Uusi verosopimus Suomen ja Ranskan välille
Suomen ja Ranskan välinen uusi tuloverosopimus sisältää muutoksia eläkkeiden ja portfolio-osinkojen verotukseen, kiinteän toimipaikan muodostumiseen sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen.
Suomen ja Ranskan välinen uusi tuloverosopimus sisältää muutoksia eläkkeiden ja portfolio-osinkojen verotukseen, kiinteän toimipaikan muodostumiseen sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen.
Suomen ja Ranskan välinen uusi sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi allekirjoitettiin 4.4.2023. Verosopimus saatetaan voimaan eduskunnan hyväksynnän ja voimaansaattamislain myötä.
Uuden verosopimuksen myötä muusta kuin julkisesta tehtävästä maksetun eläkkeen verottaminen muuttuu merkittävästi. Suomi saa jatkossa verottaa myös sellaisia Ranskaan maksettuja eläkkeitä, joita saadaan yksityisellä sektorilla työskentelyn johdosta. Kaksinkertainen verotus poistetaan kuitenkin poikkeuksellisesti Suomen verotuksessa. Vanhaa sopimusta sovelletaan uuden verosopimuksen voimaantulon jälkeenkin niihin henkilöihin, jotka uuden sopimuksen allekirjoitusajankohtana asuvat yhdessä verosopimusvaltiossa ja saivat eläkettä toisesta sopimusvaltiosta.
Myös ns. portfolio-osingon verotus muuttuu. Aiemman sopimuksen mukaan osingosta ei peritty lainkaan lähdeveroa. Uusi sopimus muuttaa oikeustilaa niin, että jatkossa osingosta peritään enintään 15 prosentin suuruinen lähdevero, ellei osingonsaaja omista osinkoa maksavan yhtiön pääomasta välittömästi vähintään 5 prosenttia. Jos viiden prosentin omistusosuus ylittyy, osingosta ei peritä lähdeveroa.
Uudessa verosopimuksessa kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä aiemman vapautusmenetelmän sijaan. Aiempi verosopimus poikkesi tältä osin valtaosasta Suomen solmimia verosopimuksia, joissa noudatetaan hyvitysmenetelmää.
Lisäksi verosopimuksen kiinteää toimipaikkaa koskeva 5 artikla on muutettu OECD:n uusimman vuodelta 2017 olevan malliverosopimuksen mukaiseksi. Artikla on laadittu OECD:n BEPS-hankkeen toimenpiteen 7 perusteella. Muutosten tavoitteena on madaltaa niitä edellytyksiä, joiden vallitessa kiinteä toimipaikka voi syntyä. Esimerkiksi agentti- ja komissionäärijärjestelyt muodostavat aiempaa helpommin kiinteän toimipaikan silloin, kun agentti tai komissionääri on etuyhteydessä päämieheen. Kiinteän toimipaikan poikkeusluetteloa on myös tarkennettu siten, että kunkin poikkeuksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että toimintaa pidetään avustavana tai valmistelevana. Jatkossa kiinteän toimipaikan syntymistä ei voi myöskään välttää pilkkomalla toimintoja pienempiin osiin esimerkiksi sopimuksia jakamalla. Suomen ja Ranskan verosopimus on ensimmäinen Suomen solmima verosopimus, jossa kiinteän toimipaikan artikla on tässä uudessa muodossa. Verotuskäytäntö näyttää millaisia vaikutuksia kiinteän toimipaikan tarkennetulla sisällöllä on kiinteän toimipaikan muodostumiseen Suomessa.
