Yhdistyksen jäsenten kokouksessa päätettävät asiat

Yhdistyksessä ylin päätösvalta on yhdistyksen jäsenillä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen päätösvaltaa voidaan käyttää yhdistyksen jäsenten tai valtuutettujen kokouksessa, erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Myös hallitus voi tietyissä rajoissa tehdä päätöksiä yhdistyksessä. 

Yhdistyslain lähtökohtana on kuitenkin, että päätökset tehdään yhdistyksen jäsenten kokouksessa, jollei laissa tai yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty. 

Hallituksella ei siten ole yhdistyksessä ns. yleistoimivaltaa, kuten esimerkiksi osakeyhtiöissä.

Yhdistyslaissa on määrätty asioista, joista voidaan päättää vain yhdistyksen jäsenten tai valtuutettujen kokouksessa. Tällaisia vain kokouksessa päätettäviä asioita ovat

1. yhdistyksen sääntöjen muuttaminen 
2. kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen
3. yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen
4. äänestys- ja vaalijärjestyksestä päättäminen
5. hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen
6. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
7. yhdistyksen purkaminen. 

Yhdistyslaki antaa joiltakin osin mahdollisuuden siirtää jäsenten kokouksessa päätettäviä asioita hallituksen päätettäväksi. Hallitukselle ei voida siirtää päätöksentekoa yllä kohtien 1 ja 4–7 osalta.

Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Sääntöihin otettava hallituksen päätöksentekovaltuutusta koskeva määräys on syytä laatia huolellisesti, jotta määräystä voidaan tulkita selkeästi eri päätöstilanteissa. Määräyksessä on suositeltavaa eritellä mm. millaista omaisuutta määräys koskee ja onko hallituksella oikeus tehdä kyseiset päätökset.

 Jos säännöissä oleva päätöksentekovaltuutuksen rajaus jätetään yleiselle tasolle, on todennäköistä, että määräys sisältää tulkinnanvaraisuutta. Tällöin päätöksentekoelin joudutaan valitsemaan kussakin päätöstilanteissa erikseen. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa on huomioitava yhdistysoikeuden keskeinen periaate jäsenten ylimmästä päätösvallasta.

Kiinteistön luovuttaminen

Yhdistyslain määräys kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä sekä yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista koskevasta päätösvaatimuksesta herättää käytännössä kysymyksiä yhdistyksissä riippumatta siitä, onko yhdistyksen säännöissä annettu hallitukselle valtuus tehdä päätöksiä näitä koskien tai ei.

Yhdistyslain määräyksen osalta on hyvä huomata, että yhdistyslaissa kiinteistöllä tarkoitetaan sellaista itsenäistä maanomistuksien yksikköä, joka on kiinteistörekisterilain mukaan merkittävä kiinteistöyksikkönä kiinteistörekisteriin. Tällaisia ovat muun muassa tilat, tontit ja yleiset alueet. Kiinteistöllä ei siis tarkoiteta esimerkiksi kiinteistöllä olevan huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita.

Muun huomattavan omaisuuden luovuttaminen

Yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista koskevan päätöksentekoelimen valinnan osalta merkitystä voidaan antaa sille, onko päätettävänä vastikkeeton vai vastikkeellinen luovutus. 

Oikeuskirjallisuuden perusteella voitaneen pitää selvänä, että vastikkeeton lahjoitus voidaan herkemmin katsoa olevan huomattavan omaisuuden luovuttamista kuin vastikkeellinen luovutus. Päätös lahjoituksesta tulisi siten useissa tilanteissa tehdä jäsenten kokouksessa. Lahjoituksen määrän ollessa huomattava yhdistyksen varoihin ja tilanteeseen verrattuna on siitä päätettävä aina yhdistyksen kokouksessa eikä lahjoitettavalla omaisuudella ole merkitystä. Hallitukselle ei voida säännöissäkään määrätä oikeutta päättää yhdistyksen kannalta huomattavista lahjoituksista. 

Vastikkeellisen luovutuksen kohdalla päätöksentekovaatimukseen vaikuttaa luovutettavan omaisuuden arvo ja se, onko kyseinen luovutettava omaisuus yhdistyksen toiminnalle tärkeä.

Esimerkiksi yhdistyksen osakesalkun sisällön vaihtaminen ei vaadi yhdistyksen kokouksen päätöstä, sillä se ei heikennä yhdistyksen toimintaedellytyksiä. Varallisuusarvoltaan vähäinenkin luovutus voi taas vaatia yhdistyksen kokouksen päätöksen, jos kysymyksessä oleva omaisuus on vaikeasti korvattavissa, kuten esimerkiksi yhdistyksen toimitilat. 

Edellä yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta kerrottu ei sellaisenaan koske omaisuuden hankkimista, kuten lahjan vastaanottamista tai kiinteistön ostamista rahalla. 

Monilla yhdistyksillä on säännöissään määräyksiä yhdistyksen testamentilla saaman omaisuuteen liittyvistä toimista. Koska kiinteästä omaisuudesta on yhdistyslaissa nimenomaisen säännös, olisi suositeltavaa ottaa säännöissä nimenomainen kanta siihen, missä määrin niihin otetut määräykset koskevat kiinteistöjä. Epäselvyyksien välttämiseksi yhdistyksen säännöissä voidaan antaa hallitukselle nimenomainen valtuutus päättää kaiken testamentilla saadun omaisuuden, myös kiinteistöjen, luovuttamisesta.