Yhteinen tilannekuva auttaa johtoryhmää luovimaan muutoksissa

Johtoryhmän yhteisen tilannekuvan muodostamiseen kannattaa panostaa. Jotta organisaation strategiaa voitaisiin viedä käytäntöön, on johdossa oltava jaettu ymmärrys tavoitteista ja keinoista niihin pääsemiseksi.

Toimiva keskusteluyhteys johtoryhmän sisällä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luomisen. Lähtökohtana on, että johtoryhmän jäsenillä on jaettu näkemys yhteisestä tavoitteesta, oli se sitten kasvu, kannattava liiketoiminta, kriisistä selviäminen tai joku niiden yhdistelmä.

Jokaisella on kuitenkin oma tapansa havainnoida asioita, tulkita niitä merkitykselliseksi ja tehdä valintoja näiden tulkintojen pohjalta. Vaikka kasvu tai kannattavuus olisikin jaettu, yhteinen tavoite, voi johtoryhmän jäsenillä olla erilaisia näkemyksiä keinoista sen saavuttamiseksi.

Tilannekuva tarkoittaa johtoryhmän jaettua ymmärrystä organisaation sisäisistä suorituskykytekijöistä sekä niiden yhteydestä ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuihin. Tilannekuva on luonteeltaan johtoryhmän keskusteluiden myötä jatkuvasti kehittyvä. Koska johtoryhmä on aivan keskeinen organisaation johtamisen foorumi, on tärkeää, että johtoryhmästä ulospäin lähtevät viestit ovat johdonmukaisia.

Johtoryhmän jaettu tilannekuva ja organisaation tilanteen sanoittaminen auttavat kehystämään nykytilannetta ja tarjoavat myös organisaation muille jäsenille viitekehyksiä, joiden läpi tulkita muutosta. Tämän takia yhteisen tilannekuvan muodostamiseen kannattaa satsata.

Johtoryhmän jaettu näkemys edellyttää toimivaa kulttuuria

Johtoryhmässä jokaisella on oma käsityksensä ja ajatuksensa organisaation menestystekijöistä. Näitä käsityksiä voidaan kutsua ajatusmalleiksi. Ajatusmalleja voidaan pitää eräänlaisina työkaluina; ne ovat koulutuksen ja kokemusten myötä syntyneitä keinoja, joilla operoida kompleksisessa maailmassa. Ajatusmallit vaikuttavat siihen, mitkä asiat havaitaan, miten merkityksellisiksi ne tulkitaan ja millaisia toimenpiteitä nämä asiat saavat aikaan.

Koska informaation määrä on valtava ja sen analysointiin käytettävä aika rajallista, täytyy osa siitä suodattaa. Tämän takia näkökulma yrityksen menestymiseen on aina jollain tavalla rajallinen. Johtoryhmän jäsenillä voi olla ajatusmalleissaan erilaisia yrityksen menestystekijöitä, ja yhtenevät menestystekijätkin voivat saada erilaisia painotuksia. Yksi painottaa tuotannon tehokkuutta, toinen asiakkaiden merkitystä, kolmas näkee teknologisen kehityksen ratkaisevan haasteet ja joku antaa henkilöstölle suuremman roolin kuin toinen.

Lisäksi johtamisen ikuinen jännite piilee nykyhetken kyvykkyyksien hyödyntämisen ja uuden liiketoiminnan luomisen välisessä tasapainoilussa: luotetaanko historian hyväksi todistamaan, menestyksekkääseen toimintatapaan, satsataanko maltillisesti lyhyen aikavälin menestyminen huomioiden vai investoidaanko tulevaisuuden potentiaaliseen menestymiseen?

Jaetun käsityksen muodostaminen edellyttää johtoryhmässä kulttuuria, jossa uudet näkökulmat uskalletaan tuoda keskusteluun ja jossa asioista voidaan olla perustellusti eri mieltä. Keskusteluiden jälkeen päätettyjen asioiden takana seisotaan yhdessä. Luottamus siihen, ettei omaa osaamista kyseenalaisteta, vaikkei näkökulma saisikaan kannatusta, on toimivan kulttuurin ytimessä.

Mitä johtoryhmä voi sitten tehdä?

Johtoryhmän jäsenten jaettu tilannekuva nykyhetkestä ja tarvittavista tulevaisuuden toimenpiteistä mahdollistaa menestymisen jatkossakin. Vaikka ajatusmallit voivat olla kohtuullisen pysyviä, voidaan niiden äärelle pysähtyä, tehdä ne näkyviksi sekä tarvittaessa päivittää niitä.

Ajatusmallien jakaminen tapahtuu avoimen keskustelun kautta. Onnistuminen edellyttää sujuvaa vuorovaikutusta ja kykyä päästä yhteisymmärrykseen. Keskeistä on pysähtyä oman johtoryhmätyöskentelyn äärelle ja käydä aito keskustelu siitä, mitkä asiat toimivat hyvin ja millaisia kehittymistoimenpiteitä johtoryhmätyö vaatii.

Ajantasainen tilannekuva edellyttää toimivaa johtoryhmätyöskentelyä. Ainakin nämä näkökulmat kannattaa huomioida omaa johtoryhmää arvioitaessa:

Tavoitteiden selkeys: Ovatko johtoryhmän tavoitteet jaettuja ja selkeitä? Ohjaavatko ne toimintaa ja ovatko johtoryhmän jäsenet sitoutuneet niihin?
Viestinnän avoimuus: Minkälainen ilmapiiri johtoryhmässä vallitsee? Uskalletaanko erilaisia näkökulmia tuoda keskusteluun ja miten niihin suhtaudutaan?
Luottamus: Millainen luottamus johtoryhmän jäsenten välillä vallitsee? Pelataanko yhteiseen maaliin vai onko jäsenillä omia, piilotettuja agendoja?
Päätöksenteko: Minkälaisen prosessin kautta päätökset tehdään? Miten valta johtoryhmässä jakaantuu?
Tiimityötaidot: Minkälainen kyky johtoryhmän jäsenillä on käsitellä konflikteja? Miten toisten näkökulmien kuunteleminen onnistuu? Kuinka paljon tunnetaitoja tai empatiakykyä johtoryhmän toiminnassa arvostetaan?
Jatkuva arviointi ja oppiminen: Kuinka säännöllisesti johtoryhmän toimintaa ja dynamiikkaa arvioidaan? Miten mahdollisista haasteista ja onnistumisista otetaan opiksi?

Johtoryhmätyön sujuvuuteen kannattaa panostaa, sillä johtamisen kehittäminen parantaa tutkitusti organisaation menestymisen mahdollisuuksia.

Haluatko kuulla lisää?

Autamme työnantajia johtamisen kehittämisessä. Joskus johtoryhmätyön kehittäminen ja jaetun tilannekuvan muodostaminen on helpompaa ulkoisen kumppanin ohjauksessa. Arvioimme tilanteesi, suunnittelemme ja toteutamme kanssasi ratkaisut ja varmistamme tulosten seurannan.

Ole yhteydessä asiantuntijoihimme, jos haluat keskustella aiheesta.