Menestysreseptit vaativat säännöllistä päivittämistä
Eräs keskisuuren tuotantoyrityksen toimitusjohtaja kuvasi taannoin yrityksensä tarvetta kasvaa suurin piirtein seuraavalla tavalla: ”Olisihan se kiva, ettei jatkuvasti tarvitsisi juosta täysiä. Että hieman vähempikin riittäisi.” Lausahdus on jäänyt mieleen. Se varmasti kuvasi silloista, yli kymmenen vuoden takaista markkinatilannetta ja yrityksen asemaa markkinoilla.
Tuon yrityksen menestys oli kytköksissä asiakasyritysten kasvuun – investoinnit uuteen teknologiaan varmistivat kyvyn pysyä asiakkaiden vaatimusten perässä. Toimitusjohtajan ajatuksissa yrityksen menestystekijöistä asiakassuhteen johtaminen ja kumppanuus saivat merkityksellisen, isoimman roolin aivan perustellusti.
Näkemys kumppanuudesta suuntasi toimitusjohtajan huomiota ja ajoi tuon yrityksen liiketoimintapäätöksiä. Se, mikä ei silloin merkittävästi vaikuttanut kyseisen johtajan päätöksentekoon, oli vastuullisuus ja siihen liittyvät kysymykset.
Tämä on ymmärrettävää. Vastuullisuus ei tuolloin juurikaan näkynyt tai kuulunut teknologiateollisuudessa toimivien, pienten tai keskisuurten yritysten johtajien puheissa, tai ainakaan se ei saanut suuria painoarvoja menestyksen ajurina.
Kun katse käännetään nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen, huomaamme, että suuryritysten vastuullisuusvaatimukset heijastuvat koko toimitusketjuun – myös pienempiin alihankkijoihin ja kumppaneihin. Vastuullisuuskysymykset ovat nousseet valtavirtaan, ainakin keskusteluiden tasolle.
Toimialojen kehittyessä paine kasvaa ja uudistua näyttää olevan läsnä jatkuvasti. Toimialojen menestysreseptit päivittyvät teknologian ja asiakastarpeiden muuttuessa. Vastuullisuusvaateiden lisäksi generatiivinen tekoäly myllertää toimialoilla menestymisen logiikkaa.
Tähän suuntaan viittaa myös uusin PwC:n Global CEO Survey, jonka mukaan 49 % suomalaisista toimitusjohtajista ei näe yrityksensä kykenevän jatkamaan kymmenen vuoden päästä nykyisellä liiketoimintamallilla. Tutkimuksen mukaan automaatioasteen kasvattaminen, työvoiman osaamistason päivittäminen ja edistyneen teknologian, kuten tekoälyn, tehokkaampi hyödyntäminen muodostavat kolmen kärjen keinoista, joilla vastata tulevaisuuteen.
On haastavaa tunnistaa, koska edellisten vuosien toimiva menestysresepti menee vanhaksi. Olisi helpottavaa pysähtyä ja antaa mennä vanhalla, toimivalla reseptillä. Teknologiat kuitenkin kehittyvät ja markkinat elävät.
Hyvä puoli on, että muutokseen voi varautua. Ennakointi edellyttää ajan ottamista ja oman liiketoiminnan äärelle pysähtymistä. Systemaattisesti katsomista eteenpäin eri horisontteihin ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelemista.
En tiedä, miten alun lausahduksen esittänyt toimitusjohtaja nyt oman yrityksensä menestystekijöistä ajattelee. Varmaa on, että hieman vakaampanakin pidetyllä toimialalla globaalit mullistukset ovat heilautelleet menestymisen logiikkaa.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siihen voi kuitenkin varautua ottamalla hetken aikaa ja pysähtymällä oman yrityksen menestystekijöiden ääreen nyt ja tulevaisuudessa.
Autamme yritysten johtoa ja johtoryhmiä kehittämään toimintaansa. Joskus menestystekijöiden äärelle pysähtyminen on helpompaa ulkoisen kumppanin vetäessä prosessia. Arvioimme yhteistyössä tilanteenne, suunnittelemme ja toteutamme kanssanne ratkaisut ja varmistamme tulosten seurannan.
Johtamisen kehittäminen parantaa tutkitusti organisaation menestymisen mahdollisuuksia. Jos kiinnostuit aiheesta, ole yhteydessä asiantuntijoihimme.
