PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yhdistyslain vahingonkorvausvastuuta koskevaa 39 §:ää selkeytettiin 8.2.2023 voimaan tulleella muutoksella. Ennen muutosta yhdistyslaissa määrättiin, että hallituksen jäsenen lisäksi yhdistyksen ”toimihenkilö” oli yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa, mutta yhdistyslaki ei sisältänyt toimihenkilön määritelmää. Toimihenkilöä koskeva termi on yhdistyslain muutoksen myötä poistettu ja yhdistyslain mukaisen vahingonkorvausvastuun ulottuvuus on määritetty laissa tehtävien kautta. Muutetun yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa on hallituksen jäsenen ja toiminnantarkastajan lisäksi muu, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan hoitaa hallintoon kuuluvaa tehtävää.
Yhdistyslain muutoksella rajattiin myös yhdistyslain mukaisen vahingonkorvausvastuun vanhentumista. Kanne hallituksen jäsentä, toiminnantarkastajaa tai yhdistyslain 39 §:ssä tarkoitettua muuta vastuuvelvollistavastaan, kun se perustuu muuhun kuin rangaistavaan tekoon, on nostettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.
Edellä tarkoitettu vastuuvelvollinen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhdistyksen jäsenelle tai kolmannelle taholle yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla. Vahingonkorvausvastuu edellyttää siis tahallisuutta tai huolimatonta toimintaa eli tuottamusta. Yhdistyslain nimenomaisen säännöksen mukaan työntekijän vahingonkorvausvastuusta säädetään erikseen. Vastaavasti tilintarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään tilintarkastuslaissa.
Lain muutoksen tavoitteena on ollut selkeyttää kenen toimiin ja laiminlyönteihin sovelletaan yhdistyslain 39 §:ssä säädettyä vahingonkorvausvastuuta ja kenen osalta sovelletaan työntekijän vastuuta tai yleisiä vahingonkorvausoikeuden periaatteita. Selvennys edustaa sitä ratkaisua, joka yhdistyslain aiemman määräyksen tulkinnasta laajasti oli. Yleisesti lähdettiin jo aiemmin siitä, että yhdistyslain mukaiseen vastuuseen joutuvan henkilön tulee voida olla tietoinen, mistä tehtävistä hän on tällaisessa vastuussa eli roolista tulisi määrätä säännöissä.
Muutoksen jälkeen yhdistyslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa ovat yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien lisäksi vain muut, jotka sääntöjen perusteella hoitavat yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää. Käytännössä tällaisia yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä, joista määrätään yhdistyksen säännöissä voisivat olla esimerkiksi päätösten täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät sekä yhdistyksen omaisuuden hoitaminen, tilinpäätöksen valmistelu ja laadinta, asioiden valmistelu päätöksentekoa varten, yhdistyksen kokousten ja mahdollisten muiden päätöksentekotilaisuuksien järjestäminen, yhdistykseen palkatun henkilöstön ja virkailijoiden valitseminen sekä yhdistyksen suhteiden hoitaminen muihin järjestöihin ja ulkopuolisiin tahoihin. Usein säännöissä määrätään, että esimerkiksi yhdistyksen toiminnanjohtaja hoitaa kyseisiä tehtäviä.
Hallituksen on lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on esimerkiksi huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Yhdistyslaissa on myös nimenomainen säännös, että hallitus edustaa yhdistystä. Kun osakeyhtiössä hallitukselle kuuluvat pääsääntöisesti kaikki muut kuin yhtiökokoukselle nimenomaisesti määrätyt asiat, ei yhdistyksen hallitukselle ole yhdistyslaissa säädetty sanotun kaltaista yleistoimivaltaa. Hallituksella voi olla päätösvaltaa vain sikäli, kun sille on sitä laissa, säännöissä tai yhdistyksen päätöksillä annettu. Hallitus on siten myös vahingonkorvausvastuussa vain hallitukselle yhdistyslain mukaan kuuluvista tehtävistä.
Yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisesta on hyvä huomioida, että yhdistyslaissa ei ole säädetty toimitusjohtajasta ja toimitusjohtajan tehtävistä. Yhdistykseen voidaan kuitenkin valita toimitusjohtajaksi kutsuttava henkilö, mutta henkilön tehtävät ja valtuudet tulee määritellä yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen toimitusjohtajalla ei siten ole lain nojalla yleistä valtuutta hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa, kuten osakeyhtiön toimitusjohtajalla. Yhdistyksen toimitusjohtajan yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvastuu rajoittuu hallintoon kuuluviin tehtäviin, joita hän yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa.
Yhdistyksen säännöissä mainittujen yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavien muiden henkilöiden lisäksi yhdistyksessä voi olla henkilöitä, jotka hoitavat esimerkiksi yhdistyksen päivittäiseen hallintoon kuuluvia tehtäviä. Näiden tehtävien osalta hallituksella on yleisestä hallinnon järjestämisvelvollisuudesta seuraava ohjaus- ja valvontavastuu sekä yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvastuu. Tehtävien hoitavien henkilöiden mahdollinen vahingonkorvaus yhdistystä kohtaan sitä vastoin määräytyy yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden perusteella. Hallituksen velvollisuutena on tällöin huolehtia siitä, että tehtäviin valitaan pätevät henkilöt, sekä valvoa tehtävien hoitoa.
Yhdistyslain vahingonkorvausvastuuta koskeva määräys herättää edelleen kysymyksiä, kuten vastaako ”muu” vain niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet nimenomaisesti säännöissä määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Jos tehtävät on määritelty säännöissä yleisellä tasolla, voidaanko tarkalleen määrittää, mistä tehtävistä vastuu voi aiheutua. Kysymys on tärkeä erityisesti yhdistyksen puolesta toimivien henkilöiden kannalta. Heidän on hyvä olla tietoisia siitä, onko heidän hoitamansa tehtävät yhdistyksen sääntöjen mukaisia yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä.
Yhdistyksen tulisikin käydä läpi ja arvioida yhdistyksen säännöt siitä näkökulmasta, miten niissä määritellään yhdistyksen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitaminen muille kuin hallitukselle.

Yhdistyksen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavien vahingonkorvausvastuuta selkeytetty yhdistyslain muutoksella

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Keskusverolautakunnan päätös KVL 2023/26 apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Milla Kokko-Lehtinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa