PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Järjestöjaos pyysi KILAn tulkintaa järjestöjen varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan välisestä rajanvedosta sekä siitä, miten järjestöjen tulisi raportoida maksutta saamistaan resursseista, eli mm. vapaaehtoistyöstä.
<h3>Nykytila</h3>
Valtionavustuslain mukaan avustuspäätöksestä tulee käydä ilmi, miten avustetusta toiminnasta tai hankkeesta saatavat tulot ja avustuksen saajan muut tulot otetaan huomioon avustuksen määrässä ja käytössä. Tähän ei löydy ohjeistusta suoraan valtionavustuslaista, joten nykyisin avustusten ehdoissa on eriäviä käytäntöjä riippuen avustuksen myöntäneestä tahosta.
Järjestön tuottojen ja kulujen luokittelu varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan välillä ei aina ole yksiselitteistä johtuen järjestöjen säännöistä ja toiminnan luonteesta. Luokittelulla voi kuitenkin olla olennaista merkitystä, kun eri valtionapuviranomaiset tarkastelevat järjestöjen muiden tulojen vaikutusta valtionavustuksen käyttöön. Lähtökohtaisesti valtionavustukset on käytettävä järjestön varsinaiseen toimintaan, eikä varainhankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
<blockquote>Kirjanpitoasetuksen mukaan varsinaisen toiminnan ryhmässä esitetään järjestön sääntöjen mukaisesta toiminnasta kertyneet tuotot ja kulut. Varainhankintaa sen sijaan ei määritellä kirjanpitolaissa tai -asetuksessa. KILA on muutamissa lausunnoissa ohjeistanut esimerkiksi lahjoitustuottojen kirjaamista varainhankinnan ryhmään, mutta varainhankinnan määritelmästä ei ole kovin tarkkaa kannanottoa. Vakiintuneen käytännön mukaan varainhankinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään hankkimaan varsinaisen toiminnan rahoittamiseen tarvittavia varoja.</blockquote>
Varainhankinnan tuotoissa tavanomaisesti esitettäviä eriä ovat mm. jäsenmaksut sekä tuotot testamenteista, lahjoituksista, keräyksistä, myyjäisistä ja arpajaisista. Varainhankinnasta aiheutuneiden kulujen esittämispaikan osalta joudutaan joskus käyttämään harkintaa. Esimerkiksi varainhankintaa tekevän henkilöstön palkkakulujen voidaan joskus katsoa kuuluvan ainakin osittain varsinaiseen toimintaan, jolloin kulut olisi jaettava varsinaiseen toimintaan ja varainhankintaan.
<h3>Lausunto</h3>
Alkuun KILA toteaa, että lausunto ei ole tarkoitettu välittömästi hyvän kirjanpitotavan ohjeistukseksi kirjanpitovelvollisille, koska kannanotot on tarkoitettu aiemmin mainitun järjestöjaoksen ohjeistuksen laatimiseen.
Oikean ja riittävän kuvan vaatimukseen perustuen KILA korostaa tilinpäätösinformaation läpinäkyvyyden tärkeyttä, eli tilinpäätöksen käyttäjän tulisi voida helposti käsittää, mistä toiminnassa ja sen rahoituksen hankinnassa ja käytössä on kysymys. KILA ehdottaakin, että avustuksen saajan edellytettäisiin lisäävän tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin kuvaus siitä, mitä eriä tuloslaskelman varsinainen toiminta, varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta sekä liiketoiminta sisältävät. KILA kehottaa järjestöjaosta myös arvioimaan mahdollisuutta asettaa avustusehdoksi sen, että toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa esitettäisiin yksityiskohtaisemmin avustusten käyttöä koskevia seikkoja. Lisäksi KILA ehdottaa, että järjestöjaos arvioisi, olisiko tarpeen edellyttää tilintarkastajaa erikseen raportoimaan siitä, onko avustuksen saaja noudattanut avustusehtoja.
KILA pidättäytyi ottamasta tarkemmin kantaa eri tulo- ja menolajien luokitteluun tuloslaskelmassa. Luokittelukysymysten ratkaisu kuuluu lausunnon mukaan kirjanpitovelvolliselle itselleen ja avustusten osalta avustuksen myöntävälle taholle. Jäsenmaksujen osalta KILA tosin nosti esiin lausunnon 1633/2000, joka noudattelee ylempänä mainittua vakiintunutta käytäntöä. 
<blockquote>Vakiintuneen käytännön mukaan maksut, joita kerätään varsinaisen toiminnan suoritteista, kuuluvat varsinaisen toiminnan tuottoihin ja vastaavasti maksut, joita kerätään varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi, kuuluvat varainhankinnan tuottoihin. </blockquote>
Maksutta saatujen resurssien ja vapaaehtoistyön osalta ei ole yleistä ohjeistusta tai vakiintunutta käytäntöä. Niistä voisi kuitenkin raportoida toimintakertomuksessa, ja monet järjestötoimijat näin jo tekevätkin. Jotta tiedot olisivat yhdenmukaisia ja luotettavia, niitä tulisi seurata, mitata ja raportoida määrätyin tavoin. Näiden osalta KILA nosti esiin seuraavia seikkoja, jotka järjestöjaoksen tulisi ratkaista:
<ul>
<li>Miten vapaaehtoistyö saatetaan yhteismitalliseksi vertailukelpoisuuden varmistamiseksi?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten työaikaa seurataan ja dokumentoidaan sekä kuinka se tehdään luotettavasti?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten saatujen hyödykkeiden arvo määritetään ja miten niistä raportoidaan?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten vastaanotetun avun arvo määritellään?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten menetellään seurannan ja raportoinnin suhteen silloin, jos vapaaehtoisvoimin toteutettava toiminta on muun rahoitustuen perustana? Tällöin tullee kyseeseen ulkopuolinen varmennus, joka edellyttää riittäviä seuranta- ja dokumentointimenettelyjä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mikä on avustuksen saajan vastuu raportoitujen tietojen oikeellisuudesta ja miten ne pystytään todentamaan?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vaatisiko edellä mainittujen seikkojen varmentaminen tilintarkastajalle osoitettuja tehtäviä?</li>
</ul>
<h3>Yhteenveto</h3>
Valtionavustuksiin liittyvien käytäntöjen selvitys ja sen pohjalta laadittava ohjeistus on tervetullut, koska käytännöt vaihtelevat. Aiemmin olenkin kirjoittanut siitä, että avustuksia saavien kirjanpitovelvollisten olisi tärkeää käydä läpi avustusehdot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta ehtoja voidaan noudattaa heti alusta lähtien ja vältyttäisiin pahimmassa tapauksessa koko avustuksen takaisinperinnältä. Tuoreessa lausunnossa ei saatu tarkennusta olemassa olevaan ohjeistukseen varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan välisestä rajanvedosta. 
<blockquote>Maksutta saatujen resurssien ja vapaaehtoistoiminnan raportointiin liittyen KILA nosti esiin huomionarvoisia seikkoja, mutta tietojen varmentamiseen liittyy vielä useita kysymyksiä, jotka tulee ratkaista, jotta eri toimijoiden raportoima informaatio olisi vertailukelpoista keskenään.</blockquote>
Yleisenä huomiona KILA ehdotti, että avustuksia saavilta järjestöiltä edellytettäisiin nykyistä selvästi kattavammat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kuvaukset. Tälläkin hetkellä järjestöjen eri sidosryhmät yleensä edellyttävät kattavampaa tilinpäätösraportointia kuin mitä minimivaatimukset ovat. Ehdotettu tarkempi laatimisperiaatteiden kuvaus auttaisi epäilemättä tilinpäätöksen lukijaa hahmottamaan nykyistä paremmin tilinpäätöksen sisältöä. Tätä ehdotusta on tilintarkastajana helppo kannattaa.
Miikka Vinnikainen

Valtiovarainministeriön järjestöjaos selvittää valtionavustusten kirjanpito- ja raportointikäytäntöjä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Pienimpien yhdistysten kirjanpitovelvollisuutta kevennetty

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Miikka Vinnikainen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin