Uuden vuoden toivotut kestävyyslupaukset

1. Vauhtia yritysten ilmastolupausten toimeenpanoon
2. Uskottavat poliittiset päätökset tukemaan niitä
3. Käytetään EU:n elpymisrahaa ja muita rahoituksen muotoja muutoksen toteuttamiseen
4. Luonnon monimuotoisuutta turvaamaan maailmanlaajuinen sitoutuminen
5. Ymmärretään yritysten rooli edellisten toivomusten toteuttajana.

Uuden vuoden lupauksiin suhtaudutaan kevyesti, ikään kuin ne olisivat samanlaista ajanvietettä kuin tinan valaminen. Edellä hahmotellut toivomukset vastuullisuus- tai kestävyyslupauksiksi ovat kaikkea muuta kuin viihdyttävää leikkiä. Ne ovat elintärkeitä yritysten selviämiselle ilmastonmuutoksen ja muiden uhkien keskellä. Ne ovat myös ratkaisevia yhteiskuntien ja yhteisöjen uudistumiselle sekä tulevaisuuteen valmistautumiselle. Eniten niistä kiittää maapallo.

Olen ollut vastahakoinen tekemään uuden vuoden sitoumuksia, koska usein taustalla on ajatus, ettei niitä välttämättä ole tarkoitettukaan pidettäväksi. Joitakin asioita on kuitenkin muutettava pysyvästi, ja siitä tässä toivomuslistassa on kysymys.

Koska esittämäni kehittämistä kaipaavat seikat ovat yhteiskuntien, jopa planeetan kokoisia, tarvitaan niiden toteuttamiseen laajaa sitoutumista, toisin sanoen tarvitaan kaikkia mukaan. 

Katselin uudenvuodenaattona dokumenttia Ihmeellinen planeetta Maa, jossa äänessä olivat kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä eri pituisia aikoja viettäneet astronautit. Heidän ajatuksensa olivat valaisevia ja antoivat asioille uudenlaista näkökulmaa. Sellainen syntyy väkisinkin avaruusaseman ikkunasta katsellessa. Palataan tähän vähän myöhemmin.

Kotimme on Maassa

Toinen mieltä avartava kokemus syntyi, kun katsoin Voyager-luotaimen kuuden ja puolen miljardin kilometrin päästä 30 vuotta sitten ottamaa kuvaa planeetasta nimeltä Maa. Siellä me olimme – ja olemme edelleen – pienenä sinisenä, hädin tuskin näkyvänä pisteenä avaruuden pimeydessä.

Ylen verkkosivujen otsikko varoitti, että tämä kuva saattaa järkyttää maailmankuvaasi. Todellakin. Sitä jotenkin unohtaa, että ei se ole vain maapallo, jolta taivaalle tuijotellaan, vaan saman voi tehdä mistä tahansa universumin kolkasta käsin, jos siellä vain on katsojia. Olemme yksi valopilkku muiden pisteiden joukossa, mutta sitä emme tule useinkaan ajatelleeksi. 

Kansainvälisellä avaruusasemalla ollaan vielä melko lähellä Maata, mutta jotakin jo sieltäkin käsin planeettaamme katseleva ymmärtää toisin. Koti ei ole enää paikkakunta tai jokin maa, vaan koti on maapallo, sillä avaruudesta näkee, ettei mikään raja erota meitä. Myös jako meihin ja heihin katoaa. On vain maapallon asukkaita, totesi eräs astronauteista.

Toinen astronautti puolestaan sanoi olevansa kiitollinen siitä, miten hienosti asiat Maassa ovat. Tiedossa ei nimittäin ole mitään muuta yhtä hyvää paikkaa. Maassa kaikki on kalibroitu ihmistä varten hienosäädetyksi monimutkaisuudeksi, mutta kuitenkin hyvin herkäksi. 

Ilmastonmuutoksen eteneminen ja luontokato osoittavat, että olemme kampeamassa tätä monimuotoista, herkkää kokonaisuutta pois tasapainosta. Pieni sininen piste avaruuden keskellä on meidän kotimme, paras planeetta tietämistämme. Sen vuoksi esitin alussa toivomuksia lupauksista, koska ei meillä muutakaan paikkaa ole. Nämä lupaukset meidän kannattaa pitää.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.