Tekoäly luo kaksijakoisia työmarkkinoita ja nostaa inhimillisten taitojen arvoa
PwC:n tuoreen AI Jobs Barometer -raportin mukaan tekoäly jakaa työmarkkinoita kahteen kehityssuuntaan. Osassa ammateista tekoäly vahvistaa asiantuntijoiden asemaa automatisoimalla rutiinityötä, mikä näkyy palkkojen ja työpaikkojen määrän kasvuna. Samaan aikaan se tekee osasta tehtäviä aiempaa helpommin omaksuttavia myös vähemmän kokeneille työntekijöille. Erityistä tekoälyosaamista vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kahdeksan kertaa nopeammin (69 %) kuin työmarkkinat kokonaisuudessaan (9 %).
PwC:n tuoreen AI Jobs Barometer -raportin mukaan tekoäly jakaa työmarkkinoita kahteen kehityssuuntaan. Osassa ammateista tekoäly vahvistaa asiantuntijoiden asemaa automatisoimalla rutiinityötä, mikä näkyy palkkojen ja työpaikkojen määrän kasvuna. Samaan aikaan se tekee osasta tehtäviä aiempaa helpommin omaksuttavia myös vähemmän kokeneille työntekijöille. Erityistä tekoälyosaamista vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kahdeksan kertaa nopeammin (69 %) kuin työmarkkinat kokonaisuudessaan (9 %).
PwC:n AI Jobs Barometer -raportin mukaan tekoäly muuttaa nopeasti työnantajien työntekijöiltään eniten toivomia taitoja. Yli miljardiin työpaikkailmoitukseen kuudella mantereella pohjautuva barometri osoittaa, että tekoälyn ansiosta työmarkkinoilla on nähtävissä kaksi erilaista kehityspolkua.
Asiantuntijuutta korostavissa rooleissa tekoäly hoitaa yhä enemmän rutiinityötä, jolloin työntekijän arviointikyvyn ja asiantuntemuksen merkitys korostuu. Vaativien asiantuntijaroolien tarve kasvaa nopeammin kuin sellaisten tehtävien, joissa tekoäly mahdollistaa työstä suoriutumisen myös aiempaa vähäisemmällä kokemuksella.
Tekoäly muuttaa aloitustason työpaikkojen osaamisvaatimuksia
Aloitustason tehtävissä tekoäly näyttää lisäävän kysyntää taidoille, joita on perinteisesti odotettu kokeneemmilta työntekijöiltä. Yhdysvalloissa analysoidun 2,4 miljoonan aloitustason työpaikan perusteella tekoälylle altistuvissa tehtävissä vaaditaan nyt seitsemän kertaa todennäköisemmin johtamisen, luovuuden tai kasvokkaisen vuorovaikutuksen kaltaisia taitoja.
Vuodesta 2019 lähtien aiempaa vaativampien aloitustason työpaikkojen määrä on kasvanut 35 prosenttia, kun samaan aikaan muiden aloitustason työpaikkojen määrä on laskenut 10 prosenttia.
Tekoälylle eniten altistuvat yritykset kasvattavat etumatkaansa
Barometri osoittaa, että erot tekoälylle eniten ja vähiten altistuvien yritysten välillä kasvavat. Tekoälylle eniten altistuvilla toimialoilla yritysten tuottavuus oli vuonna 2025 kasvanut 34 prosenttia vuoden 2018 tasoon verrattuna. Yrityksissä, joissa on vähiten mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä, vastaava kasvu oli 24 prosenttia.
Tekoälylle eniten altistuneista yrityksistä on erottumassa selvä kärkijoukko. Eniten tekoälylle altistuneiden yritysten ylimmän viidenneksen työn tuottavuus oli vuonna 2025 keskimäärin 163 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2018. Kasvu on lähes viisinkertainen verrattuna eniten tekoälylle altistuneiden yritysten keskimääräiseen tuottavuuskasvuun.
Yksi barometrin merkittävimmistä havainnoista liittyy henkilöstömäärien kehitykseen. Tekoälylle eniten altistuvien yritysten henkilöstömäärä kasvoi nopeammin kuin vähiten tekoälylle altistuvien yritysten: vuoteen 2025 mennessä kasvu oli 52 prosenttia, kun vähiten altistuvissa yrityksissä vastaava luku oli 36 prosenttia vuoden 2018 tasoon verrattuna.
”Globaalissa taloudessa näkyy uudenlainen jakolinja erilaisten osaamis- ja arvonluontimallien välillä. Suurimmat hyödyt tekoälystä saavat yritykset käyttävät sitä vahvistamaan ihmisten asiantuntemusta, nopeuttamaan innovointia ja luomaan täysin uusia arvonlähteitä. Sen ansiosta ne kasvattavat tuottavuuttaan ja liiketoimintaansa nopeammin kuin yritykset, jotka keskittyvät ensisijaisesti automatisointiin”, PwC Suomen partneri ja Strategy&-liiketoiminnan johtaja Juuso Laatikainen sanoo.
Tekoälyosaamisesta maksetaan yhä enemmän
Tekoälyosaamisesta maksetaan yhä enemmän. Tekoälytaitoja vaativissa tehtävissä palkat olivat keskimäärin 62 prosenttia korkeammat kuin tehtävissä, joissa näitä taitoja ei vaadita. Vuotta aiemmin ero oli 57 prosenttia. Tekoälyosaamisen arvo vaihtelee kuitenkin huomattavasti toimialoittain. Kuluttajaliiketoiminnassa tekoälytaitoja vaativista tehtävistä maksettiin keskimäärin jopa 118 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin muista tehtävistä. Julkisella sektorilla vastaava ero oli 16 prosenttia.
Tekoälyosaamista vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2025 tekoälytaitoja vaativien työpaikkailmoitusten absoluuttinen määrä oli lähes kaksinkertainen vuoteen 2024 verrattuna. Tekoälyosaamista vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut noin kahdeksan kertaa nopeammin (69 %) kuin työmarkkinat kokonaisuudessaan (9 %). Niiden määrä on kasvanut työmarkkinoita nopeammin joka vuosi vuodesta 2015 lähtien.
”Tekoäly muuttaa tapaa, jolla osaamista kartutetaan työuran aikana. Kun osa rutiinitehtävistä automatisoituu, työntekijöiltä odotetaan jo aiempaa varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi hyvää arviointikykyä, johtamistaitoja ja kykyä sopeutua muutoksiin. Siksi organisaatioiden on tärkeää pohtia uudelleen, miten osaamista kehitetään ja miten työntekijöitä tuetaan uran eri vaiheissa”, PwC Suomen HR- ja työnantajapalvelujen johtaja Leenamaija Heinonen sanoo.
Tietoa barometristä
AI Jobs Barometer perustuu yli miljardin työpaikkailmoituksen analyysiin 27 maassa ja alueella. Barometrissä yhdistetään työmarkkinoita, yrityksiä ja työtehtäviä koskevaa dataa, jotta voidaan arvioida, miten tekoäly muuttaa osaamistarpeita, palkkoja, työpaikkoja ja tuottavuutta globaalissa taloudessa.
Tänä vuonna barometrissä tarkasteltiin lisäksi erikseen uran alkuvaiheen työtehtäviä ja sitä, miten osaamisvaatimukset muuttuvat tekoälylle eniten altistuvissa ammateissa.
