PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Toimiva keskusteluyhteys johtoryhmän sisällä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luomisen. Lähtökohtana on, että johtoryhmän jäsenillä on jaettu näkemys yhteisestä tavoitteesta, oli se sitten kasvu, kannattava liiketoiminta, kriisistä selviäminen tai joku niiden yhdistelmä.  
Jokaisella on kuitenkin oma tapansa havainnoida asioita, tulkita niitä merkitykselliseksi ja tehdä valintoja näiden tulkintojen pohjalta. Vaikka kasvu tai kannattavuus olisikin jaettu, yhteinen tavoite, voi johtoryhmän jäsenillä olla erilaisia näkemyksiä keinoista sen saavuttamiseksi. 
Tilannekuva tarkoittaa johtoryhmän jaettua ymmärrystä organisaation sisäisistä suorituskykytekijöistä sekä niiden yhteydestä ulkoisen toimintaympäristön kehityskulkuihin. Tilannekuva on luonteeltaan johtoryhmän keskusteluiden myötä jatkuvasti kehittyvä. Koska johtoryhmä on aivan keskeinen organisaation johtamisen foorumi, on tärkeää, että johtoryhmästä ulospäin lähtevät viestit ovat johdonmukaisia.  
Johtoryhmän jaettu tilannekuva ja organisaation tilanteen sanoittaminen auttavat kehystämään nykytilannetta ja tarjoavat myös organisaation muille jäsenille viitekehyksiä, joiden läpi tulkita muutosta. Tämän takia yhteisen tilannekuvan muodostamiseen kannattaa satsata. 
<h2>Johtoryhmän jaettu näkemys edellyttää toimivaa kulttuuria </h2>
Johtoryhmässä jokaisella on oma käsityksensä ja ajatuksensa organisaation menestystekijöistä. Näitä käsityksiä voidaan kutsua ajatusmalleiksi. Ajatusmalleja voidaan pitää eräänlaisina työkaluina; ne ovat koulutuksen ja kokemusten myötä syntyneitä keinoja, joilla operoida kompleksisessa maailmassa. Ajatusmallit vaikuttavat siihen, mitkä asiat havaitaan, miten merkityksellisiksi ne tulkitaan ja millaisia toimenpiteitä nämä asiat saavat aikaan.  
Koska informaation määrä on valtava ja sen analysointiin käytettävä aika rajallista, täytyy osa siitä suodattaa. Tämän takia näkökulma yrityksen menestymiseen on aina jollain tavalla rajallinen. Johtoryhmän jäsenillä voi olla ajatusmalleissaan erilaisia yrityksen menestystekijöitä, ja yhtenevät menestystekijätkin voivat saada erilaisia painotuksia. Yksi painottaa tuotannon tehokkuutta, toinen asiakkaiden merkitystä, kolmas näkee teknologisen kehityksen ratkaisevan haasteet ja joku antaa henkilöstölle suuremman roolin kuin toinen.  
Lisäksi johtamisen ikuinen jännite piilee nykyhetken kyvykkyyksien hyödyntämisen ja uuden liiketoiminnan luomisen välisessä tasapainoilussa: luotetaanko historian hyväksi todistamaan, menestyksekkääseen toimintatapaan, satsataanko maltillisesti lyhyen aikavälin menestyminen huomioiden vai investoidaanko tulevaisuuden potentiaaliseen menestymiseen? 
Jaetun käsityksen muodostaminen edellyttää johtoryhmässä kulttuuria, jossa uudet näkökulmat uskalletaan tuoda keskusteluun ja jossa asioista voidaan olla perustellusti eri mieltä. Keskusteluiden jälkeen päätettyjen asioiden takana seisotaan yhdessä. Luottamus siihen, ettei omaa osaamista kyseenalaisteta, vaikkei näkökulma saisikaan kannatusta, on toimivan kulttuurin ytimessä. 
<h2>Mitä johtoryhmä voi sitten tehdä? </h2>
Johtoryhmän jäsenten jaettu tilannekuva nykyhetkestä ja tarvittavista tulevaisuuden toimenpiteistä mahdollistaa menestymisen jatkossakin. Vaikka ajatusmallit voivat olla kohtuullisen pysyviä, voidaan niiden äärelle pysähtyä, tehdä ne näkyviksi sekä tarvittaessa päivittää niitä. 
Ajatusmallien jakaminen tapahtuu avoimen keskustelun kautta. Onnistuminen edellyttää sujuvaa vuorovaikutusta ja kykyä päästä yhteisymmärrykseen. Keskeistä on pysähtyä oman johtoryhmätyöskentelyn äärelle ja käydä aito keskustelu siitä, mitkä asiat toimivat hyvin ja millaisia kehittymistoimenpiteitä johtoryhmätyö vaatii. 
Ajantasainen tilannekuva edellyttää toimivaa johtoryhmätyöskentelyä. Ainakin nämä näkökulmat kannattaa huomioida omaa johtoryhmää arvioitaessa: 
<ul>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Tavoitteiden selkeys: Ovatko johtoryhmän tavoitteet jaettuja ja selkeitä? Ohjaavatko ne toimintaa ja ovatko johtoryhmän jäsenet sitoutuneet niihin?</li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Viestinnän avoimuus: Minkälainen ilmapiiri johtoryhmässä vallitsee? Uskalletaanko erilaisia näkökulmia tuoda keskusteluun ja miten niihin suhtaudutaan?</li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Luottamus: Millainen luottamus johtoryhmän jäsenten välillä vallitsee? Pelataanko yhteiseen maaliin vai onko jäsenillä omia, piilotettuja agendoja?</li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Päätöksenteko: Minkälaisen prosessin kautta päätökset tehdään? Miten valta johtoryhmässä jakaantuu?</li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Tiimityötaidot: Minkälainen kyky johtoryhmän jäsenillä on käsitellä konflikteja? Miten toisten näkökulmien kuunteleminen onnistuu? Kuinka paljon tunnetaitoja tai empatiakykyä johtoryhmän toiminnassa arvostetaan?</li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Jatkuva arviointi ja oppiminen: Kuinka säännöllisesti johtoryhmän toimintaa ja dynamiikkaa arvioidaan? Miten mahdollisista haasteista ja onnistumisista otetaan opiksi?</li>
</ul>
Johtoryhmätyön sujuvuuteen kannattaa panostaa, sillä johtamisen kehittäminen parantaa tutkitusti organisaation menestymisen mahdollisuuksia. 
Haluatko kuulla lisää?
Autamme työnantajia johtamisen kehittämisessä. Joskus johtoryhmätyön kehittäminen ja jaetun tilannekuvan muodostaminen on helpompaa ulkoisen kumppanin ohjauksessa. Arvioimme tilanteesi, suunnittelemme ja toteutamme kanssasi ratkaisut ja varmistamme tulosten seurannan.  
Ole yhteydessä asiantuntijoihimme, jos haluat keskustella aiheesta.

Yhteinen tilannekuva auttaa johtoryhmää luovimaan muutoksissa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Palvelumme

Muut lukivat myös

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor