PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Esille nousivat uutisista tutut teemat: inflaatio, Venäjän ja Ukrainan tilanne, Kiinan talous sekä ilmastonmuutos.
– Oma tulkintani on, että inflaation nousu nykyisellä tasolla euroalueella ja Suomessa hyödyttää taloutta – ainakin toistaiseksi. On hyvä, että meillä on inflaatiota emmekä etene Japanin kaltaiseen skenaarioon.
Näin kommentoi Varman toimitusjohtaja Risto Murto tilaisuuden ensimmäisenä puhujana.
Tulevaisuuden näkemyksistään tilaisuudessa kertoivat Murron lisäksi Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Kolmikko oli mukana myös CEO Survey -tutkimuksen haastatteluissa, joissa oli mukana kansainvälisesti yli 4 400 ja Suomesta 60 toimitusjohtajaa.
Selvityksen suomalaisessa osuudessa selvitettiin toimitusjohtajien näkemystä globaalin ja Suomen talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana sekä pidemmällä aikavälillä.
Kyselyn mukaan toimitusjohtajat uskovat globaalin kasvun jatkuvan, vaikka luottamus onkin hienoisessa laskussa.
Ylikuumentunut markkina ja energian hinta
– Meillä on takanamme merkillinen vuosi. Olimme talouden huippusuhdanteessa, vaikka kriisi oli päällä. Suomalaisillakin optimismi oli huipussaan, Murto kommentoi tuloksia.
Hän huomauttaa, että kuluva vuosi on erilainen kuin edellinen. Siihen vaikuttavat erityisesti geopolitiikka ja inflaatio.
Murto seuraa nyt erityisesti, onko markkina Yhdysvalloissa ylikuumentunut ja pitää silmällä maan korkopolitikkaa. Inflaatio on maassa ennätyskorkealla.
<blockquote>Euroopassa inflaatio on maltillisempi ja keskittyy erityisesti energiamarkkinoihin. Tässä näkyy selvästi Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne. Jos se eskaloituu Venäjän sotilaalliseen operaatioon, tilanne vaikuttaa energiamarkkinoiden kautta myös meidän arkeemme.</blockquote>
Murron kokemuksen mukaan markkinat ovat yleensä naiiveja eivätkä halua nähdä tulevia konflikteja.
Inflaation ja korkojen kehitystä seuratessaan Murto erottaa Yhdysvaltain ja Euroopan kehityksen toisistaan. Hän kertoo käytännön esimerkkinä partureiden palkkojen kehityksen USA:ssa: heidän vuosipalkkojensa muutos on plussalla noin 30 prosenttia.
– Mikäli keskuspankki onnistuu koronnostossa ja saa inflaation laskuun, vuoden kuluttua inflaatio ei ole riskikartalla kärjessä. Mutta jos keskuspankki on myöhässä ja joutuu tappamaan kasvun, Yhdysvalloista tulee keskeisin riskiskenaario.
Kaikkein huonoin tilanne seuraa silloin, jos inflaatio lähtee holtittomaan laukkaan.
– Toivon mukaan tuo skenaario ei toteudu. Kasvun tappaminen on sittenkin pienempi riski, Murto kommentoi.
Euroalueen luvut ovat rauhallisempia ja toistaiseksi keskittyvät energian hintaan. Suomessa kohonneet inflaatioluvut eivät näy ainakaan toistaiseksi palkkavaatimuksissa.
Investoinnit Venäjälle pysähtyivät
Murto seuraa tarkkaan myös Euroopan ja Yhdysvaltain talouden riippuvuutta Venäjästä. Yhdysvalloissa ollaan Venäjää kohtaan valmiimpia koviin taloudellisiin sanktioihin kuin Euroopassa. Kiristyvillä sanktioilla olisi vaikutusta suomalaiseen arkeen.
Suomalaisten yritysten kannalta itänaapurin tilanne on joka tapauksessa muuttunut ja muuttuu Murron mukaan pitkäksi aikaa. Bisnesmahdollisuutemme ovat eläneet Venäjän muutosten mukana, ja perestroikan jälkeen maa oli investoinneille suuri mahdollisuus.
– Olemme liukuneet nyt takaisin Neuvostoliiton aikaan, ja investoinnit Venäjälle ovat pysähtyneet. Yritys kerrallaan on vetäytynyt markkinasta, enää harvat ovat mukana.
Murron oma tuntuma on, että mitä tahansa Ukrainassa tapahtuu, vahingot ovat pitkäaikaisia. Suomalaisittain on hänen mielestään suuri harmi, että investointivetoisuus on loppunut. Murto seuraa tarkoin myös Kiinaa, sillä maan avautuminen toi jättimäiset markkinat. Vaikka Kiinan kasvuluvut ovat laskeneet, maa on edelleen pitänyt kasvua yllä.
Mutta sielläkin tilanne on muuttunut.
– Kiina on lähtenyt eristäytymään. Iso markkina on edelleen mielenkiintoinen mutta myös aiempaa isompi kysymysmerkki.
Kuluttaminen siirtyi tavaroihin
Reiman Björklund yllättyi CEO Survey -selvityksen optimismista. Hän pohtii, selittyykö optimismi ainakin osittain sillä, että maailma on palautumassa pandemia-ajasta.
Kuluttajakaupan asiantuntijana hän huomauttaa, että ostovoima on vielä vahva.
<blockquote>Löysä raha näkyy. Kuluttaminen siirtyi pandemian takia palveluista tavaroihin. Kuluttajamarkkina on jännittävä makrotalouden suure, sillä rahat kulutetaan jonnekin. Kun ei ole päästy matkustamaan, on kunnostettu kotia ja ulkoiltu.</blockquote>
Erityisen kova kulutusmarkkina on ollut Yhdysvalloissa, mutta ennakkotilausten määrä on edelleen vahva myös Euroopassa. Toisaalta myös varastot ovat kasvaneet. Björklund uskoo edelleen myös Kiinaan. Vaikka talouden lukemat ovat tulleet alaspäin, markkina on niin valtava, että siihen mahtuu myös kasvua.
Lasten hankkiminen on Kiinassa kallista, mutta kattavan eläkejärjestelmän puuttuessa lapsesta kasvaa vanhempiensa eläkkeiden maksaja. Björklund kertoo Kiinaa kiinteästi seuraavana, että jälkeläisten tulevasta menestyksestä tuli vanhemmille kilpailu, jossa jo päiväkoti-ikäiset istutettiin saksan tunneille.
– Valtio päätti puuttua tilanteeseen ja kielsi kaiken muun koulun ulkopuolisen lasten kouluttamisen paitsi urheilun.
Hän pohtii, että Reiman kaltaisen kuluttajayrityksen on mietittävä tarkkaan, mitä kuluttajat oikeasti tarvitsevat. On selvää, että esimerkiksi fyysistä jakelua tarvitaan edelleen, vaikka verkkokauppa kasvaa nopeasti.
Vastuullisuutta mahdotonta sivuuttaa
Varman Murto ja Reiman Björklund pitävät CEO Surveyn tuloksia hyvin mielenkiintoisina, ja samaa mieltä on myös UPM:n Pesonen. Hän pohtii, mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat yritykset integroimaan kestävyyden ja vastuullisuuden kiinteästi strategiaansa ja toimintaansa.
UPM:llä tämän taustalla on ennen muuta toimiala: yhtiö on biomateriaalia tuottava monialainen kasvuyhtiö.
– Ilmastonmuutoksella on merkittävä rooli metsien terveessä kasvussa ja monimuotoisuuden kehittymisessä. Meillä biodiversiteetti on ollut strategiassa mukana vuodesta 1999 asti, taisimme olla tässä ensimmäisiä.
Pesonen kertoo haluavansa ymmärtää ja selvittää ilmastokysymyksiä tarkoin päätöksenteossaan. Selvitys tehtiin myös, kun UPM alkoi suunnitella maailman suurinta ja tehokkainta sellutehdasta Uruguayhin.
– Kansainväliset tutkimuslaitokset laativat skenaariot oman toimintamme ilmastovaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäbiomassaan.
Nyt on selvillä, että esimerkiksi Uruguayssa yhtiöllä on hiilinieluja: yhtiö käyttää vähemmän biomassaa kuin mitä sitä kasvaa vuosittain. Vastuullisuus ilmastokysymyksineen ovat keskeisiä myös UPM:n innovaatioissa. Pesonen kertoo tuoreena esimerkkinä yhteistyön Coca-Cola Companyn kanssa. UPM alkaa valmistaa kansainväliselle jätille juomapullojen biopohjaista materiaalia.
Pesosen oman strategisen ajattelun taustalla ovat globaalit megatrendit, joihin ilmastonmuutoksen lisäksi kuuluvat muun muassa kaupungistuminen, aasialaisten uusien sukupolvien keskiluokkaistuminen ja verkkokauppa.
<blockquote>Megatrendit vaikuttavat strategiaamme ja tulevaisuuden tuotteiden suunnitteluun. Vastuullisuudesta on tullut tapa ajatella asioita sekä tehdä uusia ja kestäviä ratkaisuja.</blockquote>
Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kehittää fossiilisten raaka-aineiden korvaajia. Myös geopolitiikalla on iso rooli, ja maailman tapahtumat ovat jatkuvasti myös Pesosen seurannassa. Suomessa puolestaan huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi logistiikkaan, toimintavarmuuteen ja veropolitiikkaan.
– Ennustettavuus on äärimmäisen tärkeää, sillä meidän kvartaalimme on 25 vuotta.
Varman Murto puolestaan kertoo yhtiön saaneen paljon positiivista palautetta linjauksistaan. Varman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä sijoitussalkusta viidennes on sijoituskohteissa, jotka suoraan tai välillisesti hillitsevät ilmastonmuutoksen etenemistä. Sijoitussalkun on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Murto sanoo seuraavansa hyvin kiinnostuneena, kuinka EU:n taksonomia alkaa ohjata yhtiöiden toimintaa, vaikuttaa osakesijoittajiin sekä näkyä yritysten raportoinnissa. Vastuullisuus nousee esiin myös Reiman Björklundin näkemyksissä. Hän kertoo vastuullisuuden olevan ehdottoman keskeistä yhtiön toiminnassa.
Käytännössä tämä näkyy vaikkapa siinä, että 80 prosenttia yrityksen käyttämistä materiaaleista on vastuullisesti tuotettuja.
Lisää hiilineutraaliuden sitoumuksia
Toimitusjohtajamme Mikko Nieminen kiinnittää tutkimuksen tuloksissa huomiota yritysten hiilineutraaliuden sitoumuksiin. Vain puolet vastaajista kertoi yrityksellään jo olevasta tai tulossa olevasta hiilineutraaliuden sitoumuksesta.
– Pidän tulosta melko alhaisena. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tuo osuus kehittyy jatkossa, Nieminen sanoo.
Myös hän seuraa tarkoin EU:n taksonomian vaikutuksia sijoittajien toimintaan.
– ESG:n tavoitteet tiukkenevat edelleen. Ilmastonmuutos on iso uhka mutta samalla iso mahdollisuus. Suomalaiset yhtiöt ovat hyvissä asemissa, Nieminen kommentoi.
<a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/ceo-survey-2022.html">Lue lisää Global CEO Survey -tutkimuksestamme täältä</a>.

Enel Sintonen

Tilintarkastuspalvelut

Hannu Suonio

Liikkeenjohdon konsultointi ja yritysjärjestelypalvelut

Mikko Nieminen

PwC Suomen toimitusjohtaja