Valtio-omistajan uudet ohjeet vastuullisuudesta

8.4.2020  |  Blogi, Yritysvastuu

On arvuuteltu, luopuuko valtio tiukoista hiilineutraaliustavoitteista tai siirtääkö se yritysvastuullisuutta muuten vähän loitommalle odottamaan COVID-19:n jälkeistä aikaa. Ei tehnyt valtio niin. Sen saimme lukea valtioneuvoston keskiviikkona antamasta omistajapoliittisesta periaatepäätöksestä.

Päätös kertoo selkeästi valtion tavoitteista: yhtiöiden tulee ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Lisäksi tavoitteena on valtionyhtiöiden edelläkävijyys hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä, digitalisaation hyödyntämisessä sekä vastuullisuudessa.

Periaatepäätöksen luvussa 3 Yritysvastuu käydään omistajaohjauksen vastuullisuuteen liittyviä linjauksia tarkemmin läpi:

  • Yhtiöiltä edellytetään yritysvastuun vahvaa integroimista liiketoimintaan sekä tavoitteellista yritysvastuun johtamista
  • Yhtiöiden on tunnistettava oman liiketoimintansa ilmastovaikutukset, vaikutukset ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle sekä asetettava niille verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset, mitattavat tavoitteet
  • Valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen
  • Ihmisoikeudet on otettava huomioon läpinäkyvästi niin omassa toiminnassa kuin alihankintaketjussa huomioiden YK:n periaatteiden vaatimukset
  • Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole hyväksyttyä
  • Merkittävistä havainnoista, tehdyistä toimenpiteistä ja mitattavien tavoitteiden saavuttamisesta on raportoitava omistajalle.

Eikä siinä vielä kaikki. Myöhemmin periaatepäätöksen luvussa 6 Palkitseminen todetaan:

  • Vastuullisuus tulee huomioida osana johdon palkitsemiskriteerejä.

Kokonaisuudessaan omistajapoliittinen periaatepäätös vastuullisuutta käsitellessään korostaa sen integroimista osaksi liiketoimintaa ja johtamisjärjestelmää – oli sitten kysymys vastuullisuuden tuomista uusista liiketoimintamahdollisuuksista, sen mukaan ottamisesta strategiassa tai nivomisesta riskienhallinnan kokonaisuuteen. Tämä on mielestäni erinomainen asia. Monissa isoissa valtio-omisteisissa yhtiöissä vastuullisuusasiat alkavat olla hyvässä kunnossa, mutta toisissa löytyy vielä kehitettävää.

Valtio on siis puhunut ja ilmaissut vastuullisuutta koskevat tavoitteensa. Yhtiöissä päätöksenteko noudattaa tietysti osakeyhtiölakia ja hyvää hallintotapaa, ja valtio omistajana toimii niiden mukaisesti. Valtiolla on myös isona omistajana mahdollisuus ehdottaa hallitusjäseniä, ja periaatepäätöksen linjausten perusteella se tulee kiinnittämään valinnoissa huomiota myös monimuotoisuuteen sekä yritysvastuun asiantuntemukseen muiden vaatimusten ohella.

Todennäköisesti omistajaohjauksen uudet linjaukset tulevat herättämään keskustelua, kritiikkiäkin, ja hyvä niin. Avoin keskustelu varmistaa riittävän monen näkökulman huomioon ottamisen yrityksen johtamisessa: pelkkä vastuullisuus ei riitä, mutta on sen siellä kyllä oltava mukana muiden tärkeiden asioiden joukossa.

Vaikka tässä olen keskittynyt omistajapolitiikan vastuullisuusnäkökohtiin, on valtion tavoitteiden listassa ykkösenä se, että yhtiöomaisuuden hoidossa tavoitellaan mahdollisimman hyvää yhteiskunnallista ja taloudellista kokonaistulosta.

Niin sen pitääkin olla. COVID-19-kriisin aikana olemme nähneet, että yritykset tarvitsevat välillä yhteiskunnan tukea, mutta että yhteiskunnan yhtenä perustana on elinvoimainen ja terve yrityskenttä. Siihen tarvitaan myös vastuullisuutta.

Kommentit on suljettu.