PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p><a href="#1.">Yliopistot ja ammattikorkeakoulut</a><br />
<a href="#2.">Ammatillinen koulutus</a><br />
<a href="#3.">Vapaa sivistystyö</a><br />
<a href="#4.">Taiteen perusopetus</a><br />
<a href="#5.">Eräiden koulutuspalvelujen myynti</a><br />
<a href="#6.">MBA-koulutusohjelmat</a><br />
<a href="#7.">Työvoimakoulutus</a><br />
<a href="#8.">Koulutuspalvelujen alihankinta</a><br />
<a href="#9.">Koulutuspalvelujen myynti ulkomaille ja ulkomailta Suomeen</a><br />
<a href="#10.">Koulutuksen yhteydessä oppilaalle luovutettavat tavarat ja palvelut</a><br />
<a href="#11.">Oppilastyöt</a><br />
<a href="#12.">Oppilaitosruokailu</a><br />
<a href="#13.">Eräät koulutuksen järjestäjän myymät tavarat ja palvelut</a><br />
<a href="#14.">Kiinteistöhallintapalvelujen arvonlisäverotus</a><br />
<a href="#15.">Työnantajan saama koulutuskorvaus</a><br />
<a href="#16.">Vähennysoikeus</a><br />
<a href="#17.">Yleishyödyllinen yhteisö koulutuksen järjestäjänä</a></p>
<h3 id="1.">Yliopistot ja ammattikorkeakoulut</h3>
<p>Ohjeessa on käsitelty samassa luvussa yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolimatta hyvin erilaisesta lainsäädännöstä. Luvussa käsitellään näiden oppilaitosten perustoimintojen verottomuutta ja verollisuutta. Ohjeessa ei ole olennaisia muutoksia aiempaan ohjeeseen verrattuna.</p>
<h3 id="2.">Ammatillinen koulutus</h3>
<p>Luku on kirjoitettu uudelleen. Ohjeessa todetaan nyt selvästi, että sellaisen koulutuksen järjestäjän, jolla ei ole laissa tarkoitettua järjestämislupaa, myymät koulutuspalvelut ovat aina arvonlisäverollisia, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa.</p>
<p>Ohjeessa käsitellään myös koulutuksen järjestäjien välistä alihankintatilannetta. Laissa on voitu antaa eri koulutusten järjestäjille mahdollisuus tai velvollisuus toimia yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Ohjeen mukaan kaikki lain mukainen yhteistyö ei ole verotonta, vaan verottomuus määräytyy sen mukaan, täyttääkö toiminta liiketoiminnan tunnusmerkit. Verohallinnon näkemyksen mukaan koulutuksen tukitoimintojen järjestäminen yhdessä ei ole liiketoimintaa. Ohjeessa tukitoiminnoista annetaan esimerkkeinä yhteinen kirjasto sekä IT- ja opiskelijapalvelut.</p>
<h3 id="3.">Vapaa sivistystyö</h3>
<p>Ohjeessa on uusi esimerkki urheiluopiston kuntolomista. Esimerkin mukaan kuntolomien myynti on arvonlisäverollista, sillä kuntolomia myydään kilpailuolosuhteissa. Kuntolomaa ei kuitenkaan määritellä ohjeessa.</p>
<h3 id="4.">Taiteen perusopetus</h3>
<p>Uutena lisäyksenä todetaan, että verollista koulutusta, joka ei kuulu opetushallituksen määrittelemään opetussuunnitelmaan, on esimerkiksi taiteen perusopetusta antavan tahon järjestämät lyhytkurssit, perhekurssit ja kesäleirit.</p>
<h3 id="5.">Eräiden koulutuspalvelujen myynti</h3>
<p>Vanhaan ohjeeseen verrattuna psykoterapiakoulutusta ei enää ohjeisteta.</p>
<p>Rajatun lääkkeenmääräämisen lisäkoulutuksen ohjeistukseen ei ole tullut muutoksia.</p>
<h3 id="6.">MBA-koulutusohjelmat</h3>
<p>MBA-koulutusohjelmia ohjeistetaan nyt viime aikaisen oikeuskäytännön vuoksi laajasti. Ohjeen mukaan suomalaisten oppilaitosten MBA-koulutusohjelmien myynti on pääsääntöisesti arvonlisäverollista palvelujen myyntiä.</p>
<h3 id="7.">Työvoimakoulutus</h3>
<p>Ohje on tältä osin uudelleen kirjoitettu ja sitä on pyritty selkeyttämään. Jos ELY-keskuksen ostama työvoimakoulutus on koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa tarkoitettua työvoimakoulutusta, kyseessä on tältä osin arvonlisäveroton koulutus. Sellaisen työvoimakoulutuksen, joka ei suoraan liity koulutuksen järjestäjän lailla tai lainmukaisessa luvassa määriteltyyn koulutustehtävään, myynti on arvonlisäverollista, jos tällaisia koulutuksia voitaisiin hankkia muiltakin kuin luvanvaraisilta koulutustoimen harjoittajilta.</p>
<h3 id="8.">Koulutuspalvelujen alihankinta</h3>
<p>Osa vanhan ohjeen tekstistä on poistettu ja tilalla on nyt kolme uutta esimerkkiä. Esimerkit koskevat seuraavia tilanteita:</p>
<ol>
<li>Ammatillisen koulutuksen järjestäjä myy koko tutkinnon toiselle koulutuksen järjestäjälle. Myynti on veroton.</li>
<li>Ammatillisen koulutuksen järjestäjä myy ammatillisen tutkinnon osia ja osaamisen arviointia toiselle koulutuksen järjestäjälle. Osaamisen arvioinnin voi hankkia vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saaneelta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Myynti on veroton.</li>
<li>Myynti on verollista, jos ammatillisen koulutuksen järjestäjä myy koulutusta toiselle koulutuksen järjestäjälle silloin, kun koulutusta on mahdollista hankkia myös yhtiöltä, jolla ei ole lupaa koulutuksen järjestämiseen. Laki ei siten rajoita myyntiä vain luvanvaraisten toimijoiden välille.</li>
</ol>
<h3 id="9.">Koulutuspalvelujen myynti ulkomaille ja ulkomailta Suomeen</h3>
<p>Koulutuspalvelujen myyntiä ulkomaille ja ulkomailta Suomeen on käsitelty laajemmin kuin aiemmassa ohjeessa. Etäopetusta on käsitelty laajemmin. Uutena asiana ohjeessa käsitellään etäopetuksen antamista sähköisenä palveluna. Tältä osin mukana on myös vuoden 2019 alussa tullut valintamahdollisuus myyntimaan suhteen tietyissä tilanteissa.</p>
<p>MBA-tutkintoa koskevien korkeimman hallinto-oikeuden päätösten vuoksi ohjeistus ulkomaisten koulutustoimenharjoittajien Suomessa myymistä koulutuspalveluista on uudistettu.</p>
<h3 id="10.">Koulutuksen yhteydessä oppilaalle luovutettavat tavarat ja palvelut</h3>
<p>Tämä ohjeen kohta sisältää uuden esimerkin, jossa opiskelijat rakentavat ICT-asentajan tutkintoon johtavan koulutuksensa yhteydessä tietokoneen. Opiskelijat maksavat tietokoneen osista oppilaitokselle materiaalimaksun. Tietokoneen osia luovutetaan tutkinto-opiskelijoille koulutuksen yhteydessä. Materiaalin myynti oppilaalle on arvonlisäverotonta, koska kyseessä on koulutuksen yhteydessä luovutettu tavara.</p>
<h3 id="11.">Oppilastyöt</h3>
<p>Luku on uusi. Ohjeessa todetaan nyt, että oppilaiden suorittamien palvelujen sekä oppilaiden valmistamien tavaroiden myyminen ulkopuolisille voi ohjeessa selostettujen edellytysten täyttyessä olla verotonta.</p>
<p>Ohjeesta saa sen kuvan, että muodollisesta mahdollisuudesta verottomuuteen, toiminta pyritään katsomaan verolliseksi neutraalisuusperiaatteen perusteella. Ohjeessa todetaan muun muassa, että ”Tavaroiden ja palvelujen myynti, joka kohdistuu rajoittamattomaan tai laajaan rajoitettuun henkilöjoukkoon on lähtökohtaisesti verollista.”</p>
<p>Oppilastöiden osalta ohje sisältää kolme esimerkkiä, jotka kuvaavat samankaltaisia tilanteita kuin ohjeessa selostetut unionin tuomioistuimen tuomio <a href="http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?language=en&amp;num=C-699/15" target="_blank" rel="noopener noreferrer">C-699/15 Brockenhurst College</a> ja KHO:n päätös <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1534412297860.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2018:115</a>, joiden perusteella kilpailutilannetta tulisi arvioida vain silloin, kun kyse on pääasiassa lisätulojen hankkimisesta koulutuksen järjestäjälle.</p>
<p>Ohjeessa ei ole käsitelty sitä, miten kilpailutilannetta verollisten toimijoiden kanssa arvioidaan esim. parturi-kampaamopalvelujen, kosmetologipalvelujen, auton ja muiden tavaroiden korjaamisen sekä erilaisten oppilaiden valmistamien tavaroiden myynneissä, kun kysymys ei ole lisätulojen hankkimisesta.</p>
<h3 id="12.">Oppilaitosruokailu</h3>
<p>Lukuun on lisätty ravintola- ja ateriapalvelujen määritelmä. Ohjeessa todetaan nyt oppilaitosruokailun verottomuuden edellytysten täyttyvän, kun ulkopuolinen yhtiö luovuttaa ateriat ja muut elintarvikkeet koulutuksensaajalle ja myös tarjoilee tai laittaa ne esille oppilaitoksessa. Tällöin merkitystä ei ole sillä, missä tiloissa ruokien valmistus tapahtuu.</p>
<p>Uutuutena ohjeistetaan myös ruoan valmistuspalvelun myynti, jonka todetaan olevan arvonlisäverollista. Arvonlisäverollista todetaan olevan myös oppilaitoksessa tapahtuvan kahvila- ja kioskitoiminnan.</p>
<h3 id="13.">Eräät koulutuksen järjestäjän myymät tavarat ja palvelut</h3>
<p>Ohjeen loppuun on lisätty useita uusia kohtia. Nyt ohjeistetaan myös konsultointi- ja asiantuntijapalvelut, kongressitoiminta, hankkeet ja projektit, liikuntapalvelut ja koulutusten järjestäjien välinen yhteistyö. Opettajien vuokrauksen ohjeistusta on hieman laajennettu, mutta aineellista muutosta ei ole tehty.</p>
<h3 id="14.">Kiinteistöhallintapalvelujen arvonlisäverotus</h3>
<p>Ohjeeseen on täysin uutena lukuna otettu kiinteistöhallintapalvelujen arvonlisäverotus. Kiinteistöhallintapalvelujen määrittelyn ja siihen liittyvän ohjeistuksen jälkeen todetaan, että kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäveroa suoritetaan vain niiden kiinteistöjen osalta, jotka ovat koulutuksen järjestäjällä arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvassa, mutta arvonlisäverottomassa käytössä. Vastikkeellinen toiminta kuuluu arvonlisäverolain soveltamisalaan. Oman käytön verovelvollisuutta arvioitaessa otetaan siten huomioon vain vastikkeellisen arvonlisäverottoman toiminnan käytössä olevat kiinteistöt.</p>
<p>Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotusta ei sovelleta myöskään koulutuksen järjestäjänä toimivaan kuntaan tai kuntayhtymään, sillä kunnan palautukseen oikeuttava toiminta rinnastetaan vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Muutoin kuntien ja koulutuskuntayhtymien erityiskysymyksiä ei ohjeessa käsitellä.</p>
<h3 id="15.">Työnantajan saama koulutuskorvaus</h3>
<p>Koulutuksen järjestäjän työnantajalle oppisopimuskoulutuksen johdosta maksaman koulutuskorvauksen ohjeistus on lisätty ohjeeseen. Ohjeen mukaan oppisopimuskoulutussopimuksessa sovittu koulutuskorvaus on työnantajalle arvonlisäverotonta, koska toiminta ei ole arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa.</p>
<h3 id="16.">Vähennysoikeus</h3>
<p>Ohjeen loppuun on otettu uutena lukuna koulutusten järjestäjien vähennysoikeutta koskeva osio. Vähennysoikeutta käsitellään siinä hyvin yleisellä tasolla.</p>
<p>Verohallinto esittää käsityksenään, että koulutuksen järjestäjä, jonka toiminta on joltain osin vastikkeetonta eli se jää tältä osin arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolelle, ei voi käyttää yleiskulujen jakamisessa liikevaihtojen suhdetta.</p>
<p>Koulutuskuntayhtymien erityiskysymyksiä ei ohjeessa käsitellä vähennysoikeuden kannalta, eikä muutoinkaan.</p>
<h3 id="17.">Yleishyödyllinen yhteisö koulutuksen järjestäjänä</h3>
<p>Ohjeessa ei ohjeisteta yleishyödyllistä koulutuksen järjestäjää muutoin kuin toteamalla, että se on arvonlisäverovelvollinen vain elinkeinotoiminnan tulostaan. Vapaaehtoista arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista ei mainita. Ohjeessa kuitenkin viitataan <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47999/verotusohje-yleishy%C3%B6dyllisille-yhteis%C3%B6ille/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Verotusohjeeseen yleishyödyllisille yhteisöille</a>.</p>


Verohallinnolta uusi ohje koulutustoiminnan arvonlisäverotuksesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Maarit Pokkinen

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?