Yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavien vahingonkorvausvastuuta selkeytetty yhdistyslain muutoksella
Helmikuussa 2023 voimaan tulleella yhdistyslain (503/1989) muutoksella selkeytettiin yhdistyslain mukaista vahingonkorvausvastuuta. Hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi vastuuvelvollisten piiriä ei enää määritellä termillä “toimihenkilö” vaan vastuun säädetään koskevan niitä muita, jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää. Samalla vahingonkorvausvastuun vanhenemista rajattiin.
Helmikuussa 2023 voimaan tulleella yhdistyslain (503/1989) muutoksella selkeytettiin yhdistyslain mukaista vahingonkorvausvastuuta. Hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi vastuuvelvollisten piiriä ei enää määritellä termillä “toimihenkilö” vaan vastuun säädetään koskevan niitä muita, jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää. Samalla vahingonkorvausvastuun vanhenemista rajattiin.
Yhdistyslain vahingonkorvausvastuuta koskevaa 39 §:ää selkeytettiin 8.2.2023 voimaan tulleella muutoksella. Ennen muutosta yhdistyslaissa määrättiin, että hallituksen jäsenen lisäksi yhdistyksen ”toimihenkilö” oli yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa, mutta yhdistyslaki ei sisältänyt toimihenkilön määritelmää. Toimihenkilöä koskeva termi on yhdistyslain muutoksen myötä poistettu ja yhdistyslain mukaisen vahingonkorvausvastuun ulottuvuus on määritetty laissa tehtävien kautta. Muutetun yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa on hallituksen jäsenen ja toiminnantarkastajan lisäksi muu, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan hoitaa hallintoon kuuluvaa tehtävää.
Yhdistyslain muutoksella rajattiin myös yhdistyslain mukaisen vahingonkorvausvastuun vanhentumista. Kanne hallituksen jäsentä, toiminnantarkastajaa tai yhdistyslain 39 §:ssä tarkoitettua muuta vastuuvelvollistavastaan, kun se perustuu muuhun kuin rangaistavaan tekoon, on nostettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
Edellä tarkoitettu vastuuvelvollinen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhdistyksen jäsenelle tai kolmannelle taholle yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla. Vahingonkorvausvastuu edellyttää siis tahallisuutta tai huolimatonta toimintaa eli tuottamusta. Yhdistyslain nimenomaisen säännöksen mukaan työntekijän vahingonkorvausvastuusta säädetään erikseen. Vastaavasti tilintarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään tilintarkastuslaissa.
Lain muutoksen tavoitteena on ollut selkeyttää kenen toimiin ja laiminlyönteihin sovelletaan yhdistyslain 39 §:ssä säädettyä vahingonkorvausvastuuta ja kenen osalta sovelletaan työntekijän vastuuta tai yleisiä vahingonkorvausoikeuden periaatteita. Selvennys edustaa sitä ratkaisua, joka yhdistyslain aiemman määräyksen tulkinnasta laajasti oli. Yleisesti lähdettiin jo aiemmin siitä, että yhdistyslain mukaiseen vastuuseen joutuvan henkilön tulee voida olla tietoinen, mistä tehtävistä hän on tällaisessa vastuussa eli roolista tulisi määrätä säännöissä.
Muutoksen jälkeen yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa ovat yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien lisäksi vain muut, jotka sääntöjen perusteella hoitavat yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää. Käytännössä tällaisia yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä, joista määrätään yhdistyksen säännöissä voisivat olla esimerkiksi päätösten täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät sekä yhdistyksen omaisuuden hoitaminen, tilinpäätöksen valmistelu ja laadinta, asioiden valmistelu päätöksentekoa varten, yhdistyksen kokousten ja mahdollisten muiden päätöksentekotilaisuuksien järjestäminen, yhdistykseen palkatun henkilöstön ja virkailijoiden valitseminen sekä yhdistyksen suhteiden hoitaminen muihin järjestöihin ja ulkopuolisiin tahoihin. Usein säännöissä määrätään, että esimerkiksi yhdistyksen toiminnanjohtaja hoitaa kyseisiä tehtäviä.
Hallituksen on lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on esimerkiksi huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Yhdistyslaissa on myös nimenomainen säännös, että hallitus edustaa yhdistystä. Kun osakeyhtiössä hallitukselle kuuluvat pääsääntöisesti kaikki muut kuin yhtiökokoukselle nimenomaisesti määrätyt asiat, ei yhdistyksen hallitukselle ole yhdistyslaissa säädetty sanotun kaltaista yleistoimivaltaa. Hallituksella voi olla päätösvaltaa vain sikäli, kun sille on sitä laissa, säännöissä tai yhdistyksen päätöksillä annettu. Hallitus on siten myös vahingonkorvausvastuussa vain hallitukselle yhdistyslain mukaan kuuluvista tehtävistä.
Yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta on hyvä huomioida, että yhdistyslaissa ei ole säädetty toimitusjohtajasta ja toimitusjohtajan tehtävistä. Yhdistykseen voidaan kuitenkin valita toimitusjohtajaksi kutsuttava henkilö, mutta henkilön tehtävät ja valtuudet tulee määritellä yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen toimitusjohtajalla ei siten ole lain nojalla yleistä valtuutta hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa, kuten osakeyhtiön toimitusjohtajalla. Yhdistyksen toimitusjohtajan yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvastuu rajoittuu hallintoon kuuluviin tehtäviin, joita hän yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa.
Yhdistyksen säännöissä mainittujen yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavien muiden henkilöiden lisäksi yhdistyksessä voi olla henkilöitä, jotka hoitavat esimerkiksi yhdistyksen päivittäiseen hallintoon kuuluvia tehtäviä. Näiden tehtävien osalta hallituksella on yleisestä hallinnon järjestämisvelvollisuudesta seuraava ohjaus- ja valvontavastuu sekä yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvastuu. Tehtävien hoitavien henkilöiden mahdollinen vahingonkorvaus yhdistystä kohtaan sitä vastoin määräytyy yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden perusteella. Hallituksen velvollisuutena on tällöin huolehtia siitä, että tehtäviin valitaan pätevät henkilöt, sekä valvoa tehtävien hoitoa.
Yhdistyslain vahingonkorvausvastuuta koskeva määräys herättää edelleen kysymyksiä, kuten vastaako ”muu” vain niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet nimenomaisesti säännöissä määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Jos tehtävät on määritelty säännöissä yleisellä tasolla, voidaanko tarkalleen määrittää, mistä tehtävistä vastuu voi aiheutua. Kysymys on tärkeä erityisesti yhdistyksen puolesta toimivien henkilöiden kannalta. Heidän on hyvä olla tietoisia siitä, onko heidän hoitamansa tehtävät yhdistyksen sääntöjen mukaisia yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä.
Yhdistyksen tulisikin käydä läpi ja arvioida yhdistyksen säännöt siitä näkökulmasta, miten niissä määritellään yhdistyksen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitaminen muille kuin hallitukselle.
