Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Muutoksen vaikutusten selvitys starttasi muutosmatkan</h2>
Työt aloitettiin kesällä 2020 ja muutoksen valmistelu henkilöstön suuntaan alkoi toden teolla syyskuun alussa.
&#8220;Alussa haastattelimme asiakasvastaavia ja myynnin johtoa selvittääksemme, kuinka työn arki tällä hetkellä sujuu. Haastattelujen ja työpajojen avulla saimme muodostettua hyvän ja kattavan nykytilan kuvauksen ja samalla arvioitua sitä muutosta, jonka kohteeksi henkilöstö joutuu”, kertoo muutoshanketta PwC:n konsulttina tukenut Juuso Pietilä.
Keskellä etätyömaailmaa kävi nopeasti selväksi, että emme voi luottaa “perinteisiin” luokkahuonekoulutuksiin ja sähköpostiviesteihin, vaan meidän tuli keksiä jotain uutta ja innostavaa saadaksemme ihmiset mukaan muutokseen ja kiinnostumaan siitä.
Koska liiketoiminnan edustajien osallistuminen oli erittäin tärkeää heti ensi metreiltä lähtien, perustimme asiakasvastaavista koostuvan Salesforce-koutsien verkoston. Nämä innokkaat ja kokeneet ammattilaiset sparrasivat työkalun ominaisuuksissa, kertoivat omia tarpeitaan ja harjoittelivat työkalun käyttöä etunenässä ennen käyttöönottoa.
&#8220;Koutsina toimiminen on ollut mielenkiintoista ja hyödyllistä – olen päässyt turvallisessa ympäristössä harjoittelemaan ja kyselemään tyhmiä”, totesi yksi koutseista.
Myöhemmin käyttöönotossa jokaiselle koutsille nimettiin 3–5 kollegaa, joiden kanssa he tulisivat yhdessä harjoittelemaan Salesforcen käyttöä.
<h2>Käyttäjäkokemus ja ”leikkisyys” keskiöön koulutuksissa</h2>
Suunnittelimme Varman loppukäyttäjille myös elämyksellisen Escape Room -koulutuksen osaksi koulutusohjelmaa. Escape Roomeissa loppukäyttäjät kokoontuvat pienryhmissä suljettuun huoneeseen, josta he “pakenevat” käyttämällä Salesforcea, etsimällä ja ratkomalla vihjeitä, sekä tekemällä tiimityötä. Tämän toteutuksen piuhat vedettiin seinästä kuitenkin viime metreillä, koska ympäröivän yhteiskunnan kokoontumisrajoitukset tiukentuivat.
Tilalle suunnittelimme ja toteutimme pikaisella aikataululla virtuaalisen aarteenmetsästyskonseptin nimeltä “Kadonneen kaupan metsästäjät”, jossa käyttäjä navigoi peliympäristön ja Salesforcen välillä etsien tietoa ja edeten pelissä. Peli sai paljon kiitosta ja oli todella jotain uutta ja erityistä perinteisiin koulutustapoihin verrattuna!
Lisäksi muutosmatka koostui lukuisista tiimipalaverien keskustelutilaisuuksista ja demoista, Town Hall -tilaisuuksista, johdon tietoiskuista, kuukausittaisista tiedotteista ja sopivan lyhyiksi palastelluista virtuaalisista koulutuksista. Kaikki suunniteltiin jatkuvasti siten, että loppukäyttäjä oli keskiössä.
Tiimin kanssa koulutuksia suunnitellessa kysyimme jatkuvasti toisiltamme kysymyksiä kuten Mitä käyttäjä haluaisi kuulla? Mikä hänelle on tärkeää? Mikä hyödyttää häntä eniten? Kuinka saamme käyttäjiä mukaan interaktioon koulutuksessa? Näin vältimme sen sudenkuopan, että olisimme käyneet perinteisellä järjestelmäkoulutustyylillä kaikki mahdolliset napit ja toiminnallisuudet läpi ja Teams-apatia olisi ottanut kaikista entistä vahvemman otteen.
Kerätyn palautteen perusteella onnistuimme kokonaisuutena hyvin: saimme koulutuskokonaisuudelle kokonaisarvosanaksi 4,3 (asteikolla 1=heikko, 5=oikein hyvä).
<h2>Kuinka muutos lopulta sujui?</h2>
Käyttöönottoviikon jälkeen yli 80 % kaikista lisenssinhaltijoista oli kirjautunut sisään Salesforceen ja ensimmäisen kuukauden jälkeen luku oli yli 90 %. Samalla järjestímme henkilöstön parissa Salesforcen käyttöön liittyviä kilpailuja, joissa jaoimme aktiivisimmille käyttäjille tuotepalkintoja – maineen ja kunnian lisäksi.
Onnistuneen hankkeen taustalla ollut positiivinen henki kaikessa tekemisessä on varmasti myös yksi salainen ainesosa, minkä merkitystä ei sovi vähätellä.
Hankkeessa mukana olleiden kommentteja:
“Tämä Salesforcen käyttöhän on parasta sitten pyörän keksimisen jälkeen” &#8211; loppukäyttäjän kommentti
“On ollut todella tärkeää, että olemme miettineet ja valmistelleet tätä muutosta huolella &#8211; jos olisimme tehneet yksin, niin aika ei olisi yksinkertaisesti riittänyt” 
&#8211; Hanna Haikonen, Salesforce-hankkeen omistaja
“Tämähän oli loistava setti &#8211; kaikki koulutukset tulisi vetää tuolla tavalla” 
&#8211; Mikael Henriksson, Salesforce-tuoteomistaja
“Tämän hankkeen myötä olemme saaneet paljon kiinnostusta Salesforceen myös muilta toiminnoiltamme. Monesta paikasta on kuulunut kysymys “mikä se niin hieno ja hyvä työkalu nyt on jonka olette ottaneet käyttöön?” 
&#8211; Hanna Haikonen, Salesforce-hankkeen omistaja
“Hienoa työskennellä yrityksen kanssa, joka oikeasti laittaa asiakkaan ja työntekijän keskiöön! Sillä varmistetaan sekä ratkaisun käyttökelpoisuus ja toteutettavuus että hankkeen onnistuminen. ” 
&#8211; Tuomas Kotilainen, PwC:n partner

Varman Salesforce-käyttöönotto sai aikaan hurraa-huutoja organisaatiossa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jussi Leinonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin