Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p><span style="font-weight: 400;">Alla on esitetty muutamia seikkoja, joita työnantajien on syytä miettiä kesälomilta töihin palattaessa. Lisäksi alla on kertauksena työsopimuslain ja yhteistoimintalain väliaikaiset muutokset, joiden voimassaoloa jatkettiin 31.12.2020 asti jo kesäkuussa.</span></p>
<h2>Työturvallisuus ja koronavirus</h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantaja on työturvallisuuslainsäädännön mukaan vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikoilla on tehtävä vaarojenarviointi ja tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen toteuttamiseksi. </span></p>
<blockquote><p><span style="font-weight: 400;">Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on myös koronaviruksen osalta tehtävä vaarojenarviointi, suunniteltava työskentelyolosuhteet ja ohjeistettava työntekijät työskentelytapojen osalta siten, että parhaan mukaan ennaltaehkäistään koronatartuntojen leviäminen. </span></p></blockquote>
<p><span style="font-weight: 400;">Työpaikat ja työtehtävät ovat erilaisia. Siksi työturvallisuuslain mukaisten velvoitteiden täyttämiseen ei ole olemassa yhtä toteutusmallia, vaan vaihtoehtoja on useita. </span></p>
<h3><strong>Etätyö </strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Vaikka etätyösuositus ei olekaan nyt olemassa kuin tiettyjen sairaanhoitopiirien alueella olevien työntekijöiden osalta ja kyseessä on vain suositus, työnantajien kannattaa miettiä, olisiko tässä tilanteessa syytä jatkaa mahdollista etätyöskentelyä tai voitaisiinko työpaikalla olla esimerkiksi vuoroviikoin tai saapua sinne porrastetusti. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työjärjestelyt ovat joka tapauksessa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita ja siten työnantajan päätettävissä olevia ratkaisuja. Työntekijät eivät siis voi päättää niistä. Jos työntekijä kieltäytyy tulemasta työpaikalle työskentelemään työnantajan määräyksestä huolimatta ja jää omalla päätöksellään etätöihin, on kyse työstä kieltäytymisestä ja luvattomasta poissaolosta, josta työntekijälle voidaan antaa kirjallinen varoitus.</span></p>
<h3><strong>Riskiryhmään kuuluvat </strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Työntekijän tai tämän lähiomaisten kuuluminen riskiryhmään ei sekään automaattisesti oikeuta työstä poissaoloon ja työstä kieltäytymiseen, vaan näissäkin tilanteissa työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työntekijän työskentely järjestetään turvallisesti. Näissä tilanteissa on suositeltavaa konsultoida työterveyshuoltoa ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Jos työpaikalla työskentelyä ei voida pitää turvallisena, on työntekijä määrättävä mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Jos tämäkään ei ole mahdollista, jää vaihtoehdoksi lähinnä loma tai palkaton vapaa.</span></p>
<h3><span style="font-weight: 400;"><strong>Flunssaoireinen työntekijä</strong> </span></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Jos työpaikalla havaitaan selvästi flunssaoireinen työntekijä, esimies tai työsuojeluvaltuutettu voi määrätä hänet kotiin sairastamaan. Sairauslomatodistuksen osalta toimitaan työnantajan käytännön mukaisesti. Työntekijää on myös kehotettava hakeutumaan pikimmiten työterveyshuoltoon ja koronatestiin. Jos tilanteesta on voinut aiheutua vakavaa vaaraa muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, voi olla jopa tarpeen keskeyttää työskentely kokonaan hetkellisesti tilanteen selvittämiseksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos kyseinen työntekijä on työssään ollut kontaktissa riskiryhmään kuuluvien kanssa.</span></p>
<h3><span style="font-weight: 400;"><strong>Maskien käyttö</strong> </span></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomen hallitus on THL:n ohjeistuksen mukaisesti suositellut maskien käyttämistä julkisissa kulkuneuvoissa sekä muissa tilanteissa, joissa ihmisjoukoissa oleskelu kestää vähintään 15 minuuttia. </span><span style="font-weight: 400;">Maskisuositus koskee niitä sairaanhoitopiirejä, joissa on todettu tartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Ainoat sairaanhoitopiirit, joiden alueella maskisuositusta ei ole tällä hetkellä annettu, ovat Pohjois-Karjala, Itä-Savo ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaa.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantajien on syytä tarkkaan ohjeistaa työntekijöitä oikeanlaiseen maskien käyttöön, kuten muutoinkin turvallisiin työskentelytapoihin. Verohallinto on linjannut, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä välineitä, kuten kasvomaskeja, työtä varten. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tämän takia verovapauden kannalta ei ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana, esimerkiksi matkalla töihin. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota maskeja työntekijöille, ellei se ole välttämätöntä työntehtävien turvalliseksi suorittamiseksi, vaan jokaisen kansalaisen on itse huolehdittava maskien hankkimisesta.</span></p>
<h3><strong>Älypuhelinsovellus Koronavilkku</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomessa ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön viranomaisten ylläpitämä k<a href="https://thl.fi/fi/-/koronasovellus-on-nimetty-koronavilkuksi-koekaytto-jatkuu-viela-taman-viikon" target="_blank" rel="noopener noreferrer">ännyköiden koronasovellus</a>. Työnantaja ei voi vaatia työntekijöiltä sovelluksen käyttämistä, vaan sen käyttäminen perustuu kunkin omaan valintaan. Työnantajalla ei ole myöskään oikeutta työntekijän käyttämän sovelluksen osoittamiin tietoihin. Työnantaja ei voi myöskään vaatia työntekijöitä antamaan kyseisiä tietoja, vaan työnantaja voi saada tiedot ainoastaan työntekijän suostumuksella.</span></p>
<h2>Työlainsäädännön väliaikaiset 31.12.2020 asti voimassa olevat muutokset</h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Jo kesäkuussa työsopimuslain ja yhteistoimintalain koronapandemian seurauksena säädettyjen tilapäisten poikkeussäännösten voimassaoloa jatkettiin 31.12.2020 asti. Määräaikaiset lakimuutokset ovat seuraavat:</span></p>
<h3><strong>Koeaika</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Työsuhteen alkuun voidaan sopia korkeintaan kuuden kuukauden pituinen koeaikaehto. Pysyvän lain mukaan siihen voidaan vedota ainoastaan toisesta sopijapuolesta johtuvasta syystä. Väliaikaisten lakimuutosten voimassa ollessa työnantaja voi vedota koeaikapurun perusteena myös taloudelliseen ja tuotannolliseen syyhyn tai saneerausmenettelyä koskeviin irtisanomisperusteisiin ja työsuhde voidaan koeaikana lopettaa heti myös näillä perusteilla. </span></p>
<h3><strong>Lomauttaminen</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Väliaikaisten lakimuutosten ajaksi lomautusoikeus laajennettiin koskemaan myös kaikkia määräaikaisia työntekijöitä ja lomautusilmoitusaika lyhennettiin viideksi päiväksi. Myös alan työehtosopimuksen on kuitenkin oltava sopusoinnussa muutetun lain kanssa ja useimmilla aloilla onkin sovittu tilapäisiä muutoksia työehtosopimuksiin. Asia on syytä tarkistaa työehtosopimuksesta ja kyseisen työnantajajärjestön tiedotteista. </span></p>
<h3><strong>Yhteistoimintaneuvotteluaika lomautustilanteissa</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäiskesto lyhennettiin väliaikaisilla lakimuutoksilla lomautusten osalta viiteen päivään, ellei toisin ole neuvotteluissa sovittu. Myöskään tämän osalta työehtosopimus ei saa olla ristiriidassa lakimuutoksen kanssa. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä kuitenkin sallii neuvotteluajoista poikkeamisen myös neuvotteluissa sopimalla, ellei tätä sopimista ole työehtosopimuksella kielletty.</span></p>
<h3><strong>Työntekijän takaisin ottaminen</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Niin sanottu takaisinottoaika pidennettiin väliaikaisilla lakimuutoksilla yhdeksään kuukauteen. Säännös koskee väliaikaisten lakimuutosten voimassa ollessa irtisanottuja työntekijöitä. Työsuhteen päättymisen ajankohdalla ei ole merkitystä. Tässäkin asiassa työehtosopimus on kuitenkin lakiin nähden ensisijainen.</span></p>


Töihinpaluu kesälomien jälkeen – työoikeudellisia näkökulmia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Hirsiniemi

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa