Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ohjeessa käsitellään ensin yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverovelvollisuutta yleisesti. Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain tuloverolain mukaisista elinkeinotoiminnan tuloistaan. Jos elinkeinotoiminnan liikevaihto jää kuitenkin alle 10 000 euron, on toiminta vapautettu arvonlisäverosta vähäisenä toimintana. 
Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi alarajasta huolimatta, vaikka liikevaihto jäisi alle 10 000 euron rajan. Mikäli liikevaihto ylittää 10 000 euroa, yleishyödyllinen yhteisö voi saada alarajahuojennuksena osan maksamistaan arvonlisäveroista takaisin, jos liikevaihto kuitenkin jää tilikaudessa alle 30 000 euron. Huojennusta on haettava erikseen. 
<h2>Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi</h2>
Ohjeessa käsitellään vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen vaikutuksia. Ohjeessa todetaan, ettei hakeutuminen voi pääsääntöisesti koskea vain osaa toimintaa, vaan hakeutumisen jälkeen yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen kaikesta arvonlisäverolain mukaisesta liiketoiminnastaan. Oikeuskäytännön mukaan hakeutumisen voi kuitenkin koskea vain tiettyä liiketoiminnallista kokonaisuutta kuten metsän myyntiä. 
Yleishyödyllisen yhteisön jäsenmaksu ei yleensä ole vastike mistään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta. Siksi pelkästään ”passiivisen jäsenmaksun” keräämisestä jäseniltä ilman, että jäsenmaksu tuottaa jäsenille minkäänlaisia etuja, ei voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tällainen toiminta ei ole arvonlisäverolain mukaista liiketoimintaa, josta hakeutumisoikeus on. Vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen yleishyödyllisen yhteisön tulee kuitenkin suorittaa arvonlisäveroa jäsenmaksuistaan, jos jäsenmaksulla katsotaan olevan suora yhteys suoritettuun palveluun tai luovutettuun tavaraan. 
<h2>Oma käyttö</h2>
Erilaisia oman käytön veron tilanteita, joista yleishyödyllinen yhteisö on aina arvonlisäverovelvollinen elinkeinotoiminnasta riippumatta, ovat <a href="https://uutishuone.pwc.fi/talkootyolaisten-ja-henkilokunnan-aterioiden-arvonlisaverotus/">ravinto- ja ateriapalvelujen oma käyttö</a> ja <a href="https://uutishuone.pwc.fi/kiinteistohallintapalvelujen-oman-kayton-arvonlisaverovelvollisuus/">kiinteistöhallintapalvelujen oma käyttö</a>. Edellytyksenä oman käytön verolle on kuitenkin, että yleishyödyllisellä yhteisöllä on jonkinlaista arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaa liiketoimintaa. 
Lisäksi omasta käytöstä on suoritettava arvonlisäveroa, jos arvonlisäverolliseen toimintaan hankittuja tavaroita tai kyseisessä toiminnassa suoritettuja palveluita otetaan muuhun kuin verollisen liiketoiminnan käyttöön. Edellytyksenä on, että hankinnoista on voitu tehdä arvonlisäveron vähennys.
<h2>Ostot ulkomailta</h2>
Ostettaessa tavaroita tai palveluita ulkomailta saattaa yleishyödylliselle yhteisölle tulla yllätyksenä se, että sen tulee tietyissä tilanteissa rekisteröityä ostajana arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin yleishyödyllinen yhteisö joutuu maksamaan arvonlisäveron myyjän puolesta. Oleellista tällöin on muun muassa se, onko yleishyödyllinen yhteisö rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ja kuinka paljon se hankkii tavaroita Suomen ulkopuolelta. 
Palveluiden osalta oleellista on arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen lisäksi sillä, millaisia palveluita yleishyödyllinen yhteisö hankkii Suomen ulkopuolelta. Näin sen vuoksi, että ostetun palvelun luonteella on merkitystä sen osalta, tuleeko yleishyödyllisen yhteisön suorittaa palvelusta vero käännetyn verovelvollisuuden vuoksi Suomeen.
&nbsp;
Ohjeessa käsitellään lisäksi lyhyesti yleishyödyllisen yhteisön vähennysoikeutta sekä kiinteistön vuokraukseen liittyviä kysymyksiä. Ohje antaa hyvän yleiskuvan yleishyödyllisten yhdistysten arvonlisäverotuksesta. 
Useita erityistilanteita jää kuitenkin edelleen ohjeen ulkopuolelle. Näistä voidaan mainita vaikkapa sponsorointisopimukset, <a href="https://uutishuone.pwc.fi/yhdistysten-ja-saatioiden-sijoittamisen-arvonlisaverotus/">sijoitustoiminta</a>, jäsenlehtien painotyön verottomuus sekä <a href="http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2015/201503678" target="_blank" rel="noopener noreferrer">keskitettyjen tukipalvelujen veloittaminen</a> saman intressipiirin toisilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. 
&nbsp;
Keskustelemme mielellämme ohjeen vaikutuksesta toimintaanne.

Verohallinnolta uusi ohje yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Maarit Pokkinen

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen