PWC Uutishuone

Toimitusjohtajien luottamus globaaliin kasvuun jatkuu vahvana – Varman toimitusjohtaja Risto Murto tilaisuudessamme: "Meillä on takanamme merkillinen vuosi"

Vuosittaisen Global CEO Surveykyselytutkimuksemme Suomen tulokset julkistettiin tiistaina 15. helmikuuta virtuaalisessa tilaisuudessa, jossa kolmen yhtiön toimitusjohtajat kertoivat omia ajatuksiaan tulevien vuosien kehityksestä.

Esille nousivat uutisista tutut teemat: inflaatio, Venäjän ja Ukrainan tilanne, Kiinan talous sekä ilmastonmuutos.

– Oma tulkintani on, että inflaation nousu nykyisellä tasolla euroalueella ja Suomessa hyödyttää taloutta – ainakin toistaiseksi. On hyvä, että meillä on inflaatiota emmekä etene Japanin kaltaiseen skenaarioon.

Näin kommentoi Varman toimitusjohtaja Risto Murto tilaisuuden ensimmäisenä puhujana.

Tulevaisuuden näkemyksistään tilaisuudessa kertoivat Murron lisäksi Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Kolmikko oli mukana myös CEO Survey -tutkimuksen haastatteluissa, joissa oli mukana kansainvälisesti yli 4 400 ja Suomesta 60 toimitusjohtajaa.

Selvityksen suomalaisessa osuudessa selvitettiin toimitusjohtajien näkemystä globaalin ja Suomen talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana sekä pidemmällä aikavälillä.

Kyselyn mukaan toimitusjohtajat uskovat globaalin kasvun jatkuvan, vaikka luottamus onkin hienoisessa laskussa.

Ylikuumentunut markkina ja energian hinta

– Meillä on takanamme merkillinen vuosi. Olimme talouden huippusuhdanteessa, vaikka kriisi oli päällä. Suomalaisillakin optimismi oli huipussaan, Murto kommentoi tuloksia.

Hän huomauttaa, että kuluva vuosi on erilainen kuin edellinen. Siihen vaikuttavat erityisesti geopolitiikka ja inflaatio.

Murto seuraa nyt erityisesti, onko markkina Yhdysvalloissa ylikuumentunut ja pitää silmällä maan korkopolitikkaa. Inflaatio on maassa ennätyskorkealla.

Euroopassa inflaatio on maltillisempi ja keskittyy erityisesti energiamarkkinoihin. Tässä näkyy selvästi Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne. Jos se eskaloituu Venäjän sotilaalliseen operaatioon, tilanne vaikuttaa energiamarkkinoiden kautta myös meidän arkeemme.

Murron kokemuksen mukaan markkinat ovat yleensä naiiveja eivätkä halua nähdä tulevia konflikteja.

Inflaation ja korkojen kehitystä seuratessaan Murto erottaa Yhdysvaltain ja Euroopan kehityksen toisistaan. Hän kertoo käytännön esimerkkinä partureiden palkkojen kehityksen USA:ssa: heidän vuosipalkkojensa muutos on plussalla noin 30 prosenttia.

– Mikäli keskuspankki onnistuu koronnostossa ja saa inflaation laskuun, vuoden kuluttua inflaatio ei ole riskikartalla kärjessä. Mutta jos keskuspankki on myöhässä ja joutuu tappamaan kasvun, Yhdysvalloista tulee keskeisin riskiskenaario.

Kaikkein huonoin tilanne seuraa silloin, jos inflaatio lähtee holtittomaan laukkaan.

– Toivon mukaan tuo skenaario ei toteudu. Kasvun tappaminen on sittenkin pienempi riski, Murto kommentoi.

Euroalueen luvut ovat rauhallisempia ja toistaiseksi keskittyvät energian hintaan. Suomessa kohonneet inflaatioluvut eivät näy ainakaan toistaiseksi palkkavaatimuksissa.

Investoinnit Venäjälle pysähtyivät

Murto seuraa tarkkaan myös Euroopan ja Yhdysvaltain talouden riippuvuutta Venäjästä. Yhdysvalloissa ollaan Venäjää kohtaan valmiimpia koviin taloudellisiin sanktioihin kuin Euroopassa. Kiristyvillä sanktioilla olisi vaikutusta suomalaiseen arkeen.

Suomalaisten yritysten kannalta itänaapurin tilanne on joka tapauksessa muuttunut ja muuttuu Murron mukaan pitkäksi aikaa. Bisnesmahdollisuutemme ovat eläneet Venäjän muutosten mukana, ja perestroikan jälkeen maa oli investoinneille suuri mahdollisuus.

– Olemme liukuneet nyt takaisin Neuvostoliiton aikaan, ja investoinnit Venäjälle ovat pysähtyneet. Yritys kerrallaan on vetäytynyt markkinasta, enää harvat ovat mukana.

Murron oma tuntuma on, että mitä tahansa Ukrainassa tapahtuu, vahingot ovat pitkäaikaisia. Suomalaisittain on hänen mielestään suuri harmi, että investointivetoisuus on loppunut. Murto seuraa tarkoin myös Kiinaa, sillä maan avautuminen toi jättimäiset markkinat. Vaikka Kiinan kasvuluvut ovat laskeneet, maa on edelleen pitänyt kasvua yllä.

Mutta sielläkin tilanne on muuttunut.

– Kiina on lähtenyt eristäytymään. Iso markkina on edelleen mielenkiintoinen mutta myös aiempaa isompi kysymysmerkki.

Kuluttaminen siirtyi tavaroihin

Reiman Björklund yllättyi CEO Survey -selvityksen optimismista. Hän pohtii, selittyykö optimismi ainakin osittain sillä, että maailma on palautumassa pandemia-ajasta.

Kuluttajakaupan asiantuntijana hän huomauttaa, että ostovoima on vielä vahva.

Löysä raha näkyy. Kuluttaminen siirtyi pandemian takia palveluista tavaroihin. Kuluttajamarkkina on jännittävä makrotalouden suure, sillä rahat kulutetaan jonnekin. Kun ei ole päästy matkustamaan, on kunnostettu kotia ja ulkoiltu.

Erityisen kova kulutusmarkkina on ollut Yhdysvalloissa, mutta ennakkotilausten määrä on edelleen vahva myös Euroopassa. Toisaalta myös varastot ovat kasvaneet. Björklund uskoo edelleen myös Kiinaan. Vaikka talouden lukemat ovat tulleet alaspäin, markkina on niin valtava, että siihen mahtuu myös kasvua.

Lasten hankkiminen on Kiinassa kallista, mutta kattavan eläkejärjestelmän puuttuessa lapsesta kasvaa vanhempiensa eläkkeiden maksaja. Björklund kertoo Kiinaa kiinteästi seuraavana, että jälkeläisten tulevasta menestyksestä tuli vanhemmille kilpailu, jossa jo päiväkoti-ikäiset istutettiin saksan tunneille.

– Valtio päätti puuttua tilanteeseen ja kielsi kaiken muun koulun ulkopuolisen lasten kouluttamisen paitsi urheilun.

Hän pohtii, että Reiman kaltaisen kuluttajayrityksen on mietittävä tarkkaan, mitä kuluttajat oikeasti tarvitsevat. On selvää, että esimerkiksi fyysistä jakelua tarvitaan edelleen, vaikka verkkokauppa kasvaa nopeasti.

Vastuullisuutta mahdotonta sivuuttaa

Varman Murto ja Reiman Björklund pitävät CEO Surveyn tuloksia hyvin mielenkiintoisina, ja samaa mieltä on myös UPM:n Pesonen. Hän pohtii, mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat yritykset integroimaan kestävyyden ja vastuullisuuden kiinteästi strategiaansa ja toimintaansa.

UPM:llä tämän taustalla on ennen muuta toimiala: yhtiö on biomateriaalia tuottava monialainen kasvuyhtiö.

– Ilmastonmuutoksella on merkittävä rooli metsien terveessä kasvussa ja monimuotoisuuden kehittymisessä. Meillä biodiversiteetti on ollut strategiassa mukana vuodesta 1999 asti, taisimme olla tässä ensimmäisiä.

Pesonen kertoo haluavansa ymmärtää ja selvittää ilmastokysymyksiä tarkoin päätöksenteossaan. Selvitys tehtiin myös, kun UPM alkoi suunnitella maailman suurinta ja tehokkainta sellutehdasta Uruguayhin.

– Kansainväliset tutkimuslaitokset laativat skenaariot oman toimintamme ilmastovaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäbiomassaan.

Nyt on selvillä, että esimerkiksi Uruguayssa yhtiöllä on hiilinieluja: yhtiö käyttää vähemmän biomassaa kuin mitä sitä kasvaa vuosittain. Vastuullisuus ilmastokysymyksineen ovat keskeisiä myös UPM:n innovaatioissa. Pesonen kertoo tuoreena esimerkkinä yhteistyön Coca-Cola Companyn kanssa. UPM alkaa valmistaa kansainväliselle jätille juomapullojen biopohjaista materiaalia.

Pesosen oman strategisen ajattelun taustalla ovat globaalit megatrendit, joihin ilmastonmuutoksen lisäksi kuuluvat muun muassa kaupungistuminen, aasialaisten uusien sukupolvien keskiluokkaistuminen ja verkkokauppa.

Megatrendit vaikuttavat strategiaamme ja tulevaisuuden tuotteiden suunnitteluun. Vastuullisuudesta on tullut tapa ajatella asioita sekä tehdä uusia ja kestäviä ratkaisuja.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kehittää fossiilisten raaka-aineiden korvaajia. Myös geopolitiikalla on iso rooli, ja maailman tapahtumat ovat jatkuvasti myös Pesosen seurannassa. Suomessa puolestaan huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi logistiikkaan, toimintavarmuuteen ja veropolitiikkaan.

– Ennustettavuus on äärimmäisen tärkeää, sillä meidän kvartaalimme on 25 vuotta.

Varman Murto puolestaan kertoo yhtiön saaneen paljon positiivista palautetta linjauksistaan. Varman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä sijoitussalkusta viidennes on sijoituskohteissa, jotka suoraan tai välillisesti hillitsevät ilmastonmuutoksen etenemistä. Sijoitussalkun on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Murto sanoo seuraavansa hyvin kiinnostuneena, kuinka EU:n taksonomia alkaa ohjata yhtiöiden toimintaa, vaikuttaa osakesijoittajiin sekä näkyä yritysten raportoinnissa. Vastuullisuus nousee esiin myös Reiman Björklundin näkemyksissä. Hän kertoo vastuullisuuden olevan ehdottoman keskeistä yhtiön toiminnassa.

Käytännössä tämä näkyy vaikkapa siinä, että 80 prosenttia yrityksen käyttämistä materiaaleista on vastuullisesti tuotettuja.

Lisää hiilineutraaliuden sitoumuksia

Toimitusjohtajamme Mikko Nieminen kiinnittää tutkimuksen tuloksissa huomiota yritysten hiilineutraaliuden sitoumuksiin. Vain puolet vastaajista kertoi yrityksellään jo olevasta tai tulossa olevasta hiilineutraaliuden sitoumuksesta.

– Pidän tulosta melko alhaisena. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tuo osuus kehittyy jatkossa, Nieminen sanoo.

Myös hän seuraa tarkoin EU:n taksonomian vaikutuksia sijoittajien toimintaan.

– ESG:n tavoitteet tiukkenevat edelleen. Ilmastonmuutos on iso uhka mutta samalla iso mahdollisuus. Suomalaiset yhtiöt ovat hyvissä asemissa, Nieminen kommentoi.

Lue lisää Global CEO Survey -tutkimuksestamme täältä.