PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin, sillä taksonomia kattaa vain kourallisen toimialoja. EU-taksonomian mukaisuus puolestaan tarkoittaa liiketoimintaa, joka täyttää arviointikriteerit: liiketoiminnan tulee tukea ainakin yhtä kuudesta ympäristötavoitteista vahingoittamatta muita tavoitteita, täyttää tekniset kriteerit ja noudattaa vähimmäissuojatoimia. Varmennusprosessissa arvioidaan näiden kriteerien täyttymistä, ja puutteet tulee raportoida avoimesti.
Vähimmäissuojatoimet voivat vesittää liiketoiminnan EU-taksonomian mukaisuuden, vaikka Suomessa ja Pohjoismaissa on usein käsitys, että vähimmäissuojatoimet on helposti täytetty. Vähimmäissuojatoimien täyttäminen edellyttää yrityksiä noudattamaan kansainvälisiä ohjeita ja periaatteita, kuten OECD:n toimintaohjeita, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita sekä kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Pelkkä ohjeiden ja periaatteiden noudatus ei kuitenkaan riitä, vaan yritysten tulee dokumentoida muun muassa lainmukaisuus, prosessit, riskienhallinta ja vastuut ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verotukseen sekä kilpailuoikeuteen liittyen. Dokumentaation, ohjeistuksien ja prosessien olemassaolon todentamiseksi varmentaja voi odottaa yritykseltä esimerkiksi seuraavia todisteita: riski- ja vaikutusarviointien raportit sekä riskienhallintaprosessit, ihmisoikeuspolitiikka, huolellisuusvelvoiteprosessin kuvaus (Human Rights Due Diligence), ilmoituskanava epäeettisestä toiminnasta, lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, veropolitiikka, kilpailuoikeudellinen politiikka, sisäisen tarkastuksen raportit sekä koulutusohjelmat näistä aiheista.
Mikäli yritys ei täytä vähimmäissuojatoimia, ei liiketoiminta ole EU-taksonomian mukaista. Moni yritys on voinut aliarvioida vähimmäistason suojatoimien merkityksen raportissa. Ikävimpiä seurauksia voi olla se, että kestävyysraportin varmentaja esittää havainnoissaan ja johtopäätöksessään raportin tietojen paikkansapitävyydestä ja raportointiprosessin asianmukaisuudesta, ettei kaikki taksonomian mukaisuudesta raportissa lausuttu pidä paikkaansa. Tämä ei olisi miellyttävä viesti sidosryhmille, kuten sijoittajille ja rahoittajille.
Mikäli yrityksellä ei siis vielä ole varmuutta vähimmäissuojatoimien täyttämisestä, suosittelemme arvioimaan yrityksen nykytilaa suhteessa vaatimuksiin, jotta puutokset voidaan tunnistaa ja jotta niiden riittävälle käsittelemiselle voidaan laatia tiekartta. Yleisesti ottaen yritysten valmistautuessa CSRD:n vaatimuksiin, painopiste on usein raportoinnin minimivaatimusten täyttämisessä. Tämä voi selittää, miksi vaatimus raportoida EU-taksonomian kelpoisuudesta ja mukaisuudesta on jäänyt vähäiselle huomiolle. Yritysten kestävyysraportoinnin kehitystyön painopiste on usein raportointiprosessien luomisessa ja dokumentoinnissa, IT-systeemien arkkitehtuurin selkiytymisessä sekä dataputken toimivuuden takaamisessa.
Vielä vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet CSRD:n ja EU-taksonomian strategiset vaikutukset, jotka mahdollistaisivat regulaation valjastamisen kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategisesta näkökulmasta katsottuna CSRD ja EU-taksonomia pyrkivät yritysten liiketoiminnan transformaatioon, jotta vihreäsiirtymä mahdollistetaan ja EU:n 2050 nettonollatavoite saavutetaan. Parhaimmillaan CSRD ohjaakin yrityksiä asettamaan ambitiotasoltaan korkeita tavoitteita ja laatimaan niille konkreettiset, analyysiin perustuvat toimenpidesuunnitelmat, joille on määritellyt omistajat ja kannustimet. Samankaltaisesti EU-taksonomia parhaimmillaan ohjaa yrityksiä kehittämään tuote- ja palvelutarjoamaansa kestävämmäksi. Tähän kannustetaan myös vihreisiin sijoituskohteisiin suunnatuilla rahoitusmuodoilla.
Kaikilla näillä toimilla – mukaan lukien vähimmäissuojatoimien täyttämisen edellytyksillä – on vaikutus koko organisaatioon. Tästä syystä kehitystoimiin on välttämätöntä osallistaa koko organisaatiota aina ylimmästä johdosta ja liiketoiminnoista tukifunktioihin. Osaajia tarvitaan niin vastuullisuudesta, taloudesta, IT:stä, hankinnasta, T&amp;K:sta, lakiasioista, henkilöstöasioista kuin myös myynnistä ja markkinoinnista. Avain koko organisaation sitouttamiseen löytyykin katsantokannasta: nähdäänkö regulaatiot pakollisena raportointiharjoituksena, joka on tehtävä kaikkien muiden työtehtävien päälle vai onko kyseessä kuitenkin ydinliiketoiminnan strateginen kehitysurakka? Lienee helppo arvata, kumpi vaihtoehto inspiroi toimintaan.

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verot kestävyysraportoinnissa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Saara Vahvaselkä

Heidi-Henrietta Saarikko

Jussi Nokkala

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?