PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös KHO 2024:22 koski verotuspäätökseen liitettyä muutoksenhakuohjetta. Tapauksessa verovelvollinen oli tehnyt tuloverotustaan koskevan oikaisuvaatimuksen OmaVero-palvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 18.33. Vaatimus oli jätetty tutkimatta verotuksen oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa, koska oikaisuvaatimus oli myöhästynyt. KHO:n mukaan muutoksenhakuohje oli virheellinen. Siitä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että oikaisuvaatimuksen on oltava perillä muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen...

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Alkuvuodesta on saatu kaksi verovelvollisen kannalta myönteistä päätöstä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta. Molemmissa tapauksissa kyse on ollut siitä, onko luovutettavia osakkeita voitu pitää yhtiöiden käyttöomaisuusosakkeina vai ovatko yhtiöt omistaneet osakkeet henkilöosakkaidensa varojen hallinnoimistarkoituksessa. Molemmissa tapauksissa kyse on ollut tilanteesta, jossa yksittäinen suku omisti pörssiyhtiön osakkeita hallinnointiyhtiön kautta. Hallinnointiyhtiöllä ja kohdeyhtiöllä ei ollut kummassakaan tapauksessa keskinäisiä liiketoimia...

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ohjeessa käsitellään ensin yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverovelvollisuutta yleisesti. Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain tuloverolain mukaisista elinkeinotoiminnan tuloistaan. Jos elinkeinotoiminnan liikevaihto jää kuitenkin alle 10 000 euron, on toiminta vapautettu arvonlisäverosta vähäisenä toimintana. 
Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi alarajasta huolimatta, vaikka liikevaihto jäisi alle 10 000 euron rajan. Mikäli liikevaihto ylittää 10 000 euroa, yleishyödyllinen yhteisö voi saada alarajahuojennuksena osan maksamistaan arvonlisäveroista takaisin, jos liikevaihto kuitenkin jää tilikaudessa alle 30 000 euron. Huojennusta on haettava erikseen. 
<h2>Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi</h2>
Ohjeessa käsitellään vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen vaikutuksia. Ohjeessa todetaan, ettei hakeutuminen voi pääsääntöisesti koskea vain osaa toimintaa, vaan hakeutumisen jälkeen yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen kaikesta arvonlisäverolain mukaisesta liiketoiminnastaan. Oikeuskäytännön mukaan hakeutumisen voi kuitenkin koskea vain tiettyä liiketoiminnallista kokonaisuutta kuten metsän myyntiä. 
Yleishyödyllisen yhteisön jäsenmaksu ei yleensä ole vastike mistään tavaran luovuttamisesta tai palvelun suorittamisesta. Siksi pelkästään ”passiivisen jäsenmaksun” keräämisestä jäseniltä ilman, että jäsenmaksu tuottaa jäsenille minkäänlaisia etuja, ei voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tällainen toiminta ei ole arvonlisäverolain mukaista liiketoimintaa, josta hakeutumisoikeus on. Vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen yleishyödyllisen yhteisön tulee kuitenkin suorittaa arvonlisäveroa jäsenmaksuistaan, jos jäsenmaksulla katsotaan olevan suora yhteys suoritettuun palveluun tai luovutettuun tavaraan. 
<h2>Oma käyttö</h2>
Erilaisia oman käytön veron tilanteita, joista yleishyödyllinen yhteisö on aina arvonlisäverovelvollinen elinkeinotoiminnasta riippumatta, ovat <a href="https://uutishuone.pwc.fi/talkootyolaisten-ja-henkilokunnan-aterioiden-arvonlisaverotus/">ravinto- ja ateriapalvelujen oma käyttö</a> ja <a href="https://uutishuone.pwc.fi/kiinteistohallintapalvelujen-oman-kayton-arvonlisaverovelvollisuus/">kiinteistöhallintapalvelujen oma käyttö</a>. Edellytyksenä oman käytön verolle on kuitenkin, että yleishyödyllisellä yhteisöllä on jonkinlaista arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaa liiketoimintaa. 
Lisäksi omasta käytöstä on suoritettava arvonlisäveroa, jos arvonlisäverolliseen toimintaan hankittuja tavaroita tai kyseisessä toiminnassa suoritettuja palveluita otetaan muuhun kuin verollisen liiketoiminnan käyttöön. Edellytyksenä on, että hankinnoista on voitu tehdä arvonlisäveron vähennys.
<h2>Ostot ulkomailta</h2>
Ostettaessa tavaroita tai palveluita ulkomailta saattaa yleishyödylliselle yhteisölle tulla yllätyksenä se, että sen tulee tietyissä tilanteissa rekisteröityä ostajana arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin yleishyödyllinen yhteisö joutuu maksamaan arvonlisäveron myyjän puolesta. Oleellista tällöin on muun muassa se, onko yleishyödyllinen yhteisö rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ja kuinka paljon se hankkii tavaroita Suomen ulkopuolelta. 
Palveluiden osalta oleellista on arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen lisäksi sillä, millaisia palveluita yleishyödyllinen yhteisö hankkii Suomen ulkopuolelta. Näin sen vuoksi, että ostetun palvelun luonteella on merkitystä sen osalta, tuleeko yleishyödyllisen yhteisön suorittaa palvelusta vero käännetyn verovelvollisuuden vuoksi Suomeen.
&nbsp;
Ohjeessa käsitellään lisäksi lyhyesti yleishyödyllisen yhteisön vähennysoikeutta sekä kiinteistön vuokraukseen liittyviä kysymyksiä. Ohje antaa hyvän yleiskuvan yleishyödyllisten yhdistysten arvonlisäverotuksesta. 
Useita erityistilanteita jää kuitenkin edelleen ohjeen ulkopuolelle. Näistä voidaan mainita vaikkapa sponsorointisopimukset, <a href="https://uutishuone.pwc.fi/yhdistysten-ja-saatioiden-sijoittamisen-arvonlisaverotus/">sijoitustoiminta</a>, jäsenlehtien painotyön verottomuus sekä <a href="http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2015/201503678" target="_blank" rel="noopener noreferrer">keskitettyjen tukipalvelujen veloittaminen</a> saman intressipiirin toisilta yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. 
&nbsp;
Keskustelemme mielellämme ohjeen vaikutuksesta toimintaanne.

Verohallinnolta uusi ohje yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt