PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta verotuksellisesti stabiilimpiin valtioihin, mikä ei varsinaisesti sopinut yhteen vihreän siirtymän kanssa. Nopeatempoisessa lainvalmistelussa vaikutusarvioinnin tekeminen oli kuin hapuilua sähkökatkon aikaan ikkunattomassa huoneessa. Todennäköisesti sähkömarkkinan toimijoilla olisi ollut paras tieto ja ennuste sähkömarkkinasta. Sähkön tuottajille vero aiheutti poikkeuksellisen laskentatavan takia töitä ja paljon kuluja, jotka eivät tue mitenkään heidän liiketoimintaansa.
Eurooppalaisen playbookin mukaisesti myös sähkön arvonlisäverokantaa alennettiin muutamaksi kuukaudeksi. Alennus meni toivotusti suoraan hintoihin, mutta liian myöhään hintapiikin jäädessä taakse. Henkilöliikenteen kolmen kuukauden veronalennus meni oman ja kavereiden kokemusten mukaan hintoihin vaihtelevasti. Monella taksiyrittäjällä verokanta jäi päivittämättä kokonaan. Syykin on selvä: hetkellisten veronalennusten toteuttaminen laskutuksessa on järisyttävän kallista. Mielenkiinnolla odotan veronalennusten vaikutuksista tehtävää arviointia, vaikkakin turha sen tutkimiseen on laittaa resursseja ja rahaa. 
Poikkeuksellisissa oloissa toimenpiteet kuluttajan aseman parantamiseksi olivat ymmärrettäviä, mutta olivatko ne tehokkaita? Hallinnollinen työ ja kulu toki ulkoistettiin tehokkaasti sähköyhtiöille, mutta olivatko hätätoimenpiteet oikeassa suhteessa saavutettujen tulosten kanssa? Ad hoc -verot eivät ole koskaan olleet menestystarinoita kenenkään osapuolen kannalta ja niistä pidättäytyminen auttaisi saavuttamaan hallitusohjelman lupauksen hallinnollisen taakan vähentämisestä. 
Poikkeus on toki autovero, joka jäi väliaikaisena elämään yli 60 vuodeksi. Se oli valtiolle kannattava ja voi liikenteen verotulojen kuihtuessa olla ainoa tapa paikata tulevina vuosina liikenteen sähköistymisestä aiheutuvaa budjettivajetta – ellei sitten kaiveta esiin Ollilan työryhmän selvitystä kilometripohjaisesta verotuksesta, joka hakkaisi esimerkiksi tietullit mennen tullen.
Suomalainen suhtautuminen veroihin on pieni paradoksi. Niitä paljoksutaan, mutta samalla rakastetaan suunnitella uusia veroja, jos ne tulevat muiden maksettaviksi. Ikään kuin uudet verotuksen kohteet eivät lisäisi meidän kokonaisverorasitustamme, vaan hyvässä tarkoituksessa parantavat kaikkien elämää. Niitä veroja kutsutaan haittaveroksi, ja fossiilisten polttoaineiden veroa lukuun ottamatta kannattajista ei ole pulaa. Minkä tahansa elämänalueen ohjaukseen verotus, erityisesti haittaverot, on haittaverofriikeille ratkaisu. 
Vuosi sitten THL ja Kela esittivät, että Suomessa otetaan käyttöön sokeri-, suola- ja rasvaverot ilman analyysia siitä, miten verotus toimitettaisiin. Viime viikolla valtiovarainministeri Purra liittyi maamme taloudellisen tilanteen arvioinnissa terveysveron kannattajiin. Tässä on paradoksi: samassa paketissa ratkaistaan verotulojen riittävyyttä ja kansalaisten epäterveellistä elämäntapaa. Terveysveron tekniset ja oikeudenmukaisuuden haasteet Purra kuittasi viittauksella ihmisen vierailuun kuussa, vaikka kukaan ei ole nähnyt tarpeelliseksi mennä kuuhun viimeiseen 50 vuoteen. 
Terveysvero on oiva esimerkki klassisesta dilemmasta eli siitä, kaipaammeko lisää verotuloja ruokaa verottamalla vai paremmin käyttäytyviä kansalaisia lihavuuden aiheuttamien kulujen pienentämiseksi? Aihe ei ole lainkaan uusi ja viime vuosina ruokaveroa on tutkittu muun muassa tulevaisuuden ruokastrategiaa pohtineessa työryhmässä ja sokeriverotyöryhmässä. Kummassakaan ei päädytty verottamaan ruokaa eikä sen komponentteja.
Kun haittaveroissa on onnistuttu, niin tupakointi on vähentynyt ja verotus on kiristynyt. Vai onko verotus kiristynyt saman verotulon saamiseksi vähemmästä tupakoinnista? Tupakoinnin vähenemä johtuukin ehkä siitä, että tupakointi on tehty hankalaksi ja ihmiset ovat valistuneempia? Vaikka olut verotetaan ankarammin Suomessa kuin monessa muussa maassa, juomme olutta ihan keskivertoeurooppalaisittain. Fiskaalisiin tai ohjaaviin tavoitteisiin voitaisiin päästä todella merkittävällä verotasolla, jolla on laajakantoiset vaikutukset paljon muuhunkin kuin verotettaviin hyödykkeisiin. 
Virvoitusjuomaveroista saadut kokemukset käyttäytymiseen vaikuttamisesta ovat olleet myönteisiä Suomessa ja kansainvälisesti. Virvoitusjuoma- ja juomapakkausvero on muualla maailmassa tunnettu sokeriverona (lontooksi sugar tai sweet tax), mutta kun Suomessa on kahteen otteeseen kokeiltu laajemmin kohdistettua sokeriveroa, sokeriveroa nimitetään Suomessa virvoitusjuomaveroksi. Sen terveydellinen elementti on toteutettu verottamalla makeutettuja juomia moninkertaisesti makeuttamattomiin tai lievästi makeutettuihin verrattuna. 
Fiskaalinen osuus toteutuu verottamalla myös makeuttamattomia juomia, joiden verottamiselle ei ole terveysperustetta eli perustetta lainkaan. Mitään muuta kuin fiskaalista perustetta ei ole verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomien verottamisella on saatu tutkitusti siirrettyä kulutusta sokeroiduista juomista keinotekoisesti makeutettuihin juomiin. Sokerin kokonaiskulutuksen vähenemisestä ei ole viitteitä. Tämä epäyhdenvertainen asetelma hyödykkeiden välillä on aina pisteverojen ominaisuus.
Rasvoihin ja muuhun kuin virvoitusjuomiin kohdistuvasta sokeriverosta on valitettavasti vain huonoja kokemuksia niin Suomesta, Tanskasta kuin Unkarista. Teknologia kehittyy, mutta se ei ole vieläkään ratkaissut, miten saadaan einesten rasva- ja sokeripitoisuudet verotuksen piiriin reilulla ja yhdenvertaisella tavalla. Vaik ka terveysverot voivat teoriassa ohjata kuluttajien valintoja terveellisempään suuntaan, monet tekijät, kuten kuluttajien tietoisuus, tuotteen saatavuus ja hinta, vaikuttavat lopullisiin ostopäätöksiin. Verotus ei välttämättä ole tehokkain tapa edistää terveellisiä elämäntapoja. Tämä tuo esille kysymyksen verotuksen todellisesta tavoitteesta: pyritäänkö sillä ensisijaisesti terveyshyötyihin vai onko kyseessä pikemminkin fiskaalinen instrumentti valtion tulolähteiden kasvattamiseksi? 
Asiassa on myös sosiaalinen puoli, koska rasvojen ja sokerin verottamisella olisi regressiivisen veron ominaisuus. Halvemmissa eineksissä terveysvero nostaisi suhteellisesti enemmän tuotteen hintaa kuin brändituotteissa. Koska alemmat tuloluokat käyttänevät halvempia tuotteita ylempiä tuloluokkia enemmän, alempien tuloluokkien ostoskorin hinta nousisi. Vaihtoehtoisia, halvempia tuotteita ei välttämättä sokerittomissa, suolattomissa ja rasvattomissa tuotteissa olisi.
Eurooppalaisena vaihtoehtona on, että Suomi lähtisi viemään eteenpäin terveysverojen harmonisointia EU:n tasolla. Se voisi tarjota oikean pelikentän terveysperusteiselle verolle ja ehkäistä haitallisten tuotteiden kulutuksen siirtymistä alhaisemman verotuksen maihin. Lisäksi tämä voisi luoda myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle todellisia kannustimia kehittää ja tarjota markkinoille terveellisempiä vaihtoehtoja.
Entäpä jos kepin sijaan tarjoaisimme kuluttajille porkkanaa. Alennettu verokanta porkkanoille ja muille terveellisille herkuille – kasviksille, hedelmille, vihanneksille. Vähän kuin antaisi bonukset terveellisistä valinnoista ruokakorissa.
Verokantaherkille perusteluna, että alennettu arvonlisävero terveelliselle ruoalle olisi vähintään yhtä perusteltu kuin hallitusohjelmassa esitetty alennettu verokanta inkontinenssi- ja kuukautissuojien sekä lasten vaippojen myyntiin. 
Pisteverojen sijaan voisi olla rehellisempää ja avoimempaa käyttää ei-fiskaalisia keinoja, kuten kieltoja. Nikotiinipussit säädettiin hiljakkoin tupakkaveron piiriin, vaikka niissä ei ole tupakkaa. Jos tarve raitistaa suomalaisia ohjaa tätä verolakia, voitaisiin nikotiinipussit kieltää. Todennäköisesti nuuskan tapaan tuotteet haettaisiin naapurimaista, mutta omatunto tulisi puhdistetuksi tehokkaammin kuin verottamalla pahetta. 
Vaikuttava vero joko kertymän tai tuotteen houkuttelemattomuuden perusteella johtaa valitettavasti hankintakanavan vaihtamiseen naapurivaltioihin. Huumekoirien lisäksi rajavalvojilla on salakuljettajien harmiksi mukanaan voi-, suola-, nikotiini- ja sokerikoiria. Jonnet eivät muista, mutta 1980-luvulla suomalaiset kävivät ahkerasti ostosmatkoilla Ruotsissa hakemassa halvempaa voita, sokeria ja keksejä.
Pisteveroilla ei kyetä yksinkertaistamaan, yhdenvertaistamaan tai tehostamaan verotusta. Verotuksen tiekartassa ne vievät aina umpikujaan tai rotkon reunalle. 
Tätä tekstiä ei ole kirjoitettu tekoälyä hyväksikäyttäen.

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa