PWC Uutishuone

Trendejä ja sammakoita

Laitapa Googlen hakukenttään sana trendit, niin saat runsaasti osumia syksyn tai talven muotivinkkeihin tai hiustyyleihin. Löytyy myös vihjeitä siitä, että uusia trendejä ovat mieshuoneet eli man cavet, cup caket ja kaikenlainen yksilöllistyminen. Kaipa nämä jonkinasteisia ilmiöitä ovat, ja joistakin niistä voi tulla ihan oikea trendikin.

Mielestäni termi trendi on hieman liikaa kaikkea, kun sen yhteydessä voi näköjään puhua milloin mistäkin. Yksi hankaluus tulee siitä, että trendi voi olla nousemassa oleva, jo vahvasti vaikuttava tai myös kaikkiin vaikuttava megatrendi.

Toinen ongelma tulee siitä, että huomaan itse ajattelevani trendin yhteydessä, että se olisi jokin uusi asia. Vähän niin kuin muotikatalogi kertoo tulevan sesongin värit ja tyylit, kertoo jokin muu maailmantilan katalogi yhteiskunnalliset tai talouselämään liittyvät uudet jutut eli trendit. Missään ei taida kuitenkaan olla trendipoliisia, jolla olisi asema sanoa, mitkä menossa olevista tai vahvistuvista virtauksista ansaitsevat tulla määritellyiksi trendeiksi.

Ajatushautomoille ja tutkimuslaitoksille voisin melkein suoda trendipoliisin statuksen, sillä ne voisivat olla siihen rooliin päteviä tehdessään perusteellista työtä tutkimustulosten ja asiantuntijoiden ajatusten ja näkemysten pohjalta.

World Economic Forumin vuotuinen raportti Global Risks kertoo trendien olevan pitkäaikaisen kehityksen tuloksena syntyneitä kaavoja, jotka voivat vahvistaa riskejä tai niiden välisiä suhteita. Tällaisia tuloksia olin odottanut Googlen tarjoavan minulle trendi sanalla muotivärien sijaan, mutta niin kauaksi hakutuloksissa ne jäivät, etten jaksanut sinne asti selata.

Trendiin liittyvä pinnallisuuden piirre voi valitettavasti jättää varjoonsa todelliset isot, usein hitaasti kehittyneet ilmiöt, kuten vaikkapa ilmastonmuutoksen. Olemme kyllä kuulleet siitä, mutta asian merkitys seikkana, jolle pitää alkaa tosissaan tehdä jotain, ei kuitenkaan ole kirkastunut.

Pariisin ilmastokokous alkaa viikon päästä. Sinne kokoontuville ilmaston lämpenemisen seurausvaikutukset ovat tiedossa. Moni on tehnyt vuosikausia töitä sen eteen, että Pariisissa päästäisiin sopimukseen kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä. Toivottavasti kansallisessa politiikassa mukana olevat jaksaisivat nyt kurottaa näköalansa vaalikautta pitemmälle ja kantaa vastuunsa sukupolvien yli.

Tämä taitaa olla jo klisee, mutta väistämättä tulee mieleen tarina sammakosta, joka ei kestä joutumista kiehuvaan veteen vaan loikkaa sieltä välittömästi. Sama sammakko selviää huomattavan kuumista olosuhteista, jos se päätyy hiljalleen lämpenevään vesikattilaan. Mutta huonosti siinä vaihtoehdossa lopulta käy, kun vesi vain kuumenee ja sammakko jatkaa uiskenteluaan kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Kunnes sitten kuitenkin tapahtuu.

Kunhan ei meille koittaisi sammakon kohtalo ilmastonmuutoksen kanssa. Trendeinä esitellään kaikenlaisia muutoksia, joista osa erottuu uutuudellaan, osa outoudellaan. Mutta ne erottuvat, ja niihin kiinnitetään huomiota. Ilmaston lämpeneminen puolestaan on sen verran hidas ilmiö, ettei sitä huomaa vertaamalla tätä vuotta viime vuoteen. Tarvitaan pitempiaikaista tieteellistä tutkimusta ja monen seikan yhteisvaikutusten ymmärtämistä. Ilmastonmuutos etenee, vaikkemme siihen uskoisi tai sitä ymmärtäisi. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät. Sillä kuten Naomi Klein toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa 20.11., ilmastonmuutokseen reagoimattomuus alkaa olla jo moraalinen kysymys. Se vain yksinkertaisesti on väärin. Eikä sen sammakonkaan kohtalo niin kadehdittava ollut, vaikka uiskentelikin vielä pitkään