PWC Uutishuone

Tilintarkastusalan sääntelyuudistus voimassa

Alallemme ja asiakkaillemme merkityksellinen EU:n tilintarkastusreformin kansallinen täytäntöönpano on saatu valmiiksi Suomessa: Säädösmuutokset Suomen tilintarkastuslakiin tulivat voimaan 19.8.2016, joskin osaan säännöksistä liittyy siirtymäaikoja. EU:n tilintarkastusasetusta puolestaan sovelletaan ensimmäiseen tilikauteen, joka alkaa 17.6.2016 tai sen jälkeen. Myös asetuksen soveltamiseen liittyy siirtymäaikoja.

”Olemme tyytyväisiä, että säännösmuutokset on saatu nyt voimaan ja tietty epävarmuuden tila selkeytyy”, PwC Suomen tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut -liiketoiminnasta vastaava partneri Tomi Hyryläinen toteaa.

”Tuemme sääntelyä, joka kehittää markkinoita. Yhtä lailla kannatamme työ- ja elinkeinoministeriönkin näkemystä ja pyrkimystä karsia tarpeetonta kansallista ylisääntelyä, ja on hyvä, että Suomi hyödyntää kansallisen joustovaran.”

Suurimmat muutokset kohdistuvat PIE-yhteisöihin

Suurimmat muutokset kohdistuvat yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin (public interest entity eli PIE-yhteisö) ja niiden tilintarkastajiin. Muutoksia ovat mm. pakollinen tilintarkastusyhteisön vaihto määräajoin ja muita kuin tilintarkastuspalveluja koskeva palkkiokatto.

PIE-yhteisön tilintarkastaja saa riippumattomuusvaatimuksen toteutuessa jatkossakin tarjota muita kuin tilintarkastuspalveluja PIE-yhteisölle, mutta palvelutarjontaan tulee rajoituksia: tietyt vero- ja arvonmäärityspalvelut ovat sallittuja edellyttäen, että niiden vaikutus tarkastettavaan tilinpäätökseen ei ole vähäistä suurempi. Tiettyjen palvelujen tarjoaminen PIE-yhteisölle on jatkossa kokonaan kielletty, tämä palvelujen ”musta lista” on EU:n PIE-asetuksessa.  Myös tilintarkastajan raportointiin PIE-yhteisössä on tulossa muutoksia: uutta on PIE-yhteisön tarkastusvaliokunnalle annettava lisäraportti, jossa tilintarkastuksen sisältöä ja tuloksia avataan aiempaa tarkemmin.

PIE-yhteisöjä itseään koskevia muutoksia ovat puolestaan hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtävien lisääntyminen, joista esimerkkeinä sallittujen muiden kuin tilintarkastuspalvelujen etukäteishyväksyminen ja tilintarkastajan valintamenettelyn toteuttamisesta huolehtiminen. Käytännössä tarkastusvaliokuntien rooli tilintarkastajan valvonnassa ja toiminnan seuraamisessa korostuu.

Kaikkiin tilintarkastuskohteisiin Suomessa puolestaan vaikuttavat tilintarkastuksen kohdetta ja tilintarkastuskertomusta koskevat muutokset. Tilinpäätös on edelleen tilintarkastuksen pääasiallinen kohde.

”Yleiseurooppalaiseen tapaan toimintakertomuksen osalta on jatkossa riittävää, että varmistetaan sen sisältäminen tietojen ristiriidattomuus tilinpäätöksen kanssa. Muutos on omiaan lisäämään toimintakertomuksen informaatioarvoa yrityksen raportointikanavana”, Hyryläinen sanoo

Tilintarkastuskertomuksen sisältö uudistuu entistä informatiivisemmaksi: Tilintarkastajan tehtävää ja tilintarkastuksen sisältöä kuvataan aiempaa tarkemmin. Listayhtiöiden kertomuksissa kerrotaan seikoista, jotka ovat olleet merkittävimpiä tilintarkastuksessa (key audit matters).

Hallinnon tarkastuksen kuuluminen tilintarkastuksen kohteeseen on parhaillaan muun ohessa jatkoselvittelyssä työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa virkamiestyöryhmässä. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun.

”Markkinakäytäntö uuden tilintarkastusnormiston osalta on vielä muotoutumassa ja näemme vasta pidemmällä aikavälillä sääntelyn vaikutukset”, Hyryläinen kiteyttää.