Tilinpäätöksen laatimisen muistilista

Tilinpäätösten laadinta alkaa olla jälleen ajankohtaista. Ennen tilinpäätöksen laatimista on syytä kerrata, mitä muutoksia lainsäädännössä on tapahtunut sekä mitä uusia KILAn lausuntoja ja yleisohjeita on julkaistu. Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia kirjanpitolain uudistuksia, KILAn lausuntoja ja uutta pien- ja mikroyritysten poistoyleisohjetta sekä nostetaan esiin sijoitusten kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin liittyviä huomioita.

Kirjanpitolain muutoksia

Kirjanpitolakia uudistettiin loppuvuodesta 2024, jolloin muun muassa korotettiin yrityskokorajoja ja mahdollistettiin konsernin kokoluokan laskeminen kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Uudistuksia sovelletaan 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla, mutta niiden mukaisesti voi toimia jo 1.1.2024 alkaneella tilikaudella.

Yrityskokorajojen korotuksen myötä euromääräiset raja-arvot nousivat noin neljänneksen aiemmasta. Esimerkiksi pienyrityksen liikevaihtoraja nousi 15 miljoonaan euroon ja taseen loppusumman raja-arvo nousi 7,5 miljoonaan euroon. Uusien raja-arvojen myötä moni aiemmin keskikokoiseksi yritykseksi luokiteltu kirjanpitovelvollinen onkin jatkossa pienyritys, ja siten näiden yritysten on mahdollista laatia tilinpäätöksensä hieman suppeammin.

Yrityskoko vaikuttaa muun muassa siihen, tuleeko yrityksen laatia toimintakertomus, rahoituslaskelma tai konsernitilinpäätös sekä onko yrityksen laadittava tilinpäätös kirjanpitoasetuksen (KPA) vai pien- ja mikroyritysasetuksen (PMA) mukaisesti.

Konsernin kokoluokka laskettiin aikaisemmin siten, että konserniin kuuluvien yritysten luvut laskettiin yhteen ennen konsernin sisäisten tapahtumien eliminointeja. Näitä lukemia verrattiin yrityskokorajoihin. Jatkossa konsernin kokoluokan määritys tapahtuu konsernitilinpäätöksen eliminointien jälkeisten lukujen perusteella. Vaihtoehtoisesti voidaan laskea yhteen konserniyritysten luvut ja verrata niitä yrityskokorajojen lukuihin, joita on korotettu 20 prosenttia.

Sijoitusten kirjanpito ja tilinpäätösraportointi

Asunto- ja kiinteistörahastot

Viime aikoina mediassa on ollut paljon juttuja asunto- ja kiinteistörahastoista, koska useat rahastot ovat toistaiseksi keskeyttäneet merkinnät ja lunastukset. Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tilanne vaikuttaa suuresti rahastojen arvostukseen ja myös arvonmääritykseen. Arvonmäärityksen tarkkuustaso on heikompaa silloin, kun asunto- ja kiinteistökohteita myydään ja ostetaan vain vähän.

Useimmilla kirjanpitovelvollisilla sijoitusten arvostus taseessa perustuu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Tilinpäätöksen liitetiedoissa annetaan usein tietoa sijoituskohteiden saatavilla olevista markkina-arvoista, jos sijoitukset muodostavat merkittävän osan kirjanpitovelvollisen omaisuuseristä. Taloudellisesta asemasta annettavan oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi sijoitusten sisällöstä voi olla tarpeen kertoa myös muita lisätietoja.

Liitetiedoissa voi olla tarpeen esittää lisätietoja tilinpäätökselle olennaisten asunto- ja kiinteistörahasto-osuuksien arvostuksesta ja mahdollisista lunastusten keskeyttämisistä. Lisätietoja sijoitusten jakautumisesta erilaisiin sijoitustuotteisiin saatetaan kaivata esimerkiksi siinä tapauksessa, että sijoitukset koostuvat epälikvideistä sijoitustuotteista.

Cargotec Oyj:n osittaisjakautuminen ja hankintamenon määritys

Monet yritykset, yhdistykset ja säätiöt omistavat muun muassa pörssiyhtiöiden osakkeita. Toisinaan näissä yhtiöissä tapahtuu yritysjärjestely, kuten osittaisjakautuminen. Osittaisjakautuminen on huomioitava myös sijoitusten kirjanpidossa.

Cargotec Oyj osittaisjakautui 30.6.2024, jolloin Cargotec Oyj:n osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena kutakin omistamaansa osaketta kohden yhden Kalmar Oyj:n osakkeen. Verohallinto julkaisi 1.10.2024 ohjeen, jonka mukaan hankintamenon jakosuhteena käytetään Cargotec Oyj:lle jääneen ja Kalmar Oyj:lle siirtyneen nettovarallisuuden suhdetta. Cargotec Oyj:n osakkeiden hankintamenon osuus vastaa siis 67,56 prosenttia ja Kalmar Oyj:n osakkeiden hankintamenon osuus 32,44 prosenttia alkuperäisestä hankintamenosta.

Hankintamenojen oikea suhde tulee huomioida kirjanpidossa ja hankintamenolla on vaikutusta myös tilikauden tulokseen silloin, kun osakkeita myydään tai osakkeiden tasearvoon tehdään arvonalennus. Osakkeita myydessä myyntivoiton määrä lasketaan myyntihinnan ja hankintamenon erotuksesta. Samoin mahdollisen tilinpäätökseen tehtävän arvonalennuksen laskemisessa tarvitaan tieto oikeasta hankintamenosta, johon tilinpäätöspäivän markkina-arvoa verrataan.

Nostoja kirjanpitolautakunnan julkaisuista

Uusi yleisohje pien- ja mikroyritysten suunnitelman mukaisista poistoista

Kirjanpitolautakunta julkaisi 3.12.2024 uuden pien- ja mikroyrityksiä koskevan yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Aikaisempi poistoihin liittyvä yleisohje on vuodelta 2007 ja on edelleen voimassa pienyritystä suuremmille kirjanpitovelvollisille. Nykyinen kirjanpitolaki, yrityskokoluokat sekä pien- ja mikroyritysasetus ovat olleet voimassa jo melko monta vuotta, joten uudistettu yleisohje olikin tarpeen. Uudessa yleisohjeessa on selkeitä ohjeita pien- ja mikroyritysten pysyvien vastaavien hyödykkeistä aina hankintamenon ja poistopohjan määrittämisestä poistosuunnitelman laatimiseen ja liitetietojen sekä tase-erittelyjen sisältöön ja moneen muuhun tilanteeseen.

Tase-erittelyiden sisältöön tarkennettu kannanotto

Kirjanpitolautakunta julkaisi 18.6.2024 oma-aloitteisen lausunnon tase-erittelyistä. Aikaisemmin tase-erittelyiden sisältöä ja esittämistapaa koskeva sääntely on ollut melko suppeaa, mutta lausunnon myötä tase-erittelyiden laatimiseen on saatu käytännönläheisiä suosituksia sisällöstä ja esittämistavasta.

Huolellisesti laaditut tase-erittelyt helpottavat tase-erien sisällön selvittämistä tilinpäätöshetkellä ja myös myöhemmin. Kun tilinpäätöspäivän tase-erät ovat riittävän yksityiskohtaisesti eriteltyjä, edesauttavat ne suuresti tilintarkastusta.

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen

Sähköisten allekirjoitusten yleistyminen viime vuosina on helpottanut monelta osin esimerkiksi tilinpäätösten allekirjoittamista. Sähköisiä allekirjoituksia käytettäessä tulisi kuitenkin huomioida muutamia seikkoja.

Sähköisesti allekirjoitettavaan tilinpäätökseen lisätään nykyäänkin allekirjoitussivu, josta käyvät ilmi tilinpäätöksen allekirjoittajat ja heidän asemansa: kuka allekirjoittajista on hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai mahdollinen toimitusjohtaja. Tälle allekirjoitussivulle tulee lisätä ennen sähköiselle allekirjoituskierrokselle lähettämistä päivämäärä, jolloin tilinpäätös on hallituksessa hyväksytty. Sähköinen allekirjoitusmerkintä voi tapahtua tilinpäätöksen hyväksymispäivänä tai sen jälkeen. Kirjanpitolautakunta otti asiaan kantaan lausunnossaan 2014/2021.

Tilinpäätöksen allekirjoitukset on mahdollista toteuttaa myös yhdistelemällä perinteisiä kynällä tehtäviä ja sähköisiä allekirjoituksia. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 2069/2024 mukaan osittain fyysisenä ja osittain sähköisenä asiakirjana allekirjoitettua tilinpäätöstä koskee säilyttämisvelvollisuus kummallakin tavalla toteutettuihin allekirjoituksiin. Selkeyden vuoksi KILA suosittelee, että tilinpäätöksestä säilytetään koostettuna versio, joka käsittää kaikki allekirjoitukset alkuperäisinä, mahdollisesti useammalla sivulla.

Kirjanpidon kuukausien ja tilikauden sulkeminen sekä kirjanpidosta raportoiminen

Kirjanpitolautakunnan lausunto 2075/2024 sisältää tärkeän muistutuksen KPL 2:7 §:n vaatimuksesta, jonka mukaan tositteen, kirjanpidon tai muun kirjanpitoaineiston sisältöä ei saa muuttaa tai poistaa tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Tämä sama vaatimus koskee myös kirjanpidosta viranomaiselle verotusta tai muuta tarkoitusta varten määräajoin tehtävää ilmoitusta sekä kirjanpitoaineiston perusteella laadittua, julkistettua välitilinpäätöstä. Kirjanpitokaudet tulisikin aina sulkea mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kuukauden ja tilikauden kirjanpidot ovat valmistuneet, jotta vältetään tahattomat muutokset jo raportoituihin kirjanpitoihin.

Vaatimus koskee myös esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden saamien julkisten avustusten käytön raportointia, koska avustusten myöntäjät ovat usein viranomaistahoja. Avustushankkeen tilityskausi voi päättyä esimerkiksi keskellä tilikautta ja siitä raportoidaan ennen tilinpäätöksen laatimista. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä mahdollisesti havaittu virhe hankkeen kirjanpidossa täytynee korjata uudella tositteella virheen havaitsemishetkelle siten, että viranomaiselle jo annetun tilityksen taustalla oleva kirjanpito säilyy muuttumattomana.