PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Lisäksi hallitus on ehdottanut yhdistyslakiin kevyempää tilinpitomallia, jota pienet yhdistykset voisivat soveltaa kirjanpitolain sijaan. Uudella sääntelyllä halutaan helpottaa yhdistysten hallinnon ja toiminnan järjestämistä sekä yhdistysten järjestörakenteiden muutosten toteuttamista. Muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023.
Jäsen- ja liittoäänestyksen käyttöalan laajentaminen
Voimassa oleva yhdistyslaki ei salli jäsen- tai liittoäänestyksen käyttöä hallituksen jäsenten valitsemiseen vaan päätösvalta kuuluu aina yhdistyksen kokoukselle tai valtuutetuille. 
Lain muutoksen jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallitusten jäsenten valinta voidaan tehdä myös jäsen- ja liittoäänestyksellä, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä kokouksessa taikka etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä.  
Yhdistyksen jäsenten ja hallituksen päätöksenteon mahdollistaminen kokousta pitämättä
Yhdistyslaissa ei säädetä tällä hetkellä menettelystä hallituksen päätöksenteossa eikä hallituksen sisäisestä toiminnasta. Käytännössä hallitus tekee päätökset säännönmukaisesti kokouksessaan. 
Lain muutoksen jälkeen yhdistyksen hallituksen päätöksenteko ilman kokousta sallitaan nimenomaisesti. Hallituksen päätös voidaan tällöin tehdä esimerkiksi sähköpostitse taikka muutoin varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla. 
Hallituksen päätösvallan siirtämisen mahdollistaminen jäsenasioissa
Voimassa olevan yhdistyslain mukaan jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty. 
Lain muutoksen myötä yhdistyksen hallitus voi jatkossa päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä sekä eroilmoitusten vastaanottamisesta, jos niistä on määräys yhdistyksen säännöissä. 
Yhdistyksen hallitus voi siten delegoida jäsenhakemusten käsittelyn vastaavasti kuin muutkin hallitukselle kuuluvat tehtävät. Hallitus voi esimerkiksi oikeuttaa tietyssä asemassa olevan toimihenkilön päättämään vaatimukset täyttävien jäsenhakemusten hyväksymisestä. 
Nykyisen yhdistyslain mukaan jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eron yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jatkossa hallituksen niin päättäessä jäsenen eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus. Ilmoituksen voi lainmuutoksen myötä tehdä myös muulla tavoin todisteellisesti kuin kirjallisesti (esim. ääni- tai videotallenne). 
Vahingonkorvausvelvollisuuden selventäminen
Voimassaolevan yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja ovat korvausvelvollisia vahingoista, joita he toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttavat yhdistykselle. Vastaavasti kyseiset tahot ovat vastuussa vahingoista, joita he aiheuttavat yhdistyksen jäsenelle tai muulle rikkomalla yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Lain muutoksella selkeytetään nykyisessä laissa mainittua toimihenkilön käsitettä. Lain muutoksen jälkeen yhdistyslaissa olisi nimenomaan määrätty, että vahingonkorvausvelvollisia ovat hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja tai henkilö, joka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää. 
Yhdistyksellä voi olla edellä mainittujen henkilöiden lisäksi muita henkilöitä, jotka hoitavat päivittäisiä hallintoon kuuluvia tehtäviä yhdistyksessä. Lakimuutoksen myötä on selvää, että muut kuin laissa mainitut henkilöt toimivat yhdistyksen hallituksen ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa. Kyseisillä henkilöillä ei siten ole yhdistyslain mukaista vahingonkorvausvastuuta vaan heidän vastuunsa määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. 
Yhdistyslakiin ehdotetaan myös vahingonkorvausvastuun vanhenemista koskevan määräyksen lisäämistä muun yhteisölainsäädännössä määrätyn mukaisesti. Kanneaika hallituksen jäsentä ja toimihenkilöä vastaan olisi 5 vuotta sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin tai toimenpide laiminlyötiin. Tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa vastaan samoin 5 vuoden kuluessa siitä, kun kanteen perusteena oleva tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, lausunto tai todistus annettiin.
Yhdistyksen purkamisen ja rekisteristä poistamisen keventäminen
Ehdotetussa lain muutoksessa selvennetään purkumenettelyn aloitusajankohtaa, josta jatkossa voitaisiin määrätä purkamispäätöksessä.
Muutosehdotuksen mukaan yhdistystä purettaessa selvitysmiehen ei tarvitse enää kutsua koolle yhdistyksen kokousta, jossa hyväksytään loppuselvitys. Säännöksen kumoamisesta huolimatta yhdistyksen jäsenten määrävähemmistöllä on silti yleisen kokouksen koolle kutsumista koskevan säännöksen nojalla oikeus vaatia loppuselvityksen käsittelyä kokouksessa.
Lisäksi selvitysmiehen on annettava jäljennös loppuselvityksestä yhdistyksen jäsenelle tai muulle, jonka oikeutta purkaminen koskee (esim. yhdistyksen jäljelle jääviin varoihin oikeutettu). 
Pienten yhdistysten kirjanpidon helpottaminen
Kirjanpitolain mukaan yhdistyksen on pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa. Yhdistyslain muutoksen myötä jatkossa pienet yhdistykset voivat soveltaa kirjanpitolain sijaan kevyempää tilinpitomallia, joka voidaan käytännössä perustaa pankin tiliote- ja tilitapahtumatietoihin. Kevennetty tilinpitomalli voi koskea aikaisintaan 1.7.2023 alkavaa tilikautta. 
Kevyempi tilinpitomalli on mahdollinen sellaiselle yhdistykselle, jonka liikevaihto tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että välittömästi sitä edeltäneellä tilikaudella. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia.

Yhdistyslain muutosehdotukset lisäävät joustavuutta yhdistyksen päätöksentekoon

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Milla Kokko-Lehtinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin