PWC Uutishuone

Verotusta varmuuden vuoksi vai varmuutta verotukseen?

Maailmanpolitiikassa on viime aikoina tapahtunut merkittäviä asioita, jotka heijastuvat markkinoille epävarmuuden lisääntymisenä. Trumpin valtaannousu, brexit ja äskettäinen Matteo Renzin ajamien uudistusten kaatuminen luovat synkkiä pilviä jo ennestään heikolle globaalille talouskehitykselle. Toisaalta talousrintamalla on viime aikoina näkynyt myös positiivisia – joskin melko heikkoja – merkkejä yleisen taloustilanteen viriämisestä. Tällaisina aikoina sijoittajat etsivät turvallisia ja luotettavia sijoituskohteita. Pääomaköyhän Suomen kannalta kilpailukykyisyys kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla on koko kansantalouden kehityksen kannalta olennaista.

Kansainvälisten sijoittajien päätöksissä yhtenä osatekijänä on luonnollisesti sijoituskohteen verotus. Julkisessa keskustelussa nousee tuon tuostakin esiin valtioiden välinen verokilpailu ja yhtiöiden harjoittama verosuunnittelu. Suomen verotuksen taso on kuitenkin tällä hetkellä hyvin kilpailukykyinen verrattuna lähialueisiimme. Yritysverokannan laskeminen 20 %:iin paransi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä merkittävästi. Tällä hetkellä verotuksen tasoa tärkeämpi kriteeri näyttääkin olevan verojärjestelmän luotettavuus ja ennakoitavuus.

Talouselämän haastattelussa 6.11.2016 tuleva elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa heikon ennakoitavuuden olevan Suomen yritysverotuksen pahin ongelma. Hänen mukaansa etenkin Suomeen sijoittavilla ulkomaisilla yrityksillä on vaikeuksia saada tietoa siitä, miten julkinen valta aikoo niitä verottaa. Perustuen lukuisiin keskusteluihini kansainvälisten sijoittajien kanssa Lintilän näkemykseen on helppo yhtyä.

Työni kautta näen jatkuvasti tilanteita, joissa käytännön tasolla Verohallinto tekee päätöksiä verovelvollisen vahingoksi jopa tilanteissa, joissa samasta oikeudellisesta kysymyksestä on jo aiemmin annettu tuomioistuimen ratkaisu. Viimeisimpänä esimerkkinä tällaisesta tilanteesta kohdalleni osunut useampikin tapaus, jossa verovelvolliselta evättiin oikeus korkojen vähentämiseen ja jota Verohallinto perusteli ylimalkaisesti vakiintuneella verotuskäytännöllä. Asiasta oli kuitenkin jo annettu kaksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, joiden perusteella ratkaisu olisi ollut täysin päinvastainen. Nyt tapauksesta alkaa jopa vuosien mittainen prosessi, joka uhkaa tulla verovelvolliselle kohtuuttoman kalliiksi. Ja vain sen vuoksi, että verovelvollinen joutuu peräämään lakisääteisiä oikeuksiaan oikeusteitse. Valitettavasti vastaavia esimerkkejä on lukuisia.

Tällaiset tapahtumat herättävätkin kysymyksen, onko Verohallinnolla eri agenda kuin maamme poliittisella johdolla? Jos Verohallinto ei käytännön työssään piittaa verotuksen ennakoitavuudesta, voidaan myös poliittiset puheet ennakoivasta ja oikeudenmukaisesta verojärjestelmästä kuopata.

Toinen merkittävä ongelma on hitaus ennakkoratkaisujen saamisessa. Huolellinen sijoittaja pyrkii usein varmistamaan verokohtelun etukäteen hakemalla Verohallinnolta ennakkoratkaisua siitä, miten verovelvollista tullaan verottamaan. Nykyisin ennakkoratkaisun saaminen valitusprosesseineen vie pahimmillaan parikin vuotta. Sijoittajalla on kuitenkin tarve saada ratkaisu silloin, kun sijoitusta ollaan tekemässä. Epävarmuus sijoitusta tehtäessä vähentää merkittävästi sijoitushalukkuutta eikä Suomella mielestäni ole varaa menettää ulkomaisten sijoittajien pääomia – ainakaan verojärjestelmän epävarmuuden johdosta.

Ennakoitavan verojärjestelmän varmistamiseksi olisikin käytävä perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu Verohallinnon roolista. Oman käsitykseni mukaan sen pitäisi olla objektiivinen veronormien tulkitsija, joka myös kunnioittaa tuomioistuimiemme antamia ratkaisuja omassa ratkaisukäytännössään, ei aggressiivinen omien linjausten luoja. Tämä vähentäisi myös Verohallinnon omaa kuormitusta kun usea turha prosessi jäisi käymättä. Mutta ennen kaikkea se loisi luottamusta siihen, että Suomi on vakaa ja yritysystävällinen sijoituskohde.

 

PS. Julkaisimme 5.12.2016 uutisen OECD:n käynnistämästä kyselystä liittyen verotuksen ennakoitavuuteen. Oma näkemykseni on yllä, mutta vastaamalla kyselyyn sinäkin voit antaa asiaan oman näkemyksesi. Vastausaikaa on jäljellä vielä 16.12.2016 saakka.