Väriä raporttiin vai suuntaa strategialle?

13.1.2020  |  Blogi, Yritysvastuu

Olet varmaan jo tutustunut YK:n Kestävän kehityksen 17:ään tavoitteeseen? Tai tuttavallisemmin SDG:hen (Sustainable Development Goals)? Ne ovat niitä värikkäitä neliöitä yritysten vastuullisuusraporteissa, vuosikertomuksissa ja verkkosivuilla ja käsittelevät sellaisia maailmanlaajuisia tavoitteita kuin nälänhädän tai köyhyyden poistaminen, puhdas vesi tai rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Mukana ovat myös ilmastoteot, koulutus ja tusinan verran muita yhtä tärkeitä tavoitteita. Oikeasti ne eivät tietenkään ole vain grafiikkaa, vaan vuoteen 2030 ulottuva strategia maapallolle.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat niin keskeisiä ja olennaisia asioita, ettei niiden merkityksen kiistäminen tule mieleenkään. Jatkuvasti kuulen yritysjohtajilta, ettei yrityksellä yksinkertaisesti ole sellaista vaihtoehtoa, että laajamittaisesti toimisi tällaisia asioita vastaan. PwC:n viime vuoden lopulla julkaiseman SDG Challenge -raportin mukaan jo 72 prosenttia selvityksessä mukana olleista 1 141:stä yrityksestä onkin maininnut ne raporteissaan ja julkaisuissaan, useimmiten juuri vastuullisuusraportissaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden avulla voi tarkastella, mitä riskejä mahdollisesti on tulossa, jos käy niin huonosti, että tavoitteisiin ei päästäkään tämän vuosikymmenen aikana. Tavoitteita voidaan myös käyttää tukemaan uusien markkinoiden, liiketoiminnan tai tuotteiden kehittämistä, sillä innovaatioita niiden saavuttamiseksi tarvitaan.

Yrityksillä on merkittävä rooli siinä, missä määrin seuraavien kymmenen vuoden aikana onnistutaan ratkaisemaan ne asiat, joiden avulla systeeminen, iso muutos onnistuu. Tässä kohtaa mieleen tulee myös PwC:n liiketoiminnan tarkoitus, purpose, joka suoraan tukee tavoitteita. Se sanoo meidän olevan olemassa sen vuoksi, että luomme yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaisemme merkittäviä ongelmia. Tarkoitustamme toteutamme omien palvelujemme ja asiantuntemuksemme kautta asiakastoimeksiannoissa, mutta myös monella muulla foorumilla toimien.

Tavoitteet osaksi strategiaa viimeistään sääntelyn ja kysynnän kautta

On hyvä asia, että värikkäät neliöt koristavat yhä useamman yrityksen julkaisuja. Seuraava haaste on saada ne keskustelemaan yritysten liiketoimintastrategian kanssa. Niistä yrityksistä, jotka kertoivat omalle toiminnalleen tärkeistä Kestävän kehityksen tavoitteista, vain 25 prosenttia oli sisällyttänyt ne julkaisemaansa liiketoimintastrategiaan. Oma arvaukseni on, että niistäkin yrityksistä osa oli käynyt tavanomaisen strategiaprosessin läpi, ja relevantit Kestävän kehityksen tavoitteet oli linkitetty jälkeenpäin valmiiseen strategiaan.

Tätä on vaikea kritisoida. Strategian valmistelussa toimintaympäristöanalyysiin haetaan paljon tietoa, yksityiskohtaistakin, markkinoiden kehittymisestä, politiikkatason muutoksista, kilpailutilanteesta ja monesta muusta asiasta. YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet tuntuvat maailmoja syleileviltä ylätason asioilta, ja ovat haasteellisia hahmottaa riskeiksi tai mahdollisuuksiksi. Lisäksi strategiaprosessin vaiheet saattavat edetä vanhan ja turvallisen kaavan mukaisesti, jossa YK:sta annetuille tavoitteille ei ole vakiintunutta paikkaa.

Onneksi monet tavoitteiden asioista alkavat jo näkyä politiikka- ja lainsäädäntökehityksenä, jolloin ne kyllä tulevat mukaan tulevien vuosien näkymiin sitä kautta.

Voi olla, että YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita kuvaavilla värikkäillä neliöillä on vielä jonkin aikaa raportteja koristava tehtävä. Ajan kanssa niiden ajamat muutokset kuitenkin tulevat eteen joko muuttuvana lainsäädäntönä tai asiakkaiden uudenlaisina ostoperusteina. Siksi niistä kannattaa ottaa jo nyt suuntaa strategiallekin.

Kommentit on suljettu.