PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Valtioneuvosto on julkaissut 16.6.2023 päivätyn tulevan hallituksen hallitusohjelman. Hallituksen tavoitteena finanssipolitiikassa on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Hallitus ei aio kiristää kokonaisveroastetta. Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan mm. kotitalouksien ostovoiman kohentumista, talouskasvua ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. 
Hallitusohjelmassa luvataan pitää yhteisöverokanta kilpailukykyisellä tasolla ja reagoida verrokkimaissa tapahtuviin muutoksiin. Hallitus haluaa myös nostaa yrittäjyyden ja omistamisen arvostusta. Listaamattomien yritysten osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilyvät ennallaan. Perintöveron maksuaika pidennetään 10 vuoteen. 
Ansiotuloverotusta kevennetään pieni- ja keskituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla, joiden vaikutus verotuottoihin on arvioitu 405 miljoonaan euroon. 
Hallitus ei valmistele maakuntaveron käyttöönottoa. Hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla pyritään korjaamaan verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymistä. Samalla maapohjan kiinteistöveron alaraja nostetaan 1,3 %:iin, jonka vaikutus verotuottoihin on arvioitu olevan 110 miljoonaan euroa.  
Lisäksi tehdään sijoitusrahastojen verosääntelyn korjaus EU-oikeuden vaatimustasolle. Tämän voi tulkita tarkoittavan mahdollisuutta soveltaa verovapautta myös muihin kuin sopimusperusteisiin rahastoihin. 
Välillinen verotus
Arvonlisävero
Välillisen verotuksen odotetuin asia oli arvonlisäverokantojen mahdollinen nosto. Vaalien alla mikään puolueista ei vero-ohjelmissaan juurikaan korotuksista puhunut, mutta valtionvarainministeriö julkaisemassa verokartoituksessa pidetään alennettujen verokantojen korotuksia suositeltavana tapana laittaa valtiontaloutta kuntoon. Hallitusohjelmassa valittu veronkiristys on maltillinen, koska korotettavaksi suunnitellaan vain alimman 10 %:n verokannan nostaminen 14 %:n verokantaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion verotuottoja noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. 
Muutoksella ei vähennetä verokantoja, koska 10 %:n verokantaan on edelleen tarkoitus jättää sanoma- ja aikakauslehtien myynti. Vaikka hallitusohjelmassa monin tavoin esitetään tukea (työhön)liikumiselle, henkilökuljetusten verokantaa ehdotetaan myös nostettavaksi 14 %:iin. Vielä tammi-maaliskuussa henkilöliikenteeseen sovellettiin väliaikaisesti 0 %:n verokantaa. 
Hallitusohjelmassa esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa käytettäväksi direktiivimuutosta alennettujen verokantojen aikaisempaa vapaammasta käyttämisestä ja alennetaan inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen verokantaa alennettuun 14 %:n verokantaan. Asia ei ole kaikissa valtioissa mennyt näin helposti. Brexitin kannattajat nimittäin aikoinaan perustelivat eroa EU:sta sillä, kuukautissuojien verokantaa ei kyetty laskemaan 0 %:iin sen aikaisen eikä nykyisenkään direktiivin voimassa ollessa. Asiaan vaikutti myös Irlannin soveltama 0 %:n arvonlisävero.
Mystisempi kirjaus hallitusohjelmassa koskee liikuntaa. ”Selkiytetään liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.” on kannatettava ajatus, joka esiintyi KD:n vaaliohjelmassa. Se on samassa tasossa äitiyspakkauksen pallon kanssa, mutta hieman hankala selkiyttää, kun arvonlisäverolaki antaisi mahdollisuuden laajaan alennetun verokannan käyttämiseen. Sen sijaan verohallinto ja tuomioistuin ovat omissa rooleissaan pyrkineet lain kapeaan tulkintaan, joiden muuttaminen ilman lainmuutosta ei liene valtioneuvoston tehtävä. 
Ihmisten hyvinvointi ja liikunta oli kiitettävästi mukana hallitusohjelmassa ja onneksi terveysperusteiseksi veroksi nimetty ruokavero ei saanut sijaa hallitusohjelmassa. Sen sijaan todettiin, että vapaaehtois- ja talkootyö on liikunnan harrastamisen kivijalka. Ohjelmassa luvataan, että hallitus turvaa liikunnan vapaaehtoistyön varmistaen, ettei tarpeeton byrokratia ole este seurojen ja järjestöjen toiminnalle tai tapahtumien järjestämiselle. Toivottavasti tämä tarkoittaa yhdistysten, muidenkin kuin vaan liikunnan, toiminnan verotuksen järkiperäisen tulkinnan jatkumista.
Työnantajien liikunnan edistämistä voitaisiin hyvinkin tukea lainmuutoksella, jolla varmistettiaisiin, että työantajan tarjoamat liikuntamahdollisuudet kuten liikuntakerhot, kuntosalit, tyhy- ja tykytilaisuudet sekä liikuntapaikkaliput olisivat vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Esitimme jo 2017 opetus- ja kulttuuriministeri Sanna Grahn-Laasosen asettamalle ja Harry Harkimon vetämälle työryhmälle liikuntapalvelujen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Se on edelleen hyvä mahdollisuus edistää liikunnan palvelujen käyttämistä.
Hallitus tukee siirtymää kohti reaaliaikataloutta edistämällä mm. yritysten liiketoiminnan tositteiden, kuten verkkolaskujen ja sähköisten kuittien, siirtymistä digitaalisessa muodossa eri osapuolten välillä ajantasaisesti ja turvallisesti. Kaikki tuo on tervetulluta ja verohallinto jatkaa valtionhallinnon digitalisoinnin veturina. Hallitusohjelman liitteessä olevissa verolinjauksissa on ilmeisesti samaan asiaan liittyvä hämmentävä lausuma, jonka mukaan hallitus lupaa selvittää realiaikaiseen ilmoitusmenettelyyn siirtymistä arvonlisäverotuksessa. Koska realiaikainen raportointi on kesken Euroopan unionin neuvostossa ja osa yhtä suurimmista hankkeista EU:n yhteisessä arvonlisäverokehyksessä eli komission ehdotuksessa “VAT in the Digital Age”, ei ole mitään järkevää syytä tehdä nopeita päätöksiä ennen kun eurooppalainen yhteisstandardi on olemassa. Toki tutkia saa ja sitä tehdään nähdäkseni komissiossa par’aikaa.
Hallituksen lupaus sujuvoittaa veronkantoa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta on kaikkia verolajeja koskeva, mutta erityisesti oma-aloitteisten verojen osalta tervetullut kirjaus. Esimerkiksi hyvin toiminut tilikausipalautus voitaisiin palauttaa työkalupakkiin, jolloin veronmaksaja, joka kantaa valtion puolesta verot kuluttajilta saisi oikeusturvaa tehokkaammin kuin nykyisessä menettelyssä.
Hallitus aikoo myös selvittää laajassa yhteistyössä veropoikkeuksesta johtuvia vaikutuksia mantereen ja Ahvenanmaan välisissä (posti- ja tavara) lähetyksissä.
Valmisteverot
Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn ja liikkumisen verotusta. Korkeat liikkumisen kustannukset heikentävät työn vastaanottamisen kannustimia. Tätä osittai tarkoittanee  hallitusohjelman valmisteverotukseen liittyvä kirjaus, jossa hallitus lupaa käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen, jonka liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö toteuttavat yhteistyössä. Liikenteen verojen tuotto alenee tulevaisuudessa niin kuin haittaveroilla on tavoitteenakin.  
Edellisen hallituksen aikana tehtiin kaksi työryhmämietintöä liikenteen verotuksesta, joten ilmeisesti ne ovat uudistuksen pohjana.
Hallitusohjelmassa luvataan, että liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden eli jakeluvelvoitteiden muutosten takia. Vuosien 2025–2027 aikana jakeluvelvoitteen noston vaikutus polttoaineiden hintaan kompensoidaan esimerkiksi jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla, liittämällä muun muassa liikennesähkö jakeluvelvoitteeseen ja polttoaineverotuksen hiilidioksidikomponentia keventämällä 100 miljoonalla eurolla. Hallitus lupaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan painottaa polttoaineiden verotuksessa uusiutuvan jakeen veron keventämistä. Lisäksi biopolttoaineiden kestävää käyttöä luvataan olla rajoittamatta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Melkoista taiteilua vihreän siirtymän ja polttoaineiden hinnan kohoamisen välillä, koska biokomponentit ovat polttoaineissa edelleen kalliimpia kuin fossiilinen (hiilidioksidi)komponentti.
Hallitus lupaa parantaa kannustimia lämmön ja muun energian (sähkön) kausivarastointiin sähkötarpeen vuodenaikaerojen lieventämiseksi muun muassa poistamalla kaksinkertaisen verotuksen kaikista sähkön varastointimuodoista. Varastointitekniikoiden lisääntyessä tämä lupaus on energiatoimialalle ja energian käyttäjille merkittävä.
Merituulivoiman pelisääntöjä selkeytetään toteuttamalla lainsäädäntöhanke, jossa Suomen talousvyöhykkeeseen kuuluvia vesialueita koskeva lainsäädäntö, lupaprosessit sekä korvaus- ja veroasiat määritellään viipymättä. Verotuksen osalta säännökset lienevät valmiina eikä tulkinnan ei pitäisi viedä pitkään.
Hallitus aikoo selvittää myös jäteveropohjan laajentamista varmistaen kuitenkin, ettei verorasitus kohdistu alkutuotantoon, kotitalouksille eikä yritysten maksutaakka nouse kohtuuttomasti eli yrityksille lisää verorasitusta, mutta ei kohtuuttomasti. Ainakaan suoraa viittausta esimerkiksi muoviveroon ei hallitusohjelmassa ollut, mutta toisaalta sitä valmistellaan EU:ssa ja hallitus sitoutuu edistämään Eu:n hankkeita luonnollisesti. Muoviverosta on ainakin joissain puheenvuoroissa uumoiltu EU:n omien varojen veroa, jolloin suoraa fiskaalista hyötyä siitä ei ole.
Jo vakiintuneesti tupakkaverolle suunnitellaan 100 miljoonan euron nostoa, mutta uutena verotuksen kohteena hallitus tavoittelee nikotiinipussien verotusta. Toisin kuin nuuska nikotiinipussit ovat ainakin toistaiseksi sallittuja myydä ja käyttää Suomessakin.
Hallitus kaavailee 20 miljoonan euron lisäystä verotuloihin alkoholin verkkokaupassa ostajilta. Tämä merkinnee joko valvonnan lisäämistä tai etäostamisen nykyistä laajempaa sallimista. Alkoholijuomien veronkorotuksilla on tarkoitus saada verotuloja lisää 40 miljoonaa euroa ja tämä kohdistuu väkeviin alkoholijuomiin ja viineihin, kun oluen verotusta on tarkoitus keventää 25 miljoonalla eurolla. 
Toisaalta virvoitusjuomaveron tuottoa lisätään, kuten hallitus on kirjannut “maltillisesti”, 30 miljoonalla eurolla. Tämän toteuttamistapa on varmasti ainakin osittain kiinni komission tutkittavana olevan virvoitusjuomaverolain muutoksesta.
Välillisen ja välittömän veron väliin jäävän väylämaksun osalta hallitus lupaa meriliikenteen väylämaksun puolituksen pysyväksi vuodesta 2024 alkaen.
Välitön verotus
Keskeiset esitetyt muutokset välittömään verotukseen
Edellä mainittujen muutosten lisäksi hallitusohjelma sisältää useita muita toimia, joita hallitus kaavailee seuraaville vuosille:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Matkakuluvähennyksen omavastuun asteittainen nosto 900 euroon nykyisestä 750 eurosta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ikään perustuva työtulovähennys uudelleenkohdennetaan poistamalla ylimääräisen työtulovähennyksen alle 65-vuotiailta ja kaksinkertaistamalla 65 vuotta täyttäneiden korotus 1 200 euroon</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen työskentelyaika pidennetään 7 vuoteen nykyisestä 4 vuodesta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Perheellisille on tulossa lapsilukuun perustuva työtulovähennys</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kotitalousvähennyksen korotusta jatketaan vuoteen 2024 kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumistilanteisiin. Fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus tullaan sisällyttämään kotitalousvähennyksen piiriin.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Verotuksen ylintä progressioporrasta, eli ns. solidaarisuusveroa, jatketaan vaalikauden loppuun 150 000 euron tasolla</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Osakesäästötilin maksimisijoitusrajaa korotetaan 100 000 euroon nykyisestä 50 000 eurosta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Metsävähennystä korotetaan 15 %-yksiköllä 60 %:sta 75 %:iin</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Maatalouden tasausvarausta nostetaan 25 000 euroon nykyisestä 13 500 eurosta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Maatalouden vuokratulojen verokohtelua yhdenmukaistetaan, jolloin vuokratulot verotetaan jatkossa pääomatulona</li>
</ul>
Omistajien verotus
Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta muuteta. Nykyinen malli, jossa pääomatulo-osingon määrän perustana on yhtiön nettovarallisuus, säilyy siis ennallaan. Myöskään pääomatuloverokantoihin ei olla tekemässä muutoksia.
Hallitus tulee toteuttamaan perintöveron maksuajan pidennyksen 10 vuoteen. Esimerkiksi laajaomisteisille perheyrityksille ja alaikäisille perinnönsaajille, jotka eivät voi saada perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta, uudistus on erittäin tervetullut. Jos huojennus ei sovellu, perintövero tulee nykyisin käytännössä kerralla maksuun noin 1-2 vuoden kuluessa perintösaannosta, joten uudistus mahdollistaa perintöveron rahoittamisen huomattavasti pidemmän aikavälin osinkovirroilla. Uudistus helpottaa perintöveron rahoittamista myös muissa perintötilanteissa, joissa omaisuus ei ole helposti likvidoitavissa tai sitä ei haluta perintöveron maksamiseksi myydä. Saamiemme tietojen mukaan maksuajan pidennys ei koske lahjaverotusta, vaan ainoastaan perintöverotusta.
Hallitusohjelmassa selvitettäväksi asetettaviin veromuutoksiin on kirjattu myös perintöverotuksen korvaaminen luovutusvoittoverotuksella. Hallitusohjelmassa puhutaan terminologisesti vain perintöveron korvaamisen selvittämisestä, mutta ilmeisesti tässä on tarkoitettu sekä perintö- että lahjaverotuksen mahdollista korvaamista luovutusvoittoverotuksella eli ns. Ruotsin mallia. Ruotsissa perintö- ja lahjaverotus poistettiin vuoden 2005 alusta lähtien ja nykyisin voimassa on malli, jossa perinnönsaajat eivät maksa veroa perinnön saamisen yhteydessä, vaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan. 
Perintöverotuksen poistamista koskevan uudistuksen toteutumisen todennäköisyys ei ole välttämättä kovin korkea &#8211; edellisten hallitusten ohjelmiin selvitettäväksi kirjatut muutokset ovat toteutuneet vaihtelevasti. Lisäksi on huomattava, että hallitusneuvotteluissa mukana olleista puolueista ainoastaan RKP:n vaaliohjelmaan sisältyi esitys perintö- ja lahjaverolain poistamisesta. On siis mahdollista, että tämän hallituksen aikana lähinnä laaditaan virkamiesvoimin kattava selvitys tällaisesta mallista, ja mahdollinen poistamispäätös jää myöhemmille vaalikausille. Perintöveron poistamista selvittämään asetettavan työryhmän työ valmistunee joka tapauksessa todennäköisesti aikaisintaan muutamien vuosien kuluttua. 
Selvitettäväksi asetetut välitöntä verotusta koskevat kirjaukset
Hallitus asettaa selvitettäväksi monia asioita hallituskaudella, mm: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Korkovähennysrajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajentaminen suurten energiahankkeiden (mm. Mankala-yhtiöt) osalta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuuksien ja mahdollisten yhdenmukaistamistarpeiden (IFRS) selvittäminen</li>
</ul>
Selvittäminen ei kuitenkaan tarkoita, että asioiden valmistelusta eteenpäin olisi vielä laajempi poliittinen tahtotila tässä vaiheessa.

Tuoreen hallitusohjelman verotusta koskevat muutosehdotukset

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Anne Launis

Harri Pettersson

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa