Yhdistyslain muutosehdotukset lisäävät joustavuutta yhdistyksen päätöksentekoon
Hallitus on 6.10.2022 antamallaan esityksellä (HE 200/2022 vp) ehdottanut, että yhdistyslakia muutettaisiin digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi jäseneksi ottamisessa ja toisaalta eroilmoitusta vastaanotettaessa. Lisäksi hallitus on ehdottanut jäsen- ja liittoäänestyksen käytön helpottamista yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten valinnassa. Myös digitalisoinnin mahdollisuuksien käyttöönottoa on tarkoitus helpottaa.
Hallitus on 6.10.2022 antamallaan esityksellä (HE 200/2022 vp) ehdottanut, että yhdistyslakia muutettaisiin digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi jäseneksi ottamisessa ja toisaalta eroilmoitusta vastaanotettaessa. Lisäksi hallitus on ehdottanut jäsen- ja liittoäänestyksen käytön helpottamista yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten valinnassa. Myös digitalisoinnin mahdollisuuksien käyttöönottoa on tarkoitus helpottaa.
Lisäksi hallitus on ehdottanut yhdistyslakiin kevyempää tilinpitomallia, jota pienet yhdistykset voisivat soveltaa kirjanpitolain sijaan. Uudella sääntelyllä halutaan helpottaa yhdistysten hallinnon ja toiminnan järjestämistä sekä yhdistysten järjestörakenteiden muutosten toteuttamista. Muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023.
Jäsen- ja liittoäänestyksen käyttöalan laajentaminen
Voimassa oleva yhdistyslaki ei salli jäsen- tai liittoäänestyksen käyttöä hallituksen jäsenten valitsemiseen vaan päätösvalta kuuluu aina yhdistyksen kokoukselle tai valtuutetuille.
Lain muutoksen jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten valinta voidaan tehdä myös jäsen- ja liittoäänestyksellä, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä kokouksessa taikka etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä.
Yhdistyksen jäsenten ja hallituksen päätöksenteon mahdollistaminen kokousta pitämättä
Yhdistyslaissa ei säädetä tällä hetkellä menettelystä hallituksen päätöksenteossa eikä hallituksen sisäisestä toiminnasta. Käytännössä hallitus tekee päätökset säännönmukaisesti kokouksessaan.
Lain muutoksen jälkeen yhdistyksen hallituksen päätöksenteko ilman kokousta sallitaan nimenomaisesti. Hallituksen päätös voidaan tällöin tehdä esimerkiksi sähköpostitse taikka muutoin varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla.
Hallituksen päätösvallan siirtämisen mahdollistaminen jäsenasioissa
Voimassa olevan yhdistyslain mukaan jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty.
Lain muutoksen myötä yhdistyksen hallitus voi jatkossa päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä sekä eroilmoitusten vastaanottamisesta, jos niistä on määräys yhdistyksen säännöissä.
Yhdistyksen hallitus voi siten delegoida jäsenhakemusten käsittelyn vastaavasti kuin muutkin hallitukselle kuuluvat tehtävät. Hallitus voi esimerkiksi oikeuttaa tietyssä asemassa olevan toimihenkilön päättämään vaatimukset täyttävien jäsenhakemusten hyväksymisestä.
Nykyisen yhdistyslain mukaan jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eron yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jatkossa hallituksen niin päättäessä jäsenen eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus. Ilmoituksen voi lainmuutoksen myötä tehdä myös muulla tavoin todisteellisesti kuin kirjallisesti (esim. ääni- tai videotallenne).
Vahingonkorvausvelvollisuuden selventäminen
Voimassaolevan yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja ovat korvausvelvollisia vahingoista, joita he toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttavat yhdistykselle. Vastaavasti kyseiset tahot ovat vastuussa vahingoista, joita he aiheuttavat yhdistyksen jäsenelle tai muulle rikkomalla yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Lain muutoksella selkeytetään nykyisessä laissa mainittua toimihenkilön käsitettä. Lain muutoksen jälkeen yhdistyslaissa olisi nimenomaan määrätty, että vahingonkorvausvelvollisia ovat hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja tai henkilö, joka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää.
Yhdistyksellä voi olla edellä mainittujen henkilöiden lisäksi muita henkilöitä, jotka hoitavat päivittäisiä hallintoon kuuluvia tehtäviä yhdistyksessä. Lakimuutoksen myötä on selvää, että muut kuin laissa mainitut henkilöt toimivat yhdistyksen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa. Kyseisillä henkilöillä ei siten ole yhdistyslain mukaista vahingonkorvausvastuuta vaan heidän vastuunsa määräytyy vahingonkorvauslain mukaan.
Yhdistyslakiin ehdotetaan myös vahingonkorvausvastuun vanhenemista koskevan määräyksen lisäämistä muun yhteisölainsäädännössä määrätyn mukaisesti. Kanneaika hallituksen jäsentä ja toimihenkilöä vastaan olisi 5 vuotta sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin tai toimenpide laiminlyötiin. Tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa vastaan samoin 5 vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, lausunto tai todistus annettiin.
Yhdistyksen purkamisen ja rekisteristä poistamisen keventäminen
Ehdotetussa lain muutoksessa selvennetään purkumenettelyn aloitusajankohtaa, josta jatkossa voitaisiin määrätä purkamispäätöksessä.
Muutosehdotuksen mukaan yhdistystä purettaessa selvitysmiehen ei tarvitse enää kutsua koolle yhdistyksen kokousta, jossa hyväksytään loppuselvitys. Säännöksen kumoamisesta huolimatta yhdistyksen jäsenten määrävähemmistöllä on silti yleisen kokouksen koolle kutsumista koskevan säännöksen nojalla oikeus vaatia loppuselvityksen käsittelyä kokouksessa.
Lisäksi selvitysmiehen on annettava jäljennös loppuselvityksestä yhdistyksen jäsenelle tai muulle, jonka oikeutta purkaminen koskee (esim. yhdistyksen jäljelle jääviin varoihin oikeutettu).
Pienten yhdistysten kirjanpidon helpottaminen
Kirjanpitolain mukaan yhdistyksen on pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa. Yhdistyslain muutoksen myötä jatkossa pienet yhdistykset voivat soveltaa kirjanpitolain sijaan kevyempää tilinpitomallia, joka voidaan käytännössä perustaa pankin tiliote- ja tilitapahtumatietoihin. Kevennetty tilinpitomalli voi koskea aikaisintaan 1.7.2023 alkavaa tilikautta.
Kevyempi tilinpitomalli on mahdollinen sellaiselle yhdistykselle, jonka liikevaihto tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että välittömästi sitä edeltäneellä tilikaudella. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia.
