PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Polkupyöräetuun kuuluvat pyörän lisäksi pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukko ja nastarenkaat. Myös pyöräilykypärä luetaan osaksi etua. Sitä vastoin pyöräilykengät ja -vaatteet sekä matkamittarit jäävät polkupyöräedun ulkopuolelle ja ovat siten saajalleen veronalainen luontoisetu.
Polkupyöräedun arvo määräytyy käyvän arvon mukaisesti. Vuonna 2021 polkupyöräetu on työntekijälle verovapaata tuloa 1200 euroa vuodessa, ja verovapaan tulon ylittävä määrä katsotaan työntekijälle veronalaiseksi luontoiseduksi. Kokosimme ohjeet polkupyöräedun työntekijöilleen jo tarjoaville tai sitä harkitseville yrityksille.
<h2>Työsuhdepolkupyörän käsittely ennakkoperinnässä</h2>
Työsuhdepolkupyöräetu voidaan antaa työntekijälle palkan päälle tai kokonaispalkan osana. Kun etua käsitellään kokonaispalkan osana, työnantaja vähentää rahapalkan määrää edun arvoa vastaavalla määrällä. Edun järjestämistapa vaikuttaa siihen, miten etu otetaan huomioon työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisessa eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Tuloverolain 64 §:n mukaan työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1200 euroon asti vuodessa. Verohallinnon luontoisetujen verotusta koskevan ohjeen mukaan polkupyöräetu on verovapaaseen rajaan saakka verotonta riippumatta siitä, annetaanko etu palkanlisänä vai palkanosana siten, että rahapalkan määrää vähennetään edun arvoa vastaavalla määrällä. Edun järjestämistapa ei siis vaikuta edun veronalaisuuteen.
TyEL:n mukaisen eläkkeen perusteena olevan työansion määräytymiseen edun järjestämistavalla on vaikutusta. Kun etu on sovittu kokonaispalkan osaksi, se on tätä kautta määritelmällisesti vastiketta työstä ja siksi luetaan mukaan TyEL:n mukaiseen eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Näin siis riippumatta siitä, onko etu verotuksessa kokonaan tai osittain verotonta.
Tästä johtuu myös se, että verottomankin polkupyöräedun perusteella tulee maksettavaksi niin eläke- työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksukin. Tämä saattaa aiheuttaa palkkahallinnossa pientä säädön tarvetta, mutta tulorekisteri-ohjeistus auttaa tässäkin maaliin ihan mukavasti.
Jos työnantaja myöntää polkupyöräedun palkan päälle, ei verovapaana pidettävä etu ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos jokin osa polkupyöräedusta olisi sen sijaan veronalaista tuloa, olisi tämä osa myös työansiota, jonka perusteella tulisi maksettavaksi kaikki työnantajan ja työntekijän pakolliset vakuutusmaksut.
<h2>Työsuhdepolkupyörien arvonlisäverotus</h2>
Arvonlisäverolaissa vähennysoikeuden perusperiaatteen mukaan verollista liiketoimintaa varten tehtyjen tavaroiden ja palvelujen hankinnoista verovelvollinen saa vähentää arvonlisäveron (AVL 102 §). Tämän yleisen vähennysoikeuden mukaisesti muuta kuin arvonlisäverollista liiketoimintaa varten tehdyistä hankinnoista verovelvollisella ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Siten esimerkiksi omistajan tai henkilöstön yksityiseen käyttöön tai siihen verrattavaan tarkoitukseen tehdyt hankinnat eivät ole vähennysoikeuden piirissä.
Yleistä vähennysoikeutta on lisäksi rajattu nimenomaisesti arvonlisäverolakiin sisältyvällä yksityiseen kulutukseen liittyvien hankintojen vähennyskiellolla (AVL 114 §). Vähennyskiellon alaisia hankintoja ovat muun muassa verovelvollisen tai hänen henkilöstönsä asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvät tavarat ja palvelut (AVL 114 § 1 mom. 2 kohta). Vähennyskielto pitää sisällään kuljetusvälineiden hankinta- ja käyttökustannukset, vuokralle otettujen kuljetusvälineiden vuokramaksut sekä ulkopuoliselle kuljetusyritykselle maksetut korvaukset (esim. junaliput ja taksimaksut).
Polkupyöräedun mukaiset työsuhdepolkupyörät on tarkoitettu työntekijän yksityiseen käyttöön niin työajalla kuin vapaa-ajalla tehtäville matkoille. Tällöin työsuhdepolkupyörän hankintaa ei ole tehty vähennysoikeuden yleisten edellytysten mukaisesti työnantajayrityksen arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Lisäksi on huomioitava, että arvonlisäverolain 114 § 1 mom. 2 kohta kieltää nimenomaisesti arvonlisäveron vähentämisen verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyvistä tavaroista ja palveluista. Siten edellä esitetyistä perusteluista seuraa se, että työnantajayrityksellä ei nähdäksemme ole vähennysoikeutta työsuhdepolkupyörien hankintaan ja huoltoon sisältyvästä arvonlisäverosta.
Kun työnantaja hankkii työntekijöilleen työsuhdepolkupyöriä leasingsopimuksella, sen perusteella maksettavaan leasingmaksuun kuuluu usein myös pyöräkohtainen toimisto- ja käsittelykulu. Verohallinnon ohjeen mukaan polkupyöräedun arvo on leasingsopimuksella hankitussa työsuhdepolkupyörässä leasingmaksu vähennettynä leasingyhtiölle maksetuilla toimisto- ja käsittelykuluilla. Tämän perusteella voisi olettaa, että tällainen niin kutsuttu hallinnointimaksu on työsuhdepolkupyörän leasingmaksusta erillinen maksu, johon sisältyvä arvonlisävero olisi vähennyskelpoinen työnantajayritykselle.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin linjannut työsuhdeautojen hallinnointimaksuihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeudesta päätöksessään KHO 3.5.2010 T 997 toisin. A Oyj oli hankkinut B Oy:ltä leasingsopimuksella työntekijöilleen vapaan autoedun mukaisia työsuhdeautoja ja tehnyt erillisen työsuhdeautojen hallinnointipalveluja koskevan sopimuksen. Hallinnointipalvelumaksu perustui vuokrattujen autojen lukumäärään ja se veloitettiin erikseen omalla laskullaan erillään leasingvuokrista ja muista huolto- ja käyttökuluista. KHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, onko A Oyj:llä vähennysoikeus työsuhdeautojen hallinnointipalvelujen maksuihin sisältyvästä arvonlisäverosta.
KHO katsoi, että A Oyj:n ja B Oy:n välinen autokannan rahoitus- ja hallintopalveluja koskeva sopimus oli yksi kokonaisuus, jossa henkilöautojen luovutus ja käyttö oli pääsuoritteena ja jossa hallinnointipalvelut olivat epäitsenäinen sivusuorite. Hallinnointipalvelujen katsottiin liittyvän olennaisesti ja kiinteästi henkilöautojen luovutukseen ja käyttöön. Sillä, että hallinnointipalveluista laskutettiin erikseen, ei ollut asiassa merkitystä. Koska henkilöautot oli hankittu A Oyj:lle vähennysrajoituksen alaiseen käyttöön, A Oyj:llä ei ollut oikeutta vähentää hallinnointipalveluihin sisältyviä arvonlisäveroja.
Edellä esitetyn KHO:n päätöksen valossa työsuhdepolkupyörän leasingmaksuun sisältyvä toimisto- ja käsittelykulu vaikuttaisi liittyvän olennaisesti ja kiinteästi työsuhdepolkupyörien luovutukseen ja käyttöön. KHO:n päätöksen perusteella työsuhdepolkupyörien hankkiminen leasingsopimuksella on työnantajayritykselle pääsuorite ja usein työntekijäkohtaisesti määräytyvä työsuhdepolkupyörän toimisto- ja käsittelykulu on epäitsenäinen sivusuorite. KHO:n päätöksen perusteella merkitystä ei ole sillä, että toimisto- ja käsittelykulu laskutetaan itsenäisesti erikseen työsuhdepolkupyörien vuokrasta. Koska työnantajayrityksellä ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta työsuhdepolkupyöristä, työnantajayrityksellä ei ole myöskään vähennysoikeutta työsuhdepolkupyörien toimisto- ja käsittelykuluun sisältyvästä arvonlisäverosta. Tulkintaa voi perustellusti kritisoida, koska ostettu hallintapalvelu palvelee yrityksen taloushallintoa eikä niinkään työntekijöiden tarpeita. Tulkintalinja on kuitenkin selvä.

Työnantaja, harkitsetko polkupyöräetua henkilöstöllesi? Muista ainakin nämä asiat verotuksesta!

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

How does the future of indirect tax reporting look like?

KHO: Listautumiskulujen vähennysoikeus

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?