Tasa-arvo etenee etanan vauhdilla

PwC:n Women in Work Index 2021 -selvityksessä analysoitiin jo yhdeksännen kerran naisten taloudellista asemaa 33:ssa OECD-maassa. Suomen sijoitus on vuodesta 2000 asti pyörinyt sijoilla 7–10, joten kehitystä ei kymmenessä vuodessa juuri ole tapahtunut. 

Indeksin viisi osa-aluetta ovat sukupuolten välinen palkkaero, naisten osallistuminen työelämään, työvoimaan kuuluvien naisten ja miesten ero, naisten työttömyys ja naisten osuus kokopäivätyötä tekevistä. Indeksi siis kuvaa melko hyvin naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä.

Islanti on indeksin kärjessä jo toista kertaa peräkkäin. Ruotsi piti kakkossijansa ja Uusi-Seelanti nousi nelossijalta kolmoseksi. Ei Suomen sijoitus parhaassa kolmanneksessa 33 maan joukossa mikään huono ole. Se on kuitenkin merkille pantavaa, että kaikesta tasa-arvopuheesta huolimatta se etenee hitaasti.

Selvityksestä käy ilmi myös se, että korona-aika on koetellut työmarkkinoilla jossain määrin kovemmin naisia kuin miehiä. COVID-19-pandemian arvioidaan palauttavan naisten aseman vuoden 2017 tasolle vasta vuoden 2021 loppuun mennessä. 

Useimmissa vuoden 2020 työllisyysasteen putoamisesta raportoinneissa OECD-maissa naisten työllisyys on laskenut miehiä enemmän. 

Näin myös Suomessa, jossa vuonna 2019 naisten työllisyysaste oli 77 prosenttia ja putosi seuraavan vuoden aikana 21 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan miesten työllisyysaste laski 17 prosenttiyksiköllä.  

Syyn naisten työllisyyden laskuun on arveltu liittyvän mm. siihen, että pandemia on lisännyt erityisesti naisten hoitotaakkaa ja kotityön osuutta sekä vaikeuttanut työelämään hakeutumista tai siellä pysymistä. Lisäksi monet naiset työskentelevät palvelualoilla, jotka ovat kärsineet pandemian vaikutuksista.

Millä toimenpiteillä muutokseen?

Korona kuitenkin väistyy jossakin vaiheessa, mutta väistyvätkö esteet tasa-arvon tieltä?  Helsingin Sanomat kertoi asettaneensa tavoitteeksi naistenpäivänä vuonna 2018, että se nostaa naisten osuuden jutuissaan kolmanneksesta puoleen. Viime sunnuntaina lehdessä todettiin otsikolla Ikuinen kolmannes, että yrityksestä huolimatta tavoitetta ei saavutettu kolmessa vuodessa. Siitä ei kuitenkaan luovuta.

Meillä PwC:llä on myös tavoitteellinen suunnitelma siitä, miten parannamme naisten mahdollisuuksia ja urakehitystä.

Fakta kun on se, että nuorempien asiantuntijoiden nais–mies-suhde on monessa liiketoimintayksikössämme tasapainossa, mutta mitä ylemmäs kokemuspolulla edetään, sitä pienemmäksi käy naisten osuus. Tilikaudella 2020 PwC Suomen partnereista naisten osuus oli 23 %, miesten 77 %. 

Aloitimme työn kattavalla koulutusohjelmalla, joka pureutuu syvälle tiedostamattomiin ennakkoluuloihin eli niin sanottuihin unconscious bias -käsityksiimme. 

Tätä on seurannut liiketoiminta-aluekohtaiset toimintasuunnitelmat tasa-arvon esteiden poistamiselle. Niiden pohjalle halusimme kuitenkin ensin ajattelun ansoja paljastavan koulutuksen, jotta ymmärrämme paremmin, mitä tekemällä voimme oikeasti saavuttaa päämääräämme. 

Uskomme pääsevämme näin etenemällä parempiin ja ennen kaikkea pysyvämpiin tuloksiin, toivottavasti koko organisaatiokulttuurin muutokseen. Vaikka kuinka haluaisimme nopeita tuloksia, niin perille pääsee vain etanan vauhtia. Luovuttaa ei kuitenkaan saa kesken matkan.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa. 

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.