Tutkimus: Tekoälyä käyttävät kasvattavat etumatkaansa muihin – kolmannes työntekijöistä kokee säännöllisesti ylikuormitusta
Päivittäin generatiivista tekoälyä käyttävät työntekijät ovat tuottavampia, kokevat työpaikkansa varmemmaksi ja saavat parempaa palkkaa, osoittaa PwC:n tuore Workforce Hopes & Fears -tutkimus. Samaan aikaan yli kolmannes (35 %) työntekijöistä tuntee viikoittain olonsa ylikuormittuneeksi. Tutkimukseen haastateltiin lähes 50 000 työntekijää 48 maasta ja 28 eri sektorilta.
Päivittäin generatiivista tekoälyä käyttävät työntekijät ovat tuottavampia, kokevat työpaikkansa varmemmaksi ja saavat parempaa palkkaa, osoittaa PwC:n tuore Workforce Hopes & Fears -tutkimus. Samaan aikaan yli kolmannes (35 %) työntekijöistä tuntee viikoittain olonsa ylikuormittuneeksi. Tutkimukseen haastateltiin lähes 50 000 työntekijää 48 maasta ja 28 eri sektorilta.
Globaalin Workforce Hopes & Fears -tutkimuksen mukaan generatiivista tekoälyä päivittäin käyttävät työntekijät ovat tekoälyä harvemmin hyödyntäviin työntekijöihin verrattuna havainneet todennäköisemmin konkreettisia hyötyjä tuottavuudessa (92 % vs. 58 %), työpaikkansa varmuudessa (58 % vs. 36 %) ja palkassa (52 % vs. 32 %).
Vaikka yli puolet (54 %) työntekijöistä sanoo käyttäneensä tekoälyä työssään viimeisen vuoden aikana, vain 14 prosenttia tutkimukseen vastanneista käyttää generatiivista tekoälyä joka päivä ja vielä pienempi osuus (6 %) hyödyntää agenttista tekoälyä päivittäin. Tekoälyyn suhtaudutaan kuitenkin yleisesti ottaen varsin myönteisesti: tutkimukseen vastanneet ovat kaksi kertaa todennäköisemmin kiinnostuneita tai innostuneita siitä, miten tekoäly vaikuttaa heidän työhönsä, kuin huolissaan tai hämmentyneitä sen vaikutuksista.
“Tekoälyn käyttöönotto on muutos, joka vastaa muita ajattelun ja toimintatapojen uudistuksia. Uteliaat ja ennakkoluulottomat lähtevät ensin rohkeasti kokeilemaan ja oppivat eniten. Meidän kaikkien kannattaa haastaa itsemme joka päivä hyödyntämään tekoälyä”, PwC Suomen henkilöstöjohtaja Tytti Bergman sanoo.
Tutkimuksen mukaan organisaatiot voisivat kuitenkin tukea työntekijöitä paremmin tekoälytaitojen kehittämisessä. Vain puolet tutkimukseen vastanneista ei-esihenkilötehtävissä työskentelevistä tuntee pääsevänsä käsiksi tarvittaviin oppimis- ja kehittymismahdollisuuksiin, kun taas esihenkilöistä näin ajattelee 66 prosenttia ja ylemmistä johtajista 72 prosenttia. Samaan aikaan tekoälyä jo käyttävät kasvattavat etumatkaansa: tekoälyä päivittäin hyödyntävistä työntekijöistä peräti 75 prosenttia kertoo, että heillä on tarvittavat resurssit oppimiseen ja kehittymiseen, kun taas tekoälyä harvemmin käyttävistä vain 59 prosenttia kokee samoin.
“Usein paras tapa oppia uutta teknologiaa on pienen perehdytyksen ja kokemusten jaon jälkeen itse testaten. Siksi kokeilukulttuuri sekä jatkuvaan oppimiseen kannustava ympäristö arkisine esimerkkeineen, selkeine ohjeineen ja täsmäkoulutuksineen ovat tärkeässä roolissa”, Bergman toteaa.
”Työntekijät, jotka käyttävät tekoälyä päivittäin, hyötyvät. Jotta hyödyt skaalautuisivat, yritysten on mentävä pelkkää koulutusta pidemmälle ja edistettävä tekoälyn kokeilemista kaikilla organisaation tasoilla. Onnistuminen tässä ratkaisee, tuleeko tekoälystä todellinen kasvun ja arvonluonnin moottori vai hukattu mahdollisuus”, PwC Suomen partneri ja strategiakonsultoinnin vetäjä Juuso Laatikainen jatkaa.
Yhteinen näkemys tulevasta vahvistaa työntekijöiden motivaatiota
Tutkimuksen mukaan johdon tavoitteista yhtä mieltä olevat työntekijät ovat 78 prosenttia motivoituneempia kuin ne työntekijät, jotka eivät allekirjoita tavoitteita. Samaan aikaan ilmassa on myös merkkejä stressistä: ainoastaan hieman yli puolet (53 %) vastanneista suhtautuu vahvan optimistisesti roolinsa tulevaisuuteen. Myös luottamus ylimpään johtoon jakautuu: organisaation tavoitteet kokee ymmärtävänsä 64 prosenttia vastanneista. Matalinta luottamus on ei-esihenkilötehtävissä työskentelevillä ja Z-sukupolvella.
“Mitä osallistavammin strategiaa rakennetaan ja mitä selkeämmin siitä viestitään, sitä helpompaa työntekijöiden on ymmärtää, mitä heiltä odotetaan ja miksi. Esihenkilöiden rooli strategian tulkkeina ja uusien kokeiluiden kannustajina on keskeinen, sillä he ovat lähimpänä yksittäisten työntekijöiden arkea”, Bergman kommentoi.
Samaan aikaan yli puolet (55 %) työntekijöistä kokee taloudellista painetta ja yli kolmasosa (35 %) tuntee olonsa ylikuormittuneeksi vähintään kerran viikossa. Erityisen kuormittunutta on Z-sukupolvi, jolla osuus nousee peräti 42 prosenttiin.
”Jatkuvien muutosten keskellä avainasemassa on kyky palautua haasteista ja hyväksyä niitä asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Resilienssitaidot eivät ainoastaan auta meitä selviytymään stressaavista tilanteista, vaan ne tukevat työn hallinnan tunnetta ja parantavat työhyvinvointia”, Bergman sanoo.
Global Workforce Hopes & Fears -tutkimuksesta
Tutkimukseen haastateltiin 49 843 työntekijää 48 maassa ja alueella sekä 28 toimialalla. Raportin luvut on painotettu kunkin maan työikäisen väestön sukupuoli- ja ikäjakauman mukaan, jotta työntekijöiden näkemykset olisivat mahdollisimman edustavia kaikilla suurilla alueilla.
Global Workforce Hopes & Fears -tutkimusraportti
