PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tapaus koski suomalaista osakeyhtiötä (jäljempänä ’yhtiö’), joka kuului kansainväliseen konserniin. Konsernin emoyhtiö oli yhdysvaltalainen. Yhtiö toimi rajoitetun riskin jakeluyhtiönä, ja konsernin siirtohinnoittelumallin mukaan yhtiölle oli määritelty 0,5 prosentin liikevoittotaso yhtiön liikevaihdosta laskettuna. Liikevoittotaso laskettiin konsernissa US GAAP -kirjanpitostandardin perusteella. Liikevoittotasosta oli konsernissa olemassa ennakkosopimus useiden eurooppalaisten valtioiden kanssa.
Yhtiö joutui ongelmiin Verohallinnon kanssa verovuoden 2010 osalta vähennyksestä, joka painoi yhtiön elinkeinotoiminnan verotettavan tuloksen tappiolliseksi. Tappiollinen tulos johtui pohjimmiltaan siitä, että tietyt erät käsiteltiin Suomen kirjanpitosäännösten mukaan eri tavalla kuin US GAAP -kirjanpitostandardissa. Verohallinnon mukaan markkinaehtoinen liikevoittotaso oli saavutettava Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaan. Lisäksi Verohallinto haastoi verovelvollisen käyttämiä vertailukohteita ja määritteli yhtiön markkinaehtoiseksi liikevoittotasoksi 1,0 prosenttia.
Yhtiö valitti hallinto-oikeuteen, jonka päätös myötäili Verohallinnon näkemyksiä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) taas oli eri mieltä ja katsoi, että US GAAP -kirjanpitostandardin mukaan määritetty 0,5 prosentin liikevoittotaso on ollut markkinaehtoinen. KHO korosti, että liikevoittotason määrittämisessä ei ole vielä kysymys verotettavan tulon laskemisesta ja palautti asian tältä osin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.
<h2>Päätöksen vaikutus oikeuskäytäntöön</h2>
Vuoden 2020 lakimuutoksen seurauksena KHO:n päätösten rooli oikeuskäytäntöä ohjaavina ratkaisuina on korostunut. Näin ollen on perusteltua kysyä, missä määrin tämä päätös ohjaa oikeuskäytäntöä siirtohinnoittelun saralla. 
<blockquote>Edistääkö päätös verotuksen ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta? Omasta mielestäni kyllä. KHO antoi jälleen kerran tukea OECD:n ohjeiden merkittävyyteen tulkintalähteenä liiketoimen markkinaehtoisen hinnan määrittämisessä. </blockquote>
KHO:n linjaus siitä, että verovelvollisen valintoja tulee kunnioittaa silloin kuin nämä ovat linjassa OECD:n ohjeistuksen kanssa, kulkee läpi päätöksen. 
Toisin sanoen VML 31 §:n nojalla Verohallinto ei voi saada läpi omia tulkintojaan markkinaehtoperiaatteesta, jos kerran verovelvollisen tulkinnalle löytyy tukea OECD:n ohjeistuksista. Tässä tapauksessa verovelvollinen oli seurannut siirtohinnoitteluaan konsernin muiden yhtiöiden tavoin US GAAP -kirjanpitostandardien mukaan pidettyjen kirjanpitojen perusteella. Tämä  ei KHO:n mukaan ole ristiriidassa OECD:n ohjeistuksen kanssa. 
Lisäksi verovelvollinen oli vertailuanalyysia tehdessään nojautunut OECD:n ohjeisiin muun muassa suorittamalla erinäisiä oikaisuja vertailukohteiden vertailtavuuden parantamiseksi: Verohallinto taas oli itse poikennut OECD:n ohjeistuksista mm. poistamalla vertailujoukosta tappiollisen tuloksen tehneet yhtiöt sekä yhtiöt, jotka ovat tehneet nollatulosta.
<h2>OECD:n ohjeet määrittävät käytännöt</h2>
Näin ollen lienee nyt kaikille selvää, että suomalaisten verovelvollisten tulisi KHO:n luvalla nojautua siirtohinnoittelukäytännöissään ensisijaisesti OECD:n ohjeisiin eikä Verohallinnon omiin ohjeisiin. Tämä on syytä muistaa myös esimerkiksi siirtohinnoitteludokumentoinneissa, joiden sisältövaatimuksesta Verohallinnolla on osittain OECD:stä poikkeava linjaus.  
<blockquote>Lisäksi päätös vahvistaa yleisellä tasolla ennakkoon sopimisen merkitystä. </blockquote>
Erityisen mielenkiintoista on se, että KHO antaa ennakkosopimuksille vahvaa näyttöarvoa, vaikka Suomen Verohallinto ei tässä tilanteessa ollutkaan yhdenkään sopimuksen osapuolena. 
Olisiko tämä seikka yksinään riittänyt todisteeksi markkinaehtoisesta käyttäytymisestä? OECD:n ohjeistus on kansainvälinen ohjeistus, jonka merkitys tulkintalähteenä on Suomessa vahvistettu niin korkeimmassa oikeusasteessa kuin verotusmenettelylain esitöissä. Jos jokin toisen valtion veroviranomainen on todennut konsernissa vertailukelpoisella tavalla toimivat siirtohinnoittelukäytänteet markkinaehtoisiksi OECD:n ohjeistuksen perusteella, eikö se ole yksinään todiste markkinaehtoisesta käyttäytymisestä OECD:n tarkoittamalla tavalla? Ainakin tilanteessa, jossa toisen valtion myöntämästä ennakkosopimuksesta poikkeaminen tarkoittaisi sellaista joustamattomuutta ja epärealistisen täsmällisyyden vaatimista, jota KHO päätöksessään kehottaa verotarkastajia välttämään.

Verovelvolliselle merkittävä voitto KHO:ssa siirtohinnoittelua koskevassa päätöksessä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Linda Karhinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa