Uuden hallituksen vahva ja välittävä veropolitiikka
Uuden hallituksen ohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi on runsaasti erilaisia verotukseen liittyviä muutoksia ja myös selvitettävää. Niistä enemmän Tax expressin toisessa jutussa.
Uuden hallituksen ohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi on runsaasti erilaisia verotukseen liittyviä muutoksia ja myös selvitettävää. Niistä enemmän Tax expressin toisessa jutussa.
Keskityn vähemmän yksityiskohtaiseen uuden hallituksen lupaukseen veropolitiikkaosiossa: ”Hallitus sujuvoittaa veronkantoa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta.” Se on paljon luvattu, koska ennakoitavuutta on vuosia vaadittu ja sen saavuttamiseksi tarvittavat keinot eivät ole pelkkää veropolitiikka, vaan siihen liittyy keskeisenä osana myös lainvalmistelu ja soveltaminen.
Olisi kuitenkin erinomainen alku, että verolainsäädännön ennakoitavuus olisi pitkäjänteistä. Sellaista mahdollisimman selvää ja vankkaa.
Viimeisen vuoden aikana ennakoimaton verolainsäädäntö, kuten sähköntuottajille räätälöity ylisuuria voittoja veloittava windfall-vero, oli sen hyvästä tarkoituksesta huolimatta ylilyönti ankaruudeltaan, ja sillä verotettiin normaalejakin voittoja, joilla voitaisiin maksaa esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja. Investoiville yhtiöille ja rahoittajille Suomen valitsema ankara ja ennakoimaton vero jää mieleen. Mieleen se palautuu viimeistään silloin, kun yhtiöt antavat veroilmoituksia ja laskevat veroa sekä sen perustetta.
Hyvää varmaan tarkoitettiin myös sähkön ja henkilöliikenteen väliaikaisella 3–4 kuukauden alennetulla arvonlisäverokannalla. Sähkössä alennus todennäköisesti ohjautui hintoihin ja muutoksesta johtuva kulu jäi sähkön myyjille. Arvonlisäverokannan muutos laskutusjärjestelmissä ei varsinkaan väliaikaisena keinona tapahdu pienellä työmäärällä. Henkilöliikenteessä taksikuitteja selailemalla saattoi huomata, että alennettu verokanta ei aina tullut edes tositteelle, joten tuliko hintoihinkaan?
Hallitus antaa ennakoitavuudesta esimakua lupaamalla, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Uskomme lupaukseen ja seuraavan neljän vuoden aikana voimme luottaa siihen, ettei listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen tehdä (rakenteellisia) muutoksia, vaikka jotkut niitä vaativatkin.
Ennakoitavuus tarkoittaa käsittääkseni verolakien selkeyttä ja tulkinnan yksiselitteisyyttä. Tämä edellyttää lainvalmistelulle varattujen resurssien määrästä huolehtemista, ja valmistelussa on tärkeä tekijä aika. Kun ottaa huomioon Euroopan unionista saapuvan verolainsäädäntöpaineen, hallitusohjelmassa esitetty lista selvitettävistä asioista on pitkä. Tosin moni mainittu asia on hiljattain jo selvitetty, joten apuja vaikkapa liikenteen verotuksen selvittämiseksi löytyy eduskunnan kirjastosta. Pieniä epäfiskaalisia veroja, joiden vaikuttavuuden arviointi vie vuosia toivottavasti vältetään, jotta pakolliset EU:n hyväksymät lait valmistuvat ajoissa ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa huolellisesti keskusteltuina.
Veronkannon sujuvoittaminen toivottavasti tarkoittaa nimenomaan elinkeinonharjoittajien veroasioiden hoitumisen tehostamista ja parantamista. Jokainen meistä on kokenut taas kevään aikana, kuinka sujuva ja erinomainen yksityishenkilön veroprosessi on. Ne, jotka muistavat menneiden vuosien kuittikarnevaalin ilmoituksen antamisen yhteydessä, osaavat sitä ainakin arvostaa.
Elinkeinonharjoittajien osalta asia ei ole yhtä ruusuinen. Käytännön toimenpiteet tökkivät liian usein. Jo pelkästään oma-aloitteisten verojen saldon syntymistä on aika ajoin tuskallisen vaikea selvittää, eikä selvittäjää aina löydy verohallinnostakaan. Täsmäyttämätön kirjanpito johtaa valtavaan täysin turhaan työhön. Jos muutos saadaan aikaan verokantolakia tai oma-aloitteisten verojen veromenettelystä annettua lakia muuttamalla, niin se on nyt luvattu tehdä. Se ei kuitenkaan auta aina käytäntöjen kanssa vaan sitä on kehitettävä niin, että samasta asiasta elinkeinonharjoittajan ei tarvitse antaa monelle luukulle samaa tietoa.
Tällä viikolla Verohallinto lähestyi selvityspyynnöllä vuokranantajaa, ja uhkasi samalla korvaavien ilmoitusten hylkäämisellä ja tuntuvalla veronkorotuksella, koska vuokranantajayhtiö oli kehdannut vaatia liikaa maksamiaan veroja takaisin. Isona kiinteistön omistajana yhtiö on toki tottunut selvityspyyntöihin, koska yhtään remonttia ei ole toteutettu ilman tiedustelua siitä, mitä toimintaa yhtiö harjoittaa. Nyt tämän teki erikoiseksi se, että yhtiöllä oli jo olemassa vähennysoikeudestaan kaksi verohallinnon antamaa ennakkoratkaisua ja hallinto-oikeuden päätös. Verohallinnolla oli siis kaikki vaadittava tieto, mutta tästä huolimatta yhtiötä lähestyttiin kahdella erillisellä kirjeellä tekemistään vähennyksistä. Toinen koski tuloverotusta ja toinen arvonlisäverotusta. Toivon, että Suomen hallituksen lupaus ulottuisi myös kerätyn tiedon tehokkaaseen käyttöön on sitten kysymys analytiikkatyökaluista tai asenteesta.
Hallitus lupaa jatkaa työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus ei kuitenkaan edistä veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen. Tämäkin lupaus on erinomainen. Valvonnan on lisättävä kiinnijäämisriskiä tai jopa kiinnijäämisiä eikä asiansa huolella hoitavien yritysten raportointi- ja muuta hallinnollista taakkaa. Kun hallitus lupaa selvittää veronumerolain laajentamista matkailu- ja ravintola-alalla niin se on tehtävä, jos toimenpide on vaikuttava.
Ennakoitavuuden tavoitteeksi voitaisiin ottaa lainsäädäntö, jota noudattamalla yrityksissä ei tarvitsisi miettiä, onko lain noudattaminen moraalisesti oikein vai syyllistyykö yritys lailliseen veronkiertoon.
