PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Rajat ylittäviä yritysjärjestelyvaihtoehtoja koskien uudistus oli merkittävä. Vaikka Suomen osakeyhtiölaissa esimerkiksi rajat ylittävää jakautumista koskevat määräykset ovat olleet vuodesta 2008 lähtien, käytännössä kyseisiä järjestelyitä ei ole laajassa määrin toteutettu, koska vastaavat säädökset ovat puuttuneet useista muista jäsenvaltioista. Direktiivin voimaanpanon johdosta nämä määräykset on nyt tullut saattaa voimaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Rajat ylittävällä jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa esimerkiksi suomalainen osakeyhtiö jakautuu kokonaan (eli purkautuu samalla) tai osittain (jakautuva yhtiö ei purkaudu) siirtämällä jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä jakautuvan yhtiön varat ja velat (tai osan niistä) vastaanottaville yhtiöille, jotka suomalaisen yhtiön lisäksi ovat muita ETA-jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä. Mahdollista on myös se, että kaikki vastaanottavat yhtiöt ovat muissa ETA-jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä. Suomalainen yhtiö voi myös olla mukana jakautumisessa vastaanottavana yhtiönä, johon muussa ETA-jäsenvaltiossa oleva yhtiö jakautuu kokonaan tai osittain. Edellä mainittujen lisäksi on huomattava, että rajat ylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa myös yhtiöittämällä toteutettavalla jakautumisella, jota koskevat määräykset lisättiin osakeyhtiölakiin 31.1.2023 voimaan tulleen muutoksen yhteydessä.
Rajat ylittävää jakautumista koskeva menettely vastaa soveltuvin osin rajat ylittävää sulautumista koskevaa menettelyä. Sekä rajat ylittävässä jakautumisessa että rajat ylittävässä sulautumisessa tulee noudattaa kaikkien jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden kotivaltioiden sääntelyä sekä suorittaa menettely kyseisten valtioiden rekisteriviranmaisen kanssa, Suomessa PRH:n kaupparekisterin. Käytännössä rajat ylittävien yritysjärjestelyjen toteutus edellyttää oikeudellista neuvonantajaa kaikissa järjestelyyn osallistuvissa jäsenvaltioissa. PwC Suomi on jo vuosien ajan avustanut useita asiakkaita rajat ylittävissä järjestelyissä yhteistyössä toisen PwC-ketjuun kuuluvan oikeudellisen neuvonantajan kanssa.
Rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä koskevaan sääntelyyn tuli uusien järjestelyvaihtoehtojen lisäksi myös lukuisia muita uudistuksia. Sulautumis- ja jakautumissuunnitelmaa koskien lakiin lisättiin direktiivin vaatimusten mukaisia sisältövaatimuksia, esimerkiksi selvitys mahdollisesta lunastushinnasta ja -menettelystä osakkeenomistajalle tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijalle, jolla on oikeus esittää lunastamisvaatimus. 
Rajat ylittäviin järjestelyihin liittyen on suunnitelman lisäksi laadittava suunnitelmasta erillinen hallituksen selvitys, joka suunnitelman ohella rekisteröidään kaupparekisteriin. Laissa määritetyillä edellytyksillä selvitys voidaan myös jättää kokonaan laatimatta.  
Uutena määräyksenä lakiin lisättiin jakautuvan yhtiön velvollisuus laatia ilmoitus osakkeenomistajille, velkojille ja työntekijöiden edustajille siitä, että edellä mainituilla tahoilla on mahdollisuus toimittaa kirjallisesti huomautuksia rajat ylittävää järjestelyä koskevasta suunnitelmasta yhtiölle. Kyseinen ilmoitus rekisteröidään suunnitelman ja hallituksen selvityksen tavoin kaupparekisteriin.
Rajat ylittäviä järjestelyjä koskevan menettelyn osalta muutoksia tuli mm. asiakirjojen nähtävänäpitoa koskeviin velvollisuuksiin, lunastusmenettelyyn, täytäntöönpanoilmoituksen tekemiseen ja täytäntöönpanomenettelyyn sekä jakautumisen osalta voimaantuloon ja oikeusvaikutusten alkamiseen.
Yksittäisen osakkaan tehokkain oikeussuojakeino yritysjärjestelyissä on tähän asti ollut luopua omistajuudesta vaatimalla osakkeen käypään hintaan lunastusta. Osakkeen käypä hinta määritetään tarvittaessa lakimääräisellä välimiesmenettelyllä yhtiön kustannuksella.
Rajat ylittäviä järjestelyitä koskien (pois lukien yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen) lakiin lisättiin lunastamiselle vaihtoehtoinen mahdollisuus vaatia tarjotun vastikkeen korotusta ilman, että joutuisi luopumaan omistajuudesta, kuten lunastuksessa tapahtuisi. Ylimääräistä vastiketta voi vaatia, jos osakkeenomistajan näkemyksen mukaan suunnitelmassa ehdotettu osakkeiden vaihtosuhde on epäasianmukaisen alhainen ja osakkeenomistaja ei ole vaatinut jakautumisvastikkeensa lunastusta. Käypä vastike määritetään tarvittaessa lakimääräisellä välimiesmenettelyllä, mutta tällöin kuluriski on yhtiön lisäksi myös osakkeenomistajalla. Mahdollinen ylimääräinen vastike tulee maksettavaksi vain sitä vaatineille.
Rajat ylittävien järjestelyjen täytäntöönpanomenettelyyn liittyen lakiin lisättiin määräykset PRH:n suorittamasta ennakollisesta valvonnasta, jolla voi olla vaikutusta järjestelyiden toteutusaikatauluihin jatkossa. Kerroimme siitä lyhyesti helmikuussa julkaistussa <a href="https://uutishuone.pwc.fi/muutoksia-osakeyhtiolain-yritysjarjestelyita-koskeviin-saannoksiin">artikkelissamme</a>. Myöhemmin keväällä julkaisemme ennakollisesta valvonnasta erillisen artikkelin.

Uusia vaihtoehtoja rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden siirtyminen huoneistotietojärjestelmään

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Milla Kokko-Lehtinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?