Verohallinnon uusi ohje vahingonkorvauksista – tulkinta muuttuu

Verohallinto julkaisi uuden ohjeen vahingonkorvausten ja vahingonkorvauksen luonteisten erien arvonlisäverokäsittelystä. Korvaus, on se sitten kiinteämääräinen tai vahingon todelliseen määrään perustuva, voi olla veroton, kun se ei ole vastiketta minkään tavaran tai palvelun suorittamisesta ja se maksetaan aiheutuneen haitan tai vahingon korvaamiseksi.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että vuokratun omaisuuden palauttamisesta myöhässä maksettava korvaus on luonteeltaan veroton. Vastaavasti urakkasopimuksen ja YSE:n perusteella maksettu viivästyskorvaus (sopimussakko) on katsottu verottomaksi korvaukseksi. Euroopan unionin tuomioistuin on puolestaan katsonut, että majoituspalvelusta peritty käsiraha, joka jää majoituspalvelun tarjoajalle sen takia, että asiakas purkaa sopimuksen ja varattu majoituspalvelu jää käyttämättä, on veroton. Toisaalta EUT on katsonut, että lentolipusta maksettu hinta on vastiketta oikeudesta lentokuljetuspalveluun vaikka asiakas jättäisi tulematta lennolle.

Verohallinnon ohje on jättänyt huomiotta sen, että EUT on antanut tuomion käsirahan (varausmaksun) käsittelystä tilanteissa, joissa asiakas ei saavu hotelliin (EUT C-277/05). Tuomion mukaan kysymys on asiakkaan ja hotellin välisen sopimuksen rikkomisesta maksetusta korvauksesta. Tuomiossa ei annettu merkitystä sille, peruttiinko huonevarausta vai ei vaan sille, että peruutusta ei tehty varaussopimuksen tarkoittamana aikana. Sen sijaan käyttämättömiä lentolippuja koskevassa tuomiossa C-250/14 ja C-289/14 EUT katsoi, että koko lentolippu oli maksettu ja siten palvelu saatettu ostajan käyttöön. Verohallinnon tulkinta hotellihuoneiden varausmaksun arvonlisäverokäsittelystä on omintakeinen ja käytännölle vieras.

Verohallinnon ohjeen mukaan myös majoituspalvelusta maksettu käsiraha, jota asiakas ei saa takaisin, on vastiketta majoituspalvelusta, jos asiakas jättää tulematta paikalle. Jos asiakas kuitenkin erikseen peruttaa yöpymisen, majoituspalvelun tarjoajalle jäävä käsiraha on veroton vahingonkorvaus. Saman periaatteen on todettu soveltuvan muihinkin vastaaviin korvauksiin. Myyjän tulisi siten jatkossa pystyä näyttämään, että asiakas on nimenomaisesti peruuttanut palvelun, voidakseen käsitellä korvauksen verottomana. Ohje jättää paljon kysymyksiä avoimiksi. Siinä ei oteta kantaa, miten myyjän tulisi näyttää ostajan tekemä peruutus. Siinä ei myöskään huomioida, että suurin osa korvauksista peritään vasta jälkikäteen suorana ostajan varausvaiheessa antamalta luottokortilta.

Verohallinnon ohje muuttaa myös sähkömarkkinalain mukaisen vakiokorvauksen arvonlisäverokäsittelyä. Ohjeen mukaan sähkökatkon perusteella maksettavat vakiokorvaukset tulee käsitellä verottomina vahingonkorvauksina. Maksettavia vakiokorvauksia ei siten voi jatkossa käsitellä myynnin veron määrää pienentävinä oikaisuerinä. Uusi käsittely lisää yhtiöiden kustannuksia.

Ohje tulee majoituspalvelujen varausmaksujen ja sähkömarkkinalain mukaisten vakiokorvausten osalta voimaan 1.6.2017.