Väistyykö vastuullisuus poikkeusaikoina?

Olemme siirtyneet työpaikoilla ja kodeissa erilaiseen toimintatapaan kuin vielä pari viikkoa sitten arvasimme. Lähes kaikki, joilla vain siihen on mahdollisuus, tekevät etätöitä. Osalla kotona ovat myös lapset. Lisäksi mieltä voi nakertaa huoli muista läheisistä, erityisesti iäkkäistä ja sairaista.

Yritysten liiketoiminnassa on osa tärkeysjärjestyksistä mennyt uusiksi. Kaikkialla tehdään hartiavoimin töitä ydintoimintojen ja tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi sekä mahdollisten vahinkojen hallitsemiseksi. Tämä työ vaatii johdon ja muunkin henkilöstön keskittymisen näihin tehtäviin.

Olen yli kaksikymmentä vuotta tehnyt päätoimisesti töitä vastuullisuusasioiden edistämiseksi. Viime vuosina kehitys on ollut ilahduttavaa, ja on ollut vahva tunne siitä, että nyt asiat etenevät. Tätä ovat vauhdittaneet sekä politiikkatason muutokset että lainsäädännön edistyminen niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset liiketoimintaan ovat tulleet entistä näkyvimmiksi, kannustaen pohtimaan sekä sen mukanaan tuomia riskejä että mahdollisuuksia.

Entä nyt, kun koronavirus tuntuu muuttavan monia asioita, emmekä pysty vielä hahmottamaan, kuinka pitkään se tulee tekemään niin? Ovatko vastuullisuusasiat, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ESG-näkökulmien huomioon ottaminen sijoituksissa, nostettu hyllylle pölyttymään?

En usko näin tapahtuvan.

On selvää, että ensin yrityksissä on ratkottava koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen äkilliset ja akuutit ongelmat. Hiilineutraaliustavoitteet vuonna 2035 voivat odottaa muutaman viikon tai kuukauden käsittelyyn pääsemistä.

EU:n Kestävän rahoituksen kolmea asetusta aletaan soveltaa ensi vuoden puolella, mutta tähänkin valmistautumista voidaan joillakin viikoilla siirtää, vaikka tarve ei mihinkään poistukaan. Mielestäni nämä isot kysymykset pysyvät agendalla, ja niihin palataan heti kun voidaan.

Vastuullista käytännön toimintaa poikkeusolosuhteissa

Sen sijaan on jotakin muuta, mitä vastuullisuudessa voidaan tehdä tässä ja nyt, keskellä poikkeusolosuhteita. Olemme jo nähneet tästä esimerkkejä. Tarkoitan sitä käytännön toimintaa, jota jokainen yksittäinen yritys voi toteuttaa omien sidosryhmiensä kanssa. Tästä on kyse, kun kauppias pitää aamulla ovet auki pelkästään riskiryhmille ostosten turvallista tekemistä varten. Myös erilaiset maksu- ja lyhennysjoustot, joista monet pankit ovat ilmoittaneet, kuuluvat samaan vastuullisuuteen.

Ehkä vielä pitemmälle menevää vastuullisuutta osoittaa normaalioloissa hajuvesiä luksusbrändien, kuten Diorin, Givenchyn sekä Guerlainin, omistava ja niille hajuvesiä tekevä yritys LVMH alkaessaan valmistaa parfyymien sijaan käsihuuhdetta, jonka se lahjoittaa terveysviranomaisille. 

Kysymys kuuluukin: Mitkä ovat ne yrityksen sidosryhmät, joihin koronavirus ja poikkeusolosuhteet vaikuttavat eniten?

Ovatko niitä yrityksen asiakkaat, heidän joukossaan tietyt ryhmät tai maantieteelliset alueet vai onko suurimmissa haasteissa oma henkilökunta tai joku muu sidosryhmä, kuten liikekumppani? Mitä heidän tilanteensa helpottamiseksi voi tehdä? Aina ei ole kyse isoista asioista, vaan huomioon ottamisesta.

Uskon, että nämä yritykset tulevat poikkeusoloista normaaleihin olosuhteisiin brändiltään vahvoina. Edelman Trust -barometri tältä vuodelta tietää kertoa, että asiakkaiden tuntemaa luottamusta selittää neljänneksen verran asiantuntemus ja osaaminen, mutta etiikka toiminnan ajurina on luottamuksen synnyttäjänä sitä kolme kertaa merkittävämpi. Arvojen todeksi elämisellä ja vastuullisuudella on väliä poikkeusolosuhteissakin.

Kuuntele podcast-jakso: Miten kriisissä johdetaan omaa taloa ja autetaan asiakkaita?

Koronavirusepidemia koettelee niin yrityksiä ja yksityishenkilöitä kuin maailmantalouttakin. “Toimimalla itse vastuullisesti ja päämäärätietoisesti yritykset voivat auttaa yhteiskuntaa selviytymään globaalista kriisistä. Nyt jos koskaan on yritysten aika elää julistamiensa arvojen kautta”, toteaa PwC:n toimitusjohtaja Mikko Nieminen.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.