisaatio usein tiukoilla. Henkilöstön jaksamisesta ja motivoinnista on pidettävä tällöin erityistä huolta. 
Selkeä toteutuksen suunnittelu vastuualueineen ja aikatauluineen sekä riittävästä kommunikoinnista huolehtiminen korostuvat muutostilanteessa. Uudessa tilanteessa ihmisillä herää monenlaisia tunteita ja mahdollisesti epävarmuutta ja pelkoakin omasta roolista tulevaisuudessa. Odotusten hallinta, muutosjohtaminen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa ovat arvokkaita työvälineitä ohjaamaan ja tuomaan turvaa uuden äärellä. 
Lopuksi: mitä talousjohtajan on hyvä huomioida yritysjärjestelyiden yhteydessä taloustoimintojen näkökulmasta?
Loppuun haluan vielä kiteyttää taloustoimintojen näkökulmasta olennaisimmat huomiot hyvän yritysoston toteuttamiseen: 
# Varmista onnistunut kaupan closing (Day-1); ainakin vakuutukset, rahaliikenne sekä mittarit ja tiedot, joilla seurata ostetun liiketoiminnan kehitystä heti kaupan jälkeen 
# Tee taloustoimintojen osalta huolellinen toteutussuunnitelma &#8211; raportointi, budjetoinnin onnistuminen, likviditeetin seuranta ja hallinta, governance ja kontrollit   
# Johda muutosta varmistaen arvonluonti &#8211;  aseta selkeät välitavoitteet ja määrittele onnistumisen kriteerit
# Aloita organisoinnin ja prosessien suunnittelu riittävän ajoissa; aiheuttaako kauppa esimerkiksi muutoksia pääprosesseihin, niiden kontrolleihin tai ihmisten toimenkuviin 
# Varmista riittävä resursointi ja osaaminen yritysjärjestelyn ja päivittäisen liiketoiminnan hoitamiseen hankkeen aikana
# Suunnittele väliaikaisista palvelusopimuksista irtaantuminen tehokkaasti
Kirjoittaja Mirkka Helander toimii senior managerina PwC:n Advisory-liiketoiminnassa. Mirkan erityisosaamista on Business insights &amp; liiketoiminnan ohjauksen kehittäminen sekä talouden integraatiot ja carve-outit yritysjärjestelyiden yhteydessä.
“Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon” – blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Taloustoiminnot yritysjärjestelyiden yhteydessä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Huomio kovenantteihin: Mikä velkojen luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi muuttuu vuoden 2024 alusta alkaen?

IFRS valokeilassa – Ajan kuluminen on varmaa ja muuta osakekohtaisen tuloksen laskemisessa huomioitavaa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mirkka Helander

Marko Koski

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa