Arvonlisävero-osaamisen lisäksi ennakkoratkaisun hakeminen vaatii prosessiosaamista
Ennakkoratkaisu on oiva työkalu hakea sitova kantaa tulkinnalliseen arvonlisäveroasiaan. Arvonlisäverotuksen ennakkoratkaisua voi hakea joko Verohallinnosta tai keskusverolautakunnalta.
Keskusverolautakunnassa ennakkoratkaisun käsittelymaksu on kalliimpi, mutta lainvoimainen ratkaisu saavutetaan tulkinnallisessa asiassa huomattavasti nopeammin, koska keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta voi valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Verohallinnon antamasta arvonlisäveroa koskevasta ennakkoratkaisusta voi valittaa ensimmäisenä asteena Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kun veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valittaa nykyisin hyvin aktiivisesti verovelvollisen kannalta positiivisista ratkaisuista, asian saaminen nopeammin korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi korostuu entisestään.
Huomio esitystapaan
Ennakkoratkaisuhakemuksen laatimisessa korostuu erityisesti ennakkoratkaisukysymyksen ja tosiseikkojen oikea, johdonmukainen ja täsmällinen esitystapa.
Jos ennakkoratkaisua haetaan puutteellisilla faktoilla tai faktat vaihtuvat kesken prosessin, on olemassa riski siitä, että verovelvollinen ei koskaan saa tarvitsemaansa suojaa arvonlisäveroriskejään vastaan.
Tuoreessa päätöksessä KHO 30.3.2021 T 136 korkein hallinto-oikeus poisti ennakkoratkaisun kokonaan, koska ennakkoratkaisuhakemuksen taustat olivat epäselvät. Tapauksessa KHO:2019:133 ennakkoratkaisu poistettiin, koska verovelvollinen oli antanut asiassa uutta selvitystä, jota ei oltu otettu huomioon ennakkoratkaisun antohetkellä.
Ennakkoratkaisun on lisäksi liityttävä hakijan omaan verovelvollisuuteen eikä esimerkiksi palvelun ostaja voi hakea ennakkoratkaisua, jos verovelvollinen on palvelun myyjä. Ennakkoratkaisu on KHO:n oikeuskäytännössä (KHO 19.6.2019 T 2953) poistettu mm. tilanteessa, jossa ulkomaiselle terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myyjälle ei voitu antaa ennakkoratkaisua myymänsä palvelun arvonlisäverokäsittelystä, koska verovelvollinen oli Suomessa mahdollisen käännetyn verovelvollisuuden perusteella palvelun ostaja. Ennakkoratkaisulla ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ollut vaikutusta hakijan verovelvollisuuteen Suomessa.
Edellä esitetyt esimerkit havainnollistavat hyvin sitä, että hyvän arvonlisäverotuksen substanssiosaamisen lisäksi ennakkoratkaisun hakeminen vaatii prosessiosaamista.
Välillisen verotuksen ryhmässämme on useita kokeneita hallintoprosessin osaajia, jotka varmistavat, että ennakkoratkaisuhakemus ja mahdolliset lisäselvitykset ovat oikeusvarmuuden saavuttamiseksi ja veroriskien minimoimiseksi täsmälliset ja johdonmukaiset. Olethan yhteydessä niin katsotaan kuinka voimme olla avuksi!
