Tilintarkastaja tiimien johtajana

Miksi tilintarkastajaksi – osa 7. Tässä juttusarjassa Eero Kotilainen muistelee tilintarkastajana viettämiään vauhdikkaita ja kokemusrikkaita vuosia.

Kuten tenttikokemuksista kertovassa kirjoituksessani julistin, tilintarkastus on – ainakin omien kokemusteni perusteella – harvoin yksilösuoritus. Ja varsinkin, kun kyseessä on isomman yhtiön tarkastus, on yksin menestyminen silkka mahdottomuus. Isompi tilintarkastustoimeksianto on verrattavista pieneen yritykseen, jonka toimintaan liittyy iso joukko erilaisia ammattilaisia.

Uran edetessä ison tiimin päivittäisestä ohjaamisesta, tukemisesta, motivoimisesta ja coachaamisesta tuli keskeinen osa arkea. Pääosin se oli hauskaa ja miellyttävää. Toki silloin tällöin oli tilanteita, jotka olivat haastavia ja ikäviäkin.

Siinä kirjanpidon ja tilintarkastuksen teknisellä osaamisella ei kovin pitkälle vielä päässyt, vaan piti olla kiinnostunut nimenomaan ihmisten johtamisesta ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Tämä oli asiakaspalvelun tavoin ennakoimaton ja haastava osa tilintarkastajan työtä, mutta erittäin palkitseva sellainen.

Jos muistelen parhaita hetkiä tiimien kanssa, niin yhtenä selkeänä kandidaattina tulee mieleen kiireajat neukkareissa. Vaikka erityisesti loka- ja tammikuun työpiikit olivat haastavia ja niihin sisältyi aikataulupaineita ja pitkiä päiviä, niin jotain hienoa niissä oli. Osa tuli varmasti kovasta, yhteisten tavoitteiden eteen tekemisen fiiliksestä. Tilinpäätöstarkastus on kuin intensiivinen projekti, jossa koko ajan tapahtuu valtavasti ja palapelin lukemattomat palaset pikkuhiljaa loksahtelevat paikoilleen.

Toinen tekijä oli varmasti huumori ja rentous, jota yritimme aina tuoda mukaan tekemiseen tiukoissakin hetkissä. Yksi pieni esimerkki on ”maailmanluokan audit”, jota viljelimme jatkuvasti kuvataksemme tekemisiämme. Ihmeellisesti tällainen pieni juttu sai tekemiseen positiivisemman sävyn, vaikka olisi ollut tiukkakin paikka käsillä. Välillä asiat toki myös kriisiytyivät niin, että huumori ja rentous piti laittaa hyllylle ja ottaa tilalle ”firefighter mode”. Mahdollisimman harvoin tosin; mielestäni vain äärimmäisissä tilanteissa pitää jättää huumori sivuun.

Huumoria, jämäkkyyttä, luovuutta ja inspiroivaa asiantuntemusta

Asioiden kriisiytyminen ei sinällään ole mitenkään paha tai yllättävä asia. Ihmisten tekeminen on harvoin täydellistä ja väistämättäkin eteen tulee ennakoimattomia tilanteita, joista on vain selviydyttävä. Matkan varrella oli lukemattomia tilanteita, joissa piti laittaa kaikki motivoimisen, lohduttamisen, tsemppaamisen ja joskus (onneksi harvoin) käskemisenkin taidot peliin.

Joskus tiimin johtaminen vaati luovuutta. Erään tammikuun lopulla ison asiakkaan tilinpäätöstarkastus oli syystä tai toisesta venynyt ja deadline alkoi olla ovella. Isoin tekemätön kokonaisuus oli lopullisen tilinpäätöksen prikkaus. Tilinpäätöksen prikkauksessa on kyse siitä, että otetaan lopullinen, julkaistavaksi tarkoitettu tilinpäätösdokumentti ja verrataan sitä niihin tietoihin, jotka tilintarkastuksen aikana on tarkastettu. Tämä voi kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta tehtävältä, mutta isommassa listayhtiössä tämä on varsin mittava operaatio.

Oli selvää, että suunnitellulla työnjaolla tätä tärkeää savottaa ei saataisi tehtyä ennen maanantain deadlinea. Lisäksi tähän nimetty vastuuhenkilö tiimissä oli jo niin kuormittunut, että hommaa ei voinut jättää hänen harteilleen. Piti siis keksiä keinot allokoida työt uudestaan ja samalla varmistaa, että työ tuli tehtyä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Niinpä piti järjestää pieni tapahtuma. Keräsin koko tiimin viikonlopuksi toimistolle – myös ne, joille tilinpäätöksen prikkaus ei lähtökohtaisesti kuulunut. Siellä jaoimme porukan kahteen joukkueeseen. Teimme fläppitaululle listauksen kaikista prikattavista osa-alueista (yhteensä noin 40 laskelmaa, liitetietoa jne.). Kukin tarkastaja sai varata taululta yhden kohdan kerrallaan. Kun se tuli valmiiksi, saavutus merkittiin taululle ja kilistettiin pientä kulkusta, jonka olin löytänyt kotoa. Jopas tuli prikkaukseen intoa ja vauhtia! Pariin otteeseen kilpailuhenkisyys meni jopa hieman liiankin intensiiviseksi! En muista oliko voittajajoukkueelle palkintoa, mutta sen muistan, että kaikille oli toimistolle tilatun lounaan lisäksi tarjolla karkkia ja muita herkkuja. Olin tiimistä erittäin ylpeä tämän urakan jälkeen.

Edellä kuvatut asiat liittyvät asiakkuuksieni ydintiimeihin. Isoissa toimeksiannoissa on kuitenkin myös muita, väljemmin tiimissä työskenteleviä erityisasiantuntijoita. On verotukseen, IFRS-kysymyksiin, arvostuksiin ja järjestelmiin erikoistuneita henkilöitä, jotka kaikki antavat oman äärimmäisen arvokkaan panoksensa tiimin työhön. Oli hienoa päästä pähkäilemään omien osa-alueidensa kovimpien ammattilaisten kanssa asiakkaiden isoja kysymyksiä. Välillä näissä tilanteissa sai todistaa viiltävän terävää älykkyyttä ja osaamista, mikä oli aina inspiroivaa.

Tilintarkastus on tiimityötä ja se toi tilintarkastuksen sipuliin yhden äärimmäisen paksun ja tärkeän kerroksen, jota ilman työ olisi ollut jotain ihan muuta. Olen kiitollinen kaikille ihmisille, joiden kanssa sain kokea tilintarkastuksen odottamattoman hienon maailman ja joiden kanssa pääsimme yhdessä kehittymään ja kasvamaan ammattilaisina ja ihmisinä.

Kirjoittaja on PwC:llä työskentelevä tilintarkastuksen asiantuntija Eero Kotilainen, KHT. Eero valmistui Haaga-Heliasta tradenomiksi 2009 ja aloitti työnsä PwC:llä samana vuonna. Hän toimi tilintarkastajana vuoteen 2018 asti, ja näiden kymmenen vuoden aikana hän erikoistui kansainvälisiin pörssiyhtiöihin ja erityisesti projektitoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Nykyään Eero työskentelee asiantuntijana PwC:n Audit Transformation -ohjelmassa. Ohjelma tähtää tilintarkastuksen toimitusmallin laaja-alaiseen uudistamiseen, mikä liittyy niin teknologiaan ja sen hyödyntämiseen kuin toimintatapoihin ja johtamismalleihin.