Yhdistysten ja säätiöiden kolme roolia julkisissa hankinnoissa

Yhdistyksillä ja säätiöillä on hyvin monimuotoinen asema julkisissa hankinnoissa. Ne voivat tehdä hankintoja, tarjota palveluitaan ja osallistua hankintojen valmisteluun. Vuoden alussa voimaan tulleella hankintalain kokonaisuudistuksella on täsmennetty hankintoihin sovellettavaa lainsäädäntöä ja uudistuksen vaikutukset tulee huomioida käytännön hankintamenettelyissä.

Yhdistyksillä ja säätiöillä on hyvin monimuotoinen asema julkisissa hankinnoissa. Ne voivat tehdä hankintoja, tarjota palveluitaan ja osallistua hankintojen valmisteluun. Vuoden alussa voimaan tulleella hankintalain kokonaisuudistuksella on täsmennetty hankintoihin sovellettavaa lainsäädäntöä ja uudistuksen vaikutukset tulee huomioida käytännön hankintamenettelyissä.

Hankintayksikköasema on selvitettävä tilanne- ja hankintakohtaisesti

Hankintayksikön määritelmää ei ole hankintalain kokonaisuudistuksessa muutettu, vaan lain tarkoittamia hankintayksiköitä ovat edelleen viranomaiset, kirkko, seurakunnat, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset ja muut toimijat, jotka ovat saaneet hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintayksiköltä. Näistä vaihtoehdoista yhdistysten tai säätiöiden hankintayksikköasema useimmin perustuu yhdistyksen tai säätiön toimintaan julkisoikeudellisena laitoksena tai yhteisön saamaan julkiseen tukeen.

Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan sellaisista yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Perusperiaatteen mukaan yleisen edun mukaiset tarpeet tyydytetään muulla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja. Yhteisö ei mitä todennäköisemmin täytä julkisoikeudelliselle laitokselle asetettuja edellytyksiä, jos yhteisö pääosin toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista.

Yleisen edun tavoittelemisen lisäksi jonkin seuraavista edellytyksistä tulee täyttyä, jotta yhteisöä tai säätiötä pidetään julkisoikeudellisena laitoksena:

  • Hankintalain tarkoittama hankintayksikkö pääasiasiallisesti rahoittaa yhdistystä tai säätiötä.
  • Yhdistys tai säätiö on hankintayksikön valvonnassa.
  • Yhdistyksen tai säätiön johto-, valvonta- ja hallintoelinten jäsenistä vähintään puolet nimittää hankintalain tarkoittama hankintayksikkö.

Julkisoikeudellisen laitoksen ja yleisen edun määritelmistä on olemassa laajasti oikeuskäytäntöä ja edellytysten täyttymisestä on suositeltavaa keskustella alan asiantuntijan kanssa.

Yhdistys tai säätiö on velvollinen kilpailuttamaan hankintansa hankintalain säännöksiä noudattaen, jos esimerkiksi kunta tai valtio on rahoittanut yli puolet hankinnasta. Arviointi perustuu yksinomaan hankinnan arvoon ja siinä ei oteta huomioon yhteisön toiminnan yleistä rahoitusta. Hankintalain soveltamisvelvollisuuden määrittäminen edellyttääkin hankintakohtaista arviota rahoituksen kohdentumisesta ja suhteellisesta määrästä.

Tarjouksen on noudatettava tarjouspyynnön reunaehtoja

Yhdistykset ja säätiöt voivat osallistua julkisiin hankintoihin myös tavaroiden ja palveluiden tarjoajina. Hankintalaissa ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia tarjoajille, vaan tarjouskilpailuihin voivat osallistua periaatteessa myös toiset hankintayksiköt tai niiden itsenäiset yksiköt. Jos hankintamenettelyyn osallistuu tarjoajia, joilla on yhteyksiä hankintayksikköön, tulee hankintayksikön varmistaa, että kaikkia tarjoajia kohdellaan näistä yhteyksistä huolimatta tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjouksen laatimisen osalta ei voida liiaksi korostaa tarjouspyynnön kirjaimellisen noudattamisen merkitystä, sillä hankintalain perusperiaatteen mukaan olennaisesti virheelliset, puutteelliset tai ristiriitaiset tarjoukset on suljettava pois hankintamenettelystä.

Kokonaisuudistuksen myötä hankintamenettelyä on kuitenkin joustavoitettu ja sujuvoitettu siten, että hankintayksikkö ei ole vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia velvollinen hylkäämään tarjousta, vaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajia selventämään ja täydentämään tarjouksiaan.

Hankintalain uudistuksella annettiin hankintayksiköille kansallisten hankintojen osalta enemmän harkintavaltaa myös noudatettavan menettelyn osalta, minkä vuoksi tarjoajien on tutustuttava yksittäisten hankintojen menettelykuvauksiin entistä tarkemmin. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta hankintamenettelyistä ja niiden eri vaiheista on säädetty hankintalaissa ja hankintayksiköillä ei ole yhtä laajasti harkintavaltaa.

Osallistu aktiivisesti käytännön hankintatoimeen

Yhdistykset ja säätiöt ovat viime aikoina aktiivisesti osallistuneet hankintapolitiikan ja -toimen kehittämiseen.

Kolmas sektori oli yksi merkittävimmistä ryhmistä, joka antoi lausuntoja vuoden alusta voimaan tulleen hankintalain muutosehdotukseen. Annetut lausunnot huomioitiin laajalti lainsäädännössä ja hankintalain kokonaisuudistus onkin tuore esimerkki onnistuneesta vaikuttamistyöstä.

Lainsäädäntötyöhön osallistuminen ei ole kuitenkaan ainoa käytettävissä oleva vaikuttamistapa, vaan palvelujen tarjoajat ja ulkopuoliset asiantuntijat voivat vaikuttaa hankintoihin myös osallistumalla hankintojen suunnitteluun ja valmisteluun esimerkiksi markkinakartoituksen kautta.

Markkinoihin tutustuminen on ollut osa hankintayksiköiden hankintatointa jo pitkään, mutta uudessa hankintalaissa markkinakartoitukseen liittyviä menettelyllisiä säännöksiä on täsmennetty ja selkiytetty. Markkinakartoituksella hankintayksiköt pyrkivät saamaan hankinnan suunnitteluun tarvittavia tietoja ja lisäämään heidän markkinatuntemusta. Tässä tehtävässä hankintayksiköt voivat pyytää myös yhdistyksiltä ja säätiöiltä apua.

Päivitä tietosi julkisiin hankintoihin sovellettavista säännöksistä

Kokonaisuudistus sisältää täysin uusia säännöksiä ja jo aiemmin voimassa olleiden säännösten täsmennyksiä. Uudistuksen vasta tultua voimaan kaikkien toimijoiden on tärkeää päivittää tietonsa julkisissa hankinnoissa sovellettavien sääntöjen osalta. Aiemmin tänä vuonna julkaistussa artikkelissamme olemme käsitelleet hankintalain keskeisimpiä muutoksia. Selvittämällä uudistuksen vaikutukset käytännön hankintatoimeen voidaan välttää suurimmat sudenkuopat ja hyödyntää uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet.