Kiristyvä rahanpesuvalvonta koskettaa entistä laajempaa joukkoa finanssimarkkinoiden toimijoita
EU-tasolla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen (Anti-Money Laundering/Countering Terrorist Financing, ”AML/CTF”) sääntelyn vaatimusten lisäämistä ja harmonisointia on toteutettu jo useiden vuosien aikana, mutta erityisesti viime vuosien aikana tarve sääntelyn lisäämiselle on kasvanut entisestään.
EU-tasolla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen (Anti-Money Laundering/Countering Terrorist Financing, ”AML/CTF”) sääntelyn vaatimusten lisäämistä ja harmonisointia on toteutettu jo useiden vuosien aikana, mutta erityisesti viime vuosien aikana tarve sääntelyn lisäämiselle on kasvanut entisestään.
EU:n uusi säädösehdotuspaketti
Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2021 uuden säädösehdotuspaketin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi. Neljästä kokonaisuudesta koostuva ehdotus pyrkii päivittämään EU:n talousrikollisuutta torjuvan sääntelykentän vastaamaan entistä tehokkaammin digitaalisen kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Seuraavaksi säädösehdotuspaketti etenee neuvotteluihin Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston kanssa.
Komission säädösehdotuspaketti sisältää uuden rahanpesudirektiivin (6.Anti-Money Laundering Directive, ”AMLD6”), jonka tarkoituksena on esimerkiksi parantaa rahanpesuselvittelykeskusten asemaa ja oikeuksia, korostaa niiden tehtäviä sekä vahvistaa jäsenmaiden velvollisuutta ylläpitää rekisteriä tosiasiallisista edunsaajista.
Säädösehdotuspaketin uudet asetukset sisältävät asetuksen rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesun ja terrorismin rahoitukseen (Anti-Money Laundering Regulation, ”AMLR”), sekä asetuksen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta (”AMLA”). AMLR muun muassa yhtenäistää asiakkaan tuntemisen menetelmiä ja asettaa entistä vahvemmin yrityksen johdon valvontavastuulle rahanpesun estämisen liiketoiminnassa sekä asettaa EU:n alueelle yhteisen kiellon vastaanottaa yli 10 000 euron käteismaksuja yksittäisissä ostoissa. AMLA:n tavoitteena on perustaa uusi EU-tason viranomainen vastaamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan koordinaatiosta. Lisäksi komission ehdotuksella muutettaisiin vuonna 2015 voimaan astunutta varainsiirtoasetusta siten, että virtuaalivaluuttojen siirtojen jäljittäminen tulisi mahdolliseksi. Tavoitteena on saada myös virtuaalivaluuttavälittäjät ja -palveluntarjoajat yhä laajempien rahanpesusääntelyvelvoitteiden piiriin.
Suomen kansallisen rahanpesusääntelyn päivitykset
Vuonna 2015 annetun neljännen rahanpesudirektiivin (4.Anti-Money Laundering Directive, ”AMLD4”) implementointi on kansallisesti Suomessa vielä kesken. Ensimmäiset lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2021 aikana, ja hallituksen esityksen (HE 236/2021) mukaan ehdotetuista lakimuutoksista osa on tarkoitus saattaa voimaan pikimmiten sekä loput 1.4.2023. Uuden lakiehdotuksen mukaan tarkoitus on mm.:
- laajentaa poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön (”PEP”) määritelmää kattamaan valtion suorat enemmistöomisteiset yritykset riippumatta siitä, mikä valtio suomalaisen yrityksen omistaa ja velvoittaa PEP-riskien huomioonottamisen vielä 12 kuukautta PEP-aseman päättymisen jälkeen;
- velvoittaa toimijat järjestämään toimintansa niin, että ne voivat tosiasiassa noudattaa pakoteasetuksissa ja jäädyttämislaissa nimettyjen tahojen varojen jäädyttämiseen ja luovutuskieltoon liittyviä velvoitteita sekä muita pakotelistauksia ja antaa lisäksi Finanssivalvonnalle oikeuden määrätä noudattamatta jättämisestä sanktioita; sekä
- alentaa oikeushenkilölle määrättävän rikemaksun alarajaa 1 000 euroon, jotta rikemaksu voitaisi käytännössä määrätä myös pienemmille toimijoille.
Lakiehdotukset ovat huhtikuun lopussa olleet lausuntokierroksilla perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa erityisesti etäyhteyksien avulla suoritettavaan tarkastukseen sekä rikostuomioita ja rikoksia koskevan tiedon käsittelyyn, esimerkiksi hyödyntämällä ns. adverse media -tietoja. Etäyhteyksien avulla suoritettava tarkastus on perustuslakivaliokunnan mukaan toimitettava siten, ettei sitä uloteta kotirauhan suojaamaan toimintaan. Rikostuomioita ja rikoksia koskevan tiedon käsittelyssä perustuslakivaliokunta korostaa EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisten velvollisuuksien huomioimista, mutta pitää merkityksellisenä, että toimijat voivat käsitellä myös adverse media -tietoja, kunhan ne ovat peräisin luotettavista lähteistä, paikkansa pitäviä sekä ajantasaisia ja toimijoilla on käytössään prosessit, joilla syytteiden, rikostutkinnan, oikeudenkäyntien ja tuomioiden välillä ottaen huomioon oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva perusoikeus, puolustautumisoikeus ja syyttömyysolettama.
Myös hallintovaliokunta otti lausunnossaan kantaa rikostuomioita ja rikoksia koskevan tiedon käsittelyyn erityisesti adverse media -tietojen osalta ja totesi olevan erityisen tärkeää, että julkisista lähteistä peräisin olevat rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvät tiedot ovat varmoja ja luotettavia. Hallintovaliokunta piti myös kannattavana ehdotusta tilintarkastajan velvollisuudesta tehdä epäilyttäviä liiketoimia koskeva ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle, vaikka liiketoimi ei ole ilmennyt nimenomaisesti lakisääteistä tilintarkastusta tehtäessä, epäilyttävän liiketoimen käsitteen määritelmän lisäämistä rahanpesulakiin, valvojakohtaisen riskiarvion toimittamista rahanpesun selvittelykeskukselle ilman aiheetonta viivytystä, jos se on tarpeen rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, ehdotusta yleisen edunvalvojan osalta tallennettavista tuntemistiedoista, velvollisuutta ottaa huomioon osana asiakkaan tuntemistietoja kansainvälisten pakotteiden ja kansallisten varojen jäädytyspäätösten varojen jäädyttämiseen ja luovutuskieltoon liittyvät velvoitteet sekä yleinen huolehtimisvelvoitteen laajentamista jatkossa koskemaan myös Rikosseuraamuslaitosta.
Tehostuva viranomaisvalvonta Suomessa
Finanssivalvonta on esittänyt yhdeksi painopistealueeksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen vuosille 2020-2022. Lisäksi Finanssivalvonta on julkaissut tavoitteenaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontastrategian laatimisen vuodelle 2022. Finanssivalvonnan on myös tarkoitus vuoden 2022 aikana julkaista uusi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva määräys- ja ohjekokoelma, johon liittyen Finanssivalvonta aloitti helmikuussa lausuntokierroksen.
Lopuksi
Yhä nopeammin muuttuva maailma ja myös viime kuukausien dramaattiset tapahtumat korostavat entisestään monessa suhteessa myös rahanpesuun, asiakkaan tunnistamiseen, terrorismiin ja pakotteisiin liittyviä velvoitteita. Seuraamme PwC:llä sekä Suomessa että kansainvälisesti myös näitä asiakokonaisuuksia ja niiden kehittymistä.
Mikäli rahanpesusääntely herättää kysymyksiä esimerkiksi ohjeiden, käytäntöjen ja prosessien osalta avustamme mielellämme sääntelyyn kohdistuvissa tulkintakysymyksissä sekä nykyisten käytänteiden päivittämisessä.
