- Aiheet
Vastuullisuus kääntyy numeroiksi – ja euroiksi
Jos seuraa suomalaista vastuullisuuskeskustelua, on todennäköisesti kuullut Antti Savilaaksosta. Antti on vastuullisen sijoittamisen konkari monelta mantereelta ja työskentelee Auriel Capitalissa, missä hän vastaa rahastoyhtiön vastuullisesta sijoittamisesta.
Osana Sustiskahvit-podcastia keskustelimme Antin kanssa vastuullisen sijoittamisen, eli ESG-sijoittamisen (Environment, Social, Governance) nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi Antti vinkkasi, millaisella taustalla päädytään nykyään vastuullisen sijoittamisen asiantuntijaksi.
Tässä mielenkiintoisimmat pointit keskustelusta:
1. ESG muuttuu numeroiksi ja euroiksi
Vastuullisuuden integroituessa entistä vahvemmin osaksi liiketoimintaa, kuulee usein näkemyksen, ettei jokin asia ole vastuullisuutta vaan yhtiön tavallista liiketoimintaa. Ehkä samasta syystä uusissa lakisääteisissä raportointivaatimuksissa viitataan “muun kuin taloudellisen tiedon raportointiin” “yritysvastuuraportoinnin” sijaan. Antti kiteyttää hienosti, mitä tämä tarkoittaa sijoittamisen näkökulmasta: “vastuullinen sijoittaja etsii asioita, jotka eivät käänny helposti numeroiksi”.
ESG-analyysin kehittyessä asiat kääntyvät entistä useammin numeroiksi ja euroiksi. Kun aiemmin analyysi on ollut pitkälti laadullista, synnyttävät uudet menetelmät ja tietolähteet paljon uutta lisäarvoa.
2. Proaktiivisuutta yritysvastuuraportointiin
ESG-analyysin nopea kehitys ohjaa myös yritysraportointia. Yritysten oman raportoinnin rinnalle syntyy jatkuvasti uusia tiedonkeruumenetelmiä, kuten satelliittikuvia sekä uusia päästömittauksen menetelmiä, joita voidaan hyödyntää yritysten vaikutusten arvioinnissa.
Sijoittajan pyrkiessä käyttämään parhaita tietolähteitä yrityksiin kohdistuu entistä enemmän raportointivaatimuksia, jotka voivat kuormittaa yrityksiä. Toisaalta jos yritys jättää vastaamatta kyselyihin, etsivät sijoittajat vaihtoehtoisen tietolähteen tai arvioivat vaikutukset.
Sijoittajan näkökulmasta yhtiön itsensä markkinoille antama tieto on usein paras tietolähde. Näin ollen yritysten kannattaa proaktiivisesti viestiä olennaisiksi kokemistaan yritysvastuuasioista, sen sijaan, että odottavat sijoittajien kysymyksiä. Vuosikertomus ja yritysvastuuraportti ovat edelleen tärkeitä tiedonlähteitä sijoittajille.
3. ESG-asiantuntija on moniosaaja
Vastuullisen sijoittamisen kehityksen myötä myös alan koulutustaustat muuttuvat. Aiempi normipohjainen eettinen sijoittaminen korosti vahvasti globaalien yhteiskunnallisten ongelmien ymmärrystä ja tutkimusmenetelmät olivat pitkälti laadullisia. Nopeasti kehittyvä ESG-analyysi on tuonut mukanaan kvantitatiivisia menetelmiä muun muassa rahoituksesta ja teknisiltä oppialoilta. Myös koulutusohjelmat vastaavat entistä paremmin alan tarpeisiin ja korostavat sijoitusanalyysin menetelmiä yhtenä ESG-asiantuntijan perusedellytyksistä.
ESG-asiantuntija onkin usein moniosaaja, joka ymmärtää sekä teollisuuden prosesseja, sijoitustoimintaa, että yhteiskunnallisia ongelmia. ESG-moniosaajille on tällä hetkellä kova kysyntä ja sen odotetaan kasvavan nopeaa vauhtia, kuten Financial Times lokakuussa uutisoi.
Sustiskahvit löydät myös iTunesista ja Spotifysta!