Valmistaudu hiilirajamekanismiin

EU:n päätöselimissä keskustellaan parhaillaan yrityksille merkittävästä asetusehdotuksesta, joka liittyy EU:n päästötavoitteisiin. Hiilirajamekanismi eli CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) on jäänyt ajankohtaisten tapahtumien varjoon, vaikka se edellyttää yrityksiltä toimia jo vuonna 2023, ellei alkamisajankohtaa siirretä. Mistä CBAM:issä on kyse ja miten yrityksesi tulisi siihen valmistautua?

Mikä on hiilirajamekanismi?

Hiilirajamekanismi perustuu EU:n Komission asetusehdotukseen, josta keskustellaan parhaillaan EU:n päätöselimissä. Asetusehdotus on osa laajempaa FIT for 55 -lakisäädöspakettia, jolla EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä ja hiilipäästöjen rajoittamista 55:llä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Koska kyseessä on asetus, se on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa, kun se astuu voimaan.

Hiilirajamekanismi kohdistuu asetuksessa määritettyihin tavaroihin, jotka tuodaan EU:n ulkopuolelta EU:hun. Näiden tuotteiden maahantuonnille syntyisi raportointivelvoitteita ja päästömaksu, jolla pyritään kompensoimaan maahantuotuihin tuotteisiin sisältyviä hiilipäästöjä, ja viime kädessä kannustamaan yrityksiä valitsemaan toimittajia, joiden tuotannossa syntyy vähemmän päästöjä.

Hiilirajamekanismin tavoitteena on peilata Euroopan Unionissa käytössä olevaa päästökauppajärjestelmää (ETS) yhteisön ulkopuolelta tuotaville tavaroille, ja välttää näin hiilivuoto EU:n ulkopuolelle. Hiilivuotoa syntyy, kun EU:hun sijoittautuneet yritykset siirtävät hiili-intensiivistä tuotantoaan EU:n ulkopuolelle niihin maihin, joilla on EU:ta löyhempiä normeja ympäristö- ja ilmastopolitiikalle.

Mitkä tuotteet kuuluvat CBAM:in piiriin?

Tämänhetkisten keskusteluiden puitteissa, hiilirajamekanismi kattaa seitsemän tuotekategoriaa (muovituotteet, lannoitteet, sementti, alumiini, rauta ja teräs, sähkö, kemikaalit). Tulevaisuudessa tuotekategorioiden odotetaan laajenevan. CBAM:in tuotekatteeseen kuuluu niin raaka-aineita, puolivalmisteita kuin lopputuotteita.

Yksi monia maahantuojia koskettava kategoria on muovituotteet (kaikki HS-nimikkeen 39 alla olevat tuotteet), joka on lisätty Komission aloitteeseen Euroopan Unionin Parlamentin ehdotuksesta kesäkuussa. Kategoria kattaa muovit raaka-aineena, mutta myös esimerkiksi muovipusseja ja -mukeja, muovisia keittiö- ja hygienatarvikkeita sekä suuren joukon tavaroita, jotka luokitellaan muovituotteiksi sen perusteella, että tuotteen osuus muovista on määrittävä tavaran tulliluokittelun kannalta.

CBAM:in piiriin kuuluvat tuotteet määritetään niiden tullinimikkeen perusteella. Tämä edellyttää yrityksiltä, että niillä on käytettävissä maahantuonteihin liittyvää dataa, jotta ne pystyvät määrittämään, kuuluvatko niiden maahantuomat tuotteet tullinimikkeiden perusteella CBAM:in tuotekatteeseen. Lisäksi tämä edellyttää, että tavaroiden tullinimikkeet on määritetty oikein, jolloin yritysten prosessit tullinimikkeiden määrittämiselle saavat CBAM:in kautta uudenlaisen merkityksen, koska tullinimikkeen oikeellisuudella ei ole enää vain tullioikeudellisia -ja verollisia seuraamuksia.

Mitä yrityksiä CBAM koskee?

CBAM koskee niitä yrityksiä, jotka maahantuovat tavaroita EU:n ulkopuolelta ja ovat tavaranhaltijana tulli-ilmoituksella.

Esimerkiksi, jos Suomeen sijoittautuneen yrityksen EU-toimittaja on jo maahantuonut tavarat EU:n ulkopuolelta, ei Suomeen sijoittautuneelle yritykselle aiheudu velvoitteita. Lisäksi CBAM:in piiriin kuuluvat ne yritykset, jotka hyödyntävät sisäisen jalostuksen menettelyä, jos sisäisen jalostuksen menettelyyn asetetut tuotteet kuuluvat CBAM:in tuotekatteeseen.

Keskeisessä roolissa ovat myös EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet tavaroiden toimittajat, joiden tulee toimittaa tiedot päästöistä tavaroiden maahantuojalle.

CBAM ei kuitenkaan koske sellaisia tavaroita, jotka ovat alkuperältään (tullilainsäädännössä määritetty yleinen alkuperä) Sveitsin, Islannin, Liechtensteinin tai Norjan alkuperää.

Mitä velvoitteita yrityksille syntyy?

Ensimmäisessä vaiheessa astuu voimaan siirtymävaihe (tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2023), jonka aikana maahantuojien tulee kerätä tietoja maahantuotavien tavaroiden päästöistä tavaroiden toimittajilta EU:n ulkopuolelta. Nämä päästötiedot tulee raportoida neljännesvuosittain toimittaja- ja tuotekohtaisesti. Jos toimittajat eivät toimita päästötietoja, voi raportoija käyttää viitearvoja.

Toisessa vaiheessa (tämänhetkisen tiedon mukaan vuonna 2026), CBAM astuu voimaan täysimääräisesti. Tällöin maahantuojien tulee ostaa CBAM-sertifikaatteja, joita luovutetaan raportoinnin yhteydessä sitä mukaan, miten paljon päästöjä maahantuonteihin liittyy.

Viranomainen, jolle raportointi tehdään, on vielä tässä vaiheessa auki.

Millaisia kustannuksia yrityksille syntyy?

Ensimmäisessä vaiheessa eli siirtymävaiheessa kustannukset aiheutuvat tiedon keräämisestä ja raportoinnista. Kun CBAM astuu täysimääräisesti voimaan, tulee yritysten ostaa CBAM-sertifikaatteja, jolloin näihin liittyvä kustannus riippuu siitä, miten paljon päästöjä tavaroihin liittyy.

Yritysten on hyvä hyödyntää siirtymäaika voidakseen arvioida, mitä kustannuksia tulevaisuudessa syntyy. Tällöin kustannukset voidaan ennakoida tuotteiden hinnoittelussa tai mahdollisten toimitusketjujen muutoksissa. Tätä varten yritysten on tärkeä kerätä tosiasiallisia päästötietoja toimittajiltaan, eikä tukeutua pelkästään viitearvoihin.

Miten PwC voi auttaa?

PwC:llä autamme määrittämään, kuuluvatko yritysten maahantuonnit CBAM:in tuotekategoriaan. Lisäksi voimme luokitella tavaroita tai auttaa luomaan prosesseja tavaroiden tulliluokittelulle.

Meillä tulee olemaan työkalu, jolla autamme yrityksiä raportoimaan päästötietoja sekä helpottamaan päästötietojen keruuta toimittajilta.