PWC Uutishuone

Varmuutta raportointiin

Yritysvastuussa vuoden alkuviikot ovat kiivasta datan käsittelyn ja raportoinnin aikaa. PwC:n kansainvälisestä toimitusjohtajatutkimuksesta käy ilmi, että taloudellisen raportoinnin ohessa koostetaan yhä useammin raportteja myös vastuullisuusasioista. Vaikuttaisi siltä, että Suomessa ollaan tämän asian kanssa vielä muita maita kiireisempiä. Toimitusjohtajatutkimuksessa kaikista haastatelluista 72 % kertoi yhtiönsä raportoivan yritysvastuusta, mutta Suomessa jopa 77 % toimitusjohtajista ilmoitti näin tapahtuvan. Viiden vuoden päästä yritysvastuusta uskoo raportoivansa globaalisti 81 %, Suomessa peräti 86 % vastaajista.

Yritysvastuusta raportoiminen

Meillä PwC:llä on useita varmennusasiakkaita, joten olemme juuri näinä viikkoina mukana monessa kiihkeässä raportointivaiheessa omassa varmentajan roolissamme. Selvittelemme datanhallintaa ja prosesseja, tietojen laskentaa, yhdistelyä ja johtopäätöksiä sekä lopulta niiden päätymistä raporttiin luotettavina lukuina.

Isona ajatuksena taustalla on, että yritys voi antaa läpinäkyvästi ja avoimesti tietoja raportointikaudelta varmistettuaan, että sen tiedonmuodostus- ja raportointiprosessit sisältävät epäselvät tiedot kiinni nappaavia kontrolleja ja että tunnusluvut sisältävät dataa oikeista asioista. Tällöin uskaltaa lisätä avoimuutta ja kertoa sidosryhmille, minkälaisia tuloksia on saavutettu.

PwC:n Yritysvastuubarometri 2015 kertoo, että varmennus ei kuitenkaan ole vielä mitenkään erityisen yleistä, sillä vain 32 yritystä varmennuttaa raporttinsa. Yritysvastuusta raportoivien yritysten joukko (157 yritystä) on sekin pysynyt lähes samana monen vuoden ajan. Olen ihmetellyt tätä mielessäni, sillä samaan aikaan tuntuisi kuitenkin kiinnostus näitä asioita kohtaan kasvaneen.

Myös osa sijoittajista on alkanut katsella vastuullisuutta sillä silmällä, että mitä arvoa se voisi tuoda tullessaan. Tätä koskevia johtopäätöksiä on kuitenkin vaikea tehdä, jollei riittävää läpinäkyvyyttä yritykseen ole tarjolla. Lisäksi julkistettaviin tietoihin pitää voida luottaa.

Veikkaanpa, että varmennuksen tarve tulee kasvamaan. Vastuullisuusteeman alla julkaistavat tiedot häviävät tarkkuudessa ja ohjeistuksen yksityiskohtaisuudessa taloudelliselle raportoinnille. Kysymys ei ole siitä, että niitä tietoja ei haluttaisi raportoida tarkasti tai pyrittäisi luotettavuuteen. Haaste on siinä, että meillä ei ole tällä hetkellä vastuullisuuden puolella sellaista raportointistandardia, kansainvälistä tai kansallista, joka olisi yksi ja yhteinen ja mahdollisimman yksiselitteinen ja vastaisi edes jossakin mielessä kirjanpitoa ohjaavia säännöksiä.

Sen vuoksi yritysten on luotava omat vastuullisuusraportoinnin ohjeistot, jonka mukaan data kerätään ja koostetaan. Totta kai meillä on GRI-viitekehys ja muutakin, mutta niidenkin soveltamisessa käytäntöön yritys joutuu käytännössä luomaan omat ohjeet. Tiedot saattavat päällepäin näyttää yritysten kesken vertailukelpoisilta, mutta käytännössä näin ei välttämättä ole. Olosuhteet ja tavat koota tunnusluvut vaihtelevat yrityksestä toiseen.

Läpinäkyvyys voi olla vielä puutteellista, eikä vertailukelpoisuus toteudu kovin hyvin. Silti kannattaa raportoida ja kertoa sidosryhmille yrityksestä muutakin kuin taloudellisia tunnuslukuja. Taaksepäin katsovat talousluvut ovat välttämättömiä, mutta niitä täydentämään tarvitaan muutakin tietoa. Tästä kaikesta muodostuu kokonaiskuva, joka auttaa sekä asiakkaita, sijoittajia että muitakin sidosryhmiä arvioimaan yrityksen menestymistä myös jatkossa. Varmennetut vastuullisuustiedot tuovat siihen uskottavuutta ja luotettavuutta. Pian meillä on taas uudet varmennetut yritysvastuuraportit edessämme. Tsemppiä ja tarkkuutta viimeisiin työvaiheisiin kaikille osapuolille!