PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mikä on hiilirajamekanismi?
Hiilirajamekanismi perustuu EU:n Komission asetusehdotukseen, josta keskustellaan parhaillaan EU:n päätöselimissä. Asetusehdotus on osa laajempaa FIT for 55 -lakisäädöspakettia, jolla EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä ja hiilipäästöjen rajoittamista 55:llä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Koska kyseessä on asetus, se on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa, kun se astuu voimaan.
Hiilirajamekanismi kohdistuu asetuksessa määritettyihin tavaroihin, jotka tuodaan EU:n ulkopuolelta EU:hun. Näiden tuotteiden maahantuonnille syntyisi raportointivelvoitteita ja päästömaksu, jolla pyritään kompensoimaan maahantuotuihin tuotteisiin sisältyviä hiilipäästöjä, ja viime kädessä kannustamaan yrityksiä valitsemaan toimittajia, joiden tuotannossa syntyy vähemmän päästöjä.
Hiilirajamekanismin tavoitteena on peilata Euroopan Unionissa käytössä olevaa päästökauppajärjestelmää (ETS) yhteisön ulkopuolelta tuotaville tavaroille, ja välttää näin hiilivuoto EU:n ulkopuolelle. Hiilivuotoa syntyy, kun EU:hun sijoittautuneet yritykset siirtävät hiili-intensiivistä tuotantoaan EU:n ulkopuolelle niihin maihin, joilla on EU:ta löyhempiä normeja ympäristö- ja ilmastopolitiikalle.
Mitkä tuotteet kuuluvat CBAM:in piiriin?
Tämänhetkisten keskusteluiden puitteissa, hiilirajamekanismi kattaa seitsemän tuotekategoriaa (muovituotteet, lannoitteet, sementti, alumiini, rauta ja teräs, sähkö, kemikaalit). Tulevaisuudessa tuotekategorioiden odotetaan laajenevan. CBAM:in tuotekatteeseen kuuluu niin raaka-aineita, puolivalmisteita kuin lopputuotteita. 
Yksi monia maahantuojia koskettava kategoria on muovituotteet (kaikki HS-nimikkeen 39 alla olevat tuotteet), joka on lisätty Komission aloitteeseen Euroopan Unionin Parlamentin ehdotuksesta kesäkuussa. Kategoria kattaa muovit raaka-aineena, mutta myös esimerkiksi  muovipusseja ja -mukeja, muovisia keittiö- ja hygienatarvikkeita sekä suuren joukon tavaroita, jotka luokitellaan muovituotteiksi sen perusteella, että tuotteen osuus muovista on määrittävä tavaran tulliluokittelun kannalta.
CBAM:in piiriin kuuluvat tuotteet määritetään niiden tullinimikkeen perusteella. Tämä edellyttää yrityksiltä, että niillä on käytettävissä maahantuonteihin liittyvää dataa, jotta ne pystyvät määrittämään, kuuluvatko niiden maahantuomat tuotteet tullinimikkeiden perusteella CBAM:in tuotekatteeseen. Lisäksi tämä edellyttää, että tavaroiden tullinimikkeet on määritetty oikein, jolloin yritysten prosessit tullinimikkeiden määrittämiselle saavat CBAM:in kautta uudenlaisen merkityksen, koska tullinimikkeen oikeellisuudella ei ole enää vain tullioikeudellisia -ja verollisia seuraamuksia.
Mitä yrityksiä CBAM koskee?
CBAM koskee niitä yrityksiä, jotka maahantuovat tavaroita EU:n ulkopuolelta ja ovat tavaranhaltijana tulli-ilmoituksella. 
Esimerkiksi, jos Suomeen sijoittautuneen yrityksen EU-toimittaja on jo maahantuonut tavarat EU:n ulkopuolelta, ei Suomeen sijoittautuneelle yritykselle aiheudu velvoitteita. Lisäksi CBAM:in piiriin kuuluvat ne yritykset, jotka hyödyntävät sisäisen jalostuksen menettelyä, jos sisäisen jalostuksen menettelyyn asetetut tuotteet kuuluvat CBAM:in tuotekatteeseen. 
Keskeisessä roolissa ovat myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet tavaroiden toimittajat, joiden tulee toimittaa tiedot päästöistä tavaroiden maahantuojalle.
CBAM ei kuitenkaan koske sellaisia tavaroita, jotka ovat alkuperältään (tullilainsäädännössä määritetty yleinen alkuperä) Sveitsin, Islannin, Liechtensteinin tai Norjan alkuperää.
Mitä velvoitteita yrityksille syntyy?
Ensimmäisessä vaiheessa astuu voimaan siirtymävaihe (tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2023), jonka aikana maahantuojien tulee kerätä tietoja maahantuotavien tavaroiden päästöistä tavaroiden toimittajilta EU:n ulkopuolelta. Nämä päästötiedot tulee raportoida neljännesvuosittain toimittaja- ja tuotekohtaisesti. Jos toimittajat eivät toimita päästötietoja, voi raportoija käyttää viitearvoja.
Toisessa vaiheessa (tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2026), CBAM astuu voimaan täysimääräisesti. Tällöin maahantuojien tulee ostaa CBAM-sertifikaatteja, joita luovutetaan raportoinnin yhteydessä sitä mukaan, miten paljon päästöjä maahantuonteihin liittyy.
Viranomainen, jolle raportointi tehdään, on vielä tässä vaiheessa auki.
Millaisia kustannuksia yrityksille syntyy?
Ensimmäisessä vaiheessa eli siirtymävaiheessa kustannukset aiheutuvat tiedon keräämisestä ja raportoinnista. Kun CBAM astuu täysimääräisesti voimaan, tulee yritysten ostaa CBAM-sertifikaatteja, jolloin näihin liittyvä kustannus riippuu siitä, miten paljon päästöjä tavaroihin liittyy.
Yritysten on hyvä hyödyntää siirtymäaika voidakseen arvioida, mitä kustannuksia tulevaisuudessa syntyy. Tällöin kustannukset voidaan ennakoida tuotteiden hinnoittelussa tai mahdollisten toimitusketjujen muutoksissa. Tätä varten yritysten on tärkeä kerätä tosiasiallisia päästötietoja toimittajiltaan, eikä tukeutua pelkästään viitearvoihin.
Miten PwC voi auttaa?
PwC:llä autamme määrittämään, kuuluvatko yritysten maahantuonnit CBAM:in tuotekategoriaan. Lisäksi voimme luokitella tavaroita tai auttaa luomaan prosesseja tavaroiden tulliluokittelulle.
Meillä tulee olemaan työkalu, jolla autamme yrityksiä raportoimaan päästötietoja sekä helpottamaan päästötietojen keruuta toimittajilta.

Valmistaudu hiilirajamekanismiin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa