PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Parhaillaan on vireillä myös muita työoikeuden näkökulmasta merkittäviä lakimuutoksia, kuten yhteistoimintalain kokonaisuudistus. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.</p>
<h2>Työsopimuslain ja yhteistoimintalain määräaikaiset muutokset</h2>
<p>Työsopimuslakia ja yhteistoimintalakia koskevat väliaikaiset muutokset ovat olleet voimassa 1.4.2020 alkaen ja niiden voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Vuoden 2021 alusta lähtien palataan noudattamaan edellä mainittujen lakien säännöksiä niiden normaalissa muodossa.</p>
<p>Määräaikaisten lakimuutosten osalta on hyvä huomioida muutosten lakiin kirjatut siirtymäsäännökset, jos tarkoituksena on vähentää työvoimaa vielä loppuvuoden aikana. Käymme alla lyhyesti läpi lakimuutosten siirtymäsäännökset:</p>
<h3>Yt-neuvotteluaika</h3>
<p>Lomautusta koskevia yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lyhennettiin 14 päivästä ja kuudesta viikosta molemmista viiteen päivään. Kutsu neuvotteluihin on annettava näin ollen viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Jotta viiden päivän neuvotteluaikaa voidaan käyttää, neuvottelun on alettava viimeistään 31.12.2020.</p>
<h3>Lomautusilmoitusaika</h3>
<p>Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin viiteen päivään. Työntekijälle on näin ollen annettava lomautusilmoitus viimeistään 31.12.2020, jotta viiden päivän lomautusilmoitusajan soveltaminen on mahdollista. Lomautusilmoitus on annettu, kun työntekijä on saanut ilmoituksen tiedoksi.</p>
<h3>Määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen</h3>
<p>Määräaikaisten muutosten voimassaoloaikana määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on ollut mahdollista samoin edellytyksin kuin työntekijän, joka työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisen työntekijän lomautuksen on alettava viimeistään 31.12.2020, jotta lomauttaminen on mahdollista.</p>
<h3>Työsuhteen purkaminen koeaikana</h3>
<p>Koeaikapurku on lakimuutosten voimassaoloaikana mahdollista myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Tämä koskee myös määräaikaisia työsuhteita. Jos määräaikaisessa työsopimuksessa on siis koeaikaehto, koeaikapurku on mahdollinen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, vaikka työsopimuksessa ei olisi irtisanomisehtoa. Purkamisen on tapahduttava viimeistään 31.12.2020.</p>
<h3>Työntekijän takaisinottoaika työsuhteen päättymisen jälkeen</h3>
<p>Kun työntekijä on irtisanottu määräaikaisten lakimuutosten voimassaoloaikana, takaisinottovelvollisuusaika on yhdeksän kuukautta. Jos työsopimus siis irtisanotaan ja työsuhteen päättymisilmoitus on toimitettu työntekijälle tiedoksi viimeistään 31.12.2020, työnantajan on noudatettava yhdeksän kuukauden mittaista takaisinottoaikaa.</p>
<h2>Yhteistoimintalain kokonaisuudistus</h2>
<p>Yhteistoimintalakia koskevan lakimuutos on parhaillaan lausuntokierroksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Yhteistoimintalaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Uudistettu yhteistoimintalaki muodostuisi ehdotuksen mukaan kolmesta kokonaisuudesta:</p>
<ol>
<li>jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä</li>
<li>neuvottelut muutostilanteissa eli muutosneuvottelut</li>
<li>henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa.</li>
</ol>
<p>Ehdotuksen mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajan tulisi käydä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain, ellei toisin sovita. Vuoropuhelu koskisi muun muassa yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan toimintaperiaatteita, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä.</p>
<p>Lakimuutoksen myötä henkilöstön edustajan rooli neuvotteluissa vahvistuisi. Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, työnantajan tulisi neuvotella työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Ehdotuksen mukaan tätä neuvotteluprosessia kutsuttaisiin uudistetussa laissa muutosneuvotteluiksi. Lakimuutoksen myötä henkilöstön edustajan oikeutta tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvistettaisiin.</p>
<h2>Kilpailukieltosopimuksia koskevan lakimuutoksen voimaantulo siirtynyt</h2>
<p>Alun perin kilpailukieltosopimuksia koskevan työsopimuslain lakimuutoksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_222+2020.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Hallituksen esitys 222/2020</a> annettiin eduskunnalle 12.11.2020 ja sen mukaisesti lakimuutoksen voimaantulon uusi ajankohta on 1.1.2022. <a href="https://uutishuone.pwc.fi/kilpailukieltosopimuksia-koskevan-korvausvelvollisuuden-laajentuminen-hallituksen-esitys-annettu-eduskunnalle/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kilpailukieltosopimuksia koskevaa lakiehdotusta olemme käsitelleet tarkemmin 13.11.2020 julkaistussa kirjoituksessa.</a></p>
<h2>Tuloverolain henkilöstöanteja koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2021</h2>
<p>Tuloverolakia koskeva lakimuutos tulee voimaan 1.1.2021. Lakia sovelletaan osakeanteihin, joita koskeva päätös on tehty lain voimaantulon jälkeen. <a href="https://uutishuone.pwc.fi/positiivisia-muutoksia-listaamattomien-yhtioiden-henkilostoantien-verokohteluun/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Aihetta on käsitelty yksityiskohtaisemmin 4.12.2020 julkaistussa kirjoituksessamme.</a></p>


Työlainsäädännön määräaikaiset muutokset päättyvät vuodenvaihteessa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!